Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 2

Ajatellaan kehittämiskulttuuri uudelleen!

Kehittämishankkeilta toivotaan toimintaa parantavia pysyviä muutoksia: vaikutuksia ja pitkän ajan vaikuttavuutta. Organisaatioiden toiminnassa ja inhimillisessä elämässä pyrimme tänä päivänä kestävyyteen – miksi ei myös kehittämishankkeissa?

Sitran mukaan voidaan puhua myös resurssiviisaudesta: luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähemmän resursseja kuluttavaksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kilpailuvaltiksi kaikkialla.

Vaikka tiimioppiminen ei ehkä ole vielä vakiintunut käytäntö kehittämisprojekteissa kaikkialla, sen potentiaali on suuri. Organisaatioiden kannattaisi harkita tiimioppimisen integroimista osaksi projektinhallinnan käytäntöjä parantaakseen yhteistyötä, oppimista ja projektien tuloksellisuutta.

TOP 3 käytännön vinkkiä kehittämishankkeiden uudelleen ajattelemisen tueksi

1.Projektipäälliköstä kehittämisvalmentajaksi
Tiimioppivassa projektitoiminnassa kehittäminen ja innovaatiot syntyvät organisaation sisällä, ja jäävät sinne. Jakamalla kehittämisvastuu organisaation sisäisille asiantuntijoille, käännetään ajatus projektipäällikön roolista. Silloin projektipäällikön tärkein tehtävä on kehittäjien työn mahdollistaminen ja onnistumisen tukeminen valmentamisen keinoin. Samalla muuttuu myös ajatus henkilöstön osallistumisesta kehittämistyöhön – se on olennainen osa asiantuntijan työtä.

2. Projektityön rakenteet generoimaan yhdessä oppimista ja hyvinvointia
Projektihenkilöstön valmentajan tärkein tehtävä on huolehtia kehittämistyötä tukevista rakenteista. Valmentaja tukee projektikohtaisia soluja / projektitiimejä ja varmistaa niiden väliset säännölliset, yhteiset kohtaamiset. Yhteisessä dialogissa jaetaan, nostetaan esille kehittämistyön ja -teemojen haasteita ja ratkaistaan niitä yhdessä. Ajan kanssa “treeneiksi” muodostuvista tapaamisista muodostuu merkityksellinen organisaation oppimisen kohtaamispaikka.

Keskitetty hankehaku ja hanketiimin yhteiset, säännölliset tapaamiset tukevat kehittämishankkeiden välistä yhteistyötä. Tiimin toiminnan kehittäminen ryhmästä oppimistiimiksi tapahtuu yhteisen ajattelun, avoimen keskustelukulttuurin ja hankkeissa tehtyjen kokeilujen ja reflektoinnin kautta.
 Leila Arponen, AhlmanEdu, hankeasiantuntija

3. Tulosten juurruttamista vai yhteisiä synnytyksiä?
Juurruttaminen on hankekieltä ja tarkoittaa hankkeessa kehitettyjen mallien viemistä ja siirtymistä arkeen. Käytännössä tämä tapahtuu harvoin viemällä tai siirtämällä. Joskus se on tapahtunut myös keppi ja porkkana metodilla. Kehittämistyön tulokset ankkuroituvat kuitenkin parhaiten arkeen henkilöstön osallistumisena jo projektin aikana. Sitoutuminen toivottuun muutokseen rakentuu, kun näytämme mitä olemme yhdessä synnyttäneet ja saaneet aikaan.

Toimimme kestävästi, kun hankkeessa tehtävä kehittämistyö tukee organisaation tiimimallia. Hankkeisiin osallistujat opettajia ja tiimivalmentajia, jolloin toiminta juurtuu opetussuunnitelmiin ja opetukseen. Dialogin avulla olemme kaikki samalla kartalla. Valmentajien roolina on viedä palasia arkeen. Myös hankkeiden tulokset tulevat näkyviin kaikille ja ovat kaikkien omia.
Katja Laaksonen, Varalan urheiluopisto, hankekoordinaattori

Kannattaako tutulta ladulta poiketa?

Tiimioppimisen käytäntöjen soveltaminen kehittämistyöhön on varmuudella polveileva polku. Epäonnistumisten ymmärtäminen oppimisena ja uuden suunnan määrittely yhdessä ottaa myös aikaa. Uudelleen ajattelu ja vakiintuneiden käytäntöjen rikkominen vaatii myös johdolta ehdottoman tuen ja ymmärryksen. Dialogin opettelu ottaa myös oman aikansa.

On kuitenkin mahdollista, että tiimioppimista soveltamalla kehittämistoiminnasta tulee strategisesti merkittävää ja aidosti organisaatiokulttuuria uudistavaa toimintaa. Henkilöstön työn resursointi ja osallistuminen kehittämistyöhön nähdään välttämättömänä osaamisen ja innovaatioiden syntymisen varmistajana.  Samalla hanketyön maine ja imago kääntyy ja hanketyöstä muodostuu organisaatiossa haluttu urapolun vaihe. Oma tehtävä organisaatiossa kirkastuu sekä ymmärrys kokonaisuudesta kasvaa. Organisaation kannalta ei lainkaan hassumpia kehityskulkuja!

Tiimipedagogiikan soveltaminen monialaisessa oppilaitoksessa ei ole suoraviivaista, sillä aloilla on eroja. Tiimioppimisen soveltaminen vaatii opettajilta perehtymistä malliin ja pedagogiikkaan sekä yhteistä keskustelua siitä, mitä tiimioppiminen eri toiminnan alueilla ja aloilla voisi olla. Meillä tiimioppimisesta henkilöstö on saanut paljon hyviä kokemuksia pohtivat tiimivalmentaja Minna Erkko ja tiimimestari Leila Arponen AhlmaniEdusta.

Kehittämiskulttuurin uudistaminen organisaatiossa voi lähteä liikkeelle pienestä. Se voi alkaa dialogin käymisellä kehittämistyön roolista ja merkityksestä organisaatiossa. Sparrailusta organisaatioissa toimivien tiimivalmentajien kanssa ja heidän kytkemisestänsä kehittämisprojektien tueksi. Projektien keskinäisen yhteistyön rakentamisesta sekä projektipäälliköiden Tiimimestari® -valmennuksesta. Tässä muutamia askelia. Jokainen organisaatio rakentaa kuitenkin oman polkunsa. Tärkeintä on pohti, miten voisimme startata?

Webinaarissamme ”kestävää kehitystä hyvinvointialueille?” käsiteltiin myös tätä aihetta. Pääset katsomaan tallenteen täältä.

Tutustu myös Tiimimestari® -valmennukseen ja erityisesti hankevastaaville, johtajille, koulutuspäälliköille yms. esihenkilö ja vetovastuussa oleville henkilöille suunnattuun ryhmään TM151

Päivi Kalliokoski
TM 135

Oma valmentajan polkuni sai innostuksen koulutuksen kehittämisen parista. Työskentely valtakunnallisissa ja maakunnallisissa verkostohankkeissa rooliini kuului verkostojen koordinointi sekä hanketulosten juurtumisen suunnittelu. Kehittäjän mieli löytää helposti parannettavaa omassa toiminnassa ja työotteessa. Verkostojen johtamiskysymysten lisäksi kiinnostaa ja kiehtoo hankkeiden vaikuttavuus, resursointi ja roolitus sekä henkilöstön rooli oman työnsä kehittäjänä. Tiimimestarikoulutus tarjosi mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle tiimioppimisen syövereihin ja tuotti konkreettisen mallin tiimioppimisen soveltamiseksi kehittämistyössä.