Yhteiskehittäminen ei ole vain yhdessä hankkeessa tai projektissa käytettävä menetelmä, vaan tapa toimia eri tilanteissa ja kaikissa toiminnoissa läpi organisaation. Parhaimmillaan myös johtaminen on yhteiskehittämistä – jaettua, osallistavaa ja uutta mahdollistavaa.

Silloin johtaminen ei ole vain yhden ihmisen tai tiettyyn titteliin kuuluva toimi, vaan jakaantuu kaikille. Jaetussa johtajuudessa johtamiseen osallistuvat ne, joita asia koskee. Lopputulos tai päätös ei ole vain yhden ihmisen näkemys, vaan siihen on yhdistynyt eri näkökulmia ja ideoita.

Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja tapahtumattomuuden todellisuutta. Yksi harhoista on se, että kun yksi johtaa ja on mukana kaikessa, asiat tapahtuvat varmasti, oikein ja hyvin. Toinen harhoista on se, että dialogi on ajankulutusta, joka vie aikaa oikeilta töiltä, ja tuloksekkain palaveri mitataan siinä käsiteltyjen asioiden ja päätösten määrässä.

Mitä kehitysvaiheita tiimiyhteisö käy läpi? Toki samat vaiheet kuin yhteisön jäsenet ja tiimit, mutta isommassa, kompleksisemmassa ja hitaammassa muodossa. Mitä elementtejä näihin vaiheisiin kuuluu ja kuinka mahdollistaa eri vaiheiden eteneminen?

Koulutuspäälliköt Mari Karjalainen Kainuun ammattiopistosta ja Helena Kiuru Saimaan ammattiopisto Samposta kertovat näkemyksiään siitä, kuinka he esimiehinä mahdollistavat tiimioppimisen työyhteisön ja opiskelijoiden arjessa.

Senior Team Coach Heikki Toivanen avaa näkemyksiään tiimioppivan kulttuurin rakentamisesta.
Rakennusaineet ovat oppimistiimi, aika, visio, pelisäännöt, tiimivalmentaja, rohkaisu, eritahtisuuden hyväksyntä, osaaminen ja sitkeä päämäärätietoisuus.

Kokeneet tiimivalmentajat ja tiimien rakentajat Heikki Toivanen ja Timo Lehtonen kertovat, kuinka huipputiimiä rakennetaan.

Rehtori Heikki Laivamaa on rakentanut tiimeihin, yhteiskehittämiseen ja valmentavaan johtamiseen perustuvaa kulttuuria koululle. Hän kokee, että myös opettajat ovat strategiatyön tekijöitä.

”Tiimioppiminen on kulttuurimuutoksen liima – se yhdistää pedagogisen sisällön sekä tekemisen ja johtamisen toimintatavan”, toteaa STEP-koulutuksen apulaisrehtori Esa Ukkola. Heillä tiimioppiminen on ollut merkittävässä rooolissa puolitoista vuotta kestäneessä pedagogiikan kehittämisprojektissa.

Kasvatus- ja ohjausalalla tiimimäinen toimintatapa ja tekemällä oppiminen ovat vahvasti läsnä. Silti askel tiimioppimiseen vaatii tietoista ja aktiivista kehittämistä.

Gradia Jämsän opettajien Sanna Anttilan ja Niina Ruotsalaisen mielestä tämä vaatii tutkivaa asennetta, tekoja yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä johdon mahdollistamista.

Lahden vastaava rehtori Matti Saarela avaa artikkelissaan, kuinka Lahdessa on kehitetty tiimiyhteisöä ja valmentavan johtamisen mallia.