Mitä kehitysvaiheita tiimiyhteisö käy läpi? Toki samat vaiheet kuin yhteisön jäsenet ja tiimit, mutta isommassa, kompleksisemmassa ja hitaammassa muodossa. Mitä elementtejä näihin vaiheisiin kuuluu ja kuinka mahdollistaa eri vaiheiden eteneminen?
Koulutuspäälliköt Mari Karjalainen Kainuun ammattiopistosta ja Helena Kiuru Saimaan ammattiopisto Samposta kertovat näkemyksiään siitä, kuinka he esimiehinä mahdollistavat tiimioppimisen työyhteisön ja opiskelijoiden arjessa.
Senior Team Coach Heikki Toivanen avaa näkemyksiään tiimioppivan kulttuurin rakentamisesta.
Rakennusaineet ovat oppimistiimi, aika, visio, pelisäännöt, tiimivalmentaja, rohkaisu, eritahtisuuden hyväksyntä, osaaminen ja sitkeä päämäärätietoisuus.
Rehtori Heikki Laivamaa on rakentanut tiimeihin, yhteiskehittämiseen ja valmentavaan johtamiseen perustuvaa kulttuuria koululle. Hän kokee, että myös opettajat ovat strategiatyön tekijöitä.
Sodankylässä havahduttiin dialogin tarpeeseen ja voimaan. ”Toivoisin, että pääsisimme eroon siitä ajatuksesta, että kaiken pitäisi johtaa päätöksiin ja että aina pitäisi olla tehokasta”, kiteyttää Sodankylän Tähtikunnan koulun apulaisrehtori Reeta Nieminen.
”Tiimioppiminen on kulttuurimuutoksen liima – se yhdistää pedagogisen sisällön sekä tekemisen ja johtamisen toimintatavan”, toteaa STEP-koulutuksen apulaisrehtori Esa Ukkola. Heillä tiimioppiminen on ollut merkittävässä rooolissa puolitoista vuotta kestäneessä pedagogiikan kehittämisprojektissa.
Mitä tulee ottaa huomioon, kun lähdetään luomaan tiimimäistä toimintatapaa?
Pidimme webinaarin aiheesta oppilaitos tiimiyhteisöksi. Käytännön tarinoita ja esimerkkejä olivat kertomassa Katri Kurronen Pontuksen koulusta sekä Eveliina Kononen ammattiopisto Luovista.
Gradia Jämsän oppilaitoksessa on tehty pitkäjänteisesti toimia tiimioppivan mallin edistämiseksi. Rehtori Petteri Järvinen on kokenut että sen avulla on saavutettu itseohjautuvuutta, resurssiviisautta, ketteryyttä, edelläkävijyyttä, innovatiivisia toimintatapoja, yhteishenkeä, työhyvinvointia ja hyviä oppimistuloksia.