Kuinka tiimiyhteisö muotoutuu vaihe vaiheelta?

Tiimiyhteisöstä voinee puhua silloin, kun organisaation rakenteet, toiminta ja johtaminen on aidosti tiimilähtöistä ja pohjautuu tiimioppimisen käytänteisiin.  Puhutaan tiimikulttuurista – yhteisössä tiimeissä toimiminen, yhdessä oppiminen ja aikaansaaminen sekä jaettu johtajuus ovat osa asenteita, arvoja ja käytänteitä.

Gradia Jämsän tiimiyhteisöä eteenpäin vieneet liikahdukset

Kehittämisasiantuntija Minna Kaukonen toimii Gradia Jämsässä muun muassa hanketoiminnan ja tiimitoiminnan kehittäjänä koulutuspäälliköitä tukien. Hän nostaa esille muutamia liikahduksia eli tapahtumia, jotka ovat saaneet rattaat pyörähtämään, ja edistäneet tiimiyhteisön kehittymistä.

Ensimmäiset uskaliaat

Gradia Jämsässä tiimioppimiseen perustuvan tiimiyhteisön rakentamista on tehty jo 1990-luvulta asti. ”Kun matkaa katsoo taaksepäin, huomaa edelläkävijöiden ja historian arvon. Pohjaa on luotu jo pitkään, josta nyt tässä hetkessä voimme ammentaa kehitystyöhön. Jämsässä on vuosien varrella innokkaimpia lähtenyt mukaan Tiimimestari -valmennusohjelmaan. He ovat olleet edelläkävijöitä, joita arvostamme”, Minna miettii. Ensimmäinen liikahdus on ollut edelläkävijöiden aloittama polunraivaus kohti uutta.

Ääneen sanottu yhteinen tahtotila

”On kuitenkin hidas tie, jos vain yksittäiset ihmiset tekevät muutosta siellä täällä, ja jos toimintamallit henkilöityvät. Kyllä merkittävä askel eteenpäin on ollut se, että olemme uskaltaneet lausua yhteisesti sen, miten toimimme.” Gradia Jämsässä luotiin oma pedagoginen käsikirja, jossa tiimioppiminen ja tiimivalmentaminen ovat toiminnan tapa. Sillä luotiin yhteistä ymmärrystä ja tahtotilaa. ”Se alkaa vaatia kaikilta toimia ja sitoutumista – pallo alkaa pyöriä”, Minna kuvailee.

Osaamisen merkitys

Kolmas liikauttaja on ollut osaamisen vahvistaminen. Syksyn -21 jälkeen Gradian Jämsän lähes kaikki opettajat ja ammatinohjaajat ovat käyneet Tiimioppimisen startti -valmennuksen ja opettajista 30 % on käynyt Tiimimestari-valmennuksen. ”Meillä on kova osaamisen taso!” Minna toteaa tyytyväisenä. Valmennuksien rooli on ollut suuri – niiden kautta jokainen on saanut tiimioppimisen ja -valmentamisen kokemuksen. ”Ei tämä toimi selittämällä vaan kokemalla”, Minna toteaa.

Minna kokee, että varsinaisen osaamisen kehittämisen lisäksi koulutusalojen tiimien valmennukset ovat tarjonneet tiimeille tilaisuuden pysähtyä pohtimaan kokonaisuutta, tarkastelemaan mikä on olennaista, sekä mitä ja millä aikataululla tavoitella. Monesti pitkänlinjan tavoitteet muodostavat isoja kokonaisuuksia. Tiimeissä tarvitaan kykyä pilkkoa niitä pienempiin onnistumishuippuihin.

Sertifiointi kirkastaa aikaansaatua

Neljäntenä liikahduksena ovat olleet eri alojen sertifiointiprosessit. Gradia Jämsässä on myönnetty Tiimiakatemia organisaatiosertifikaatit Monialaisille yrittäjyysopinnoille, Matkailualalle sekä Kasvatus-ja ohjausalalle.

Minna on kokenut, että sertifioinnin kriteerit auttavat ohjaamaan huomiota siihen, mitä todella on tehty ja saatu aikaan. Se on tiimien ja yhteisön reflektointia ja kiteyttämistä. ”Sertifiointi tekee osaamisen ja teot näkyviksi ja antaa tunnustuksen heille, jotka ovat tehneet vuosien työn”, Minna kokee.

Jatkuvaa oppimista

Seuraava liikahdus Gradia Jämsän kehittymisessä tulee olemaan tiiminvetäjistä, rehtorista, koulutuspäälliköistä ja muiden tiimien edustajista koostuvan veturitiimin sparraukset.  Tietyssä vaiheessa tiimien elinkaarta on hyvä saada ulkopuolelta tulevaa ”möyhintää”, jotta tiimit pääsevät kehityksessään eteenpäin. Tavoite on luoda tulevaisuuden kuvaa tästä eteenpäin.

Tietoteoria näkyy tiimiyhteisön kehittymisvaiheissa

Tiimioppimisen ydin on Nonaka & Takeuchin teoriaan perustuva Tiedon luomisen malli. Kuten Minna huikeasti totesi, tiimit tekevät oppimisen näkyväksi. Yksittäisen ihmisen oppimista ei välttämättä huomaa, mutta tiimit siirtävät oppimisen ja osaamisen yhteisötasolle. Ja se on tiimiyhteisön voimaa ja vahvuutta – kun oppiminen ja teot eivät jää vain yksilötasolle, vaan ne siirtyvät osaksi yhteisöä.

Alussa on yhdessä keskustelu ja jakaminen.

Haetaan uusia ideoita, vaikutteita, tutkitaan, ihmetellään. Ihan alussa tämä saattaa olla vielä yksittäisten yksilöiden ja pienen ryhmän sisäistä. He ovat edelläkävijöitä, jotka tarttuvat kiinni johonkin uuteen ilmiöön tai asiaan.

Tässä vaiheessa Gradia Jämsässä ensimmäiset lähtivät valmennusohjelmiin hakemaan lisää tietoa ja ymmärrystä. Tätä vaihetta voidaan tukea antamalla aikaa ja tilaisuuksia dialogille ja yhteiselle ihmettelylle.  Annetaan myös edelläkävijöille mahdollisuuksia tarttua uusiin asioihin ja ruokitaan uteliaisuuden ilmapiiriä.

Toisessa vaiheessa on ydinideoiden kirkastaminen.

Edelläkävijät alkavat saada ideasta kiinni, syntyy oivalluksia ja tietopohja alkaa rakentua. Tässä vaiheessa edelläkävijöiden lisäksi myös muut yhteisössä ovat jo tietoisia ja osallistuvat keskusteluun, vaikka kaikki eivät välttämättä ole vielä ”täysillä mukana” ja epäilyksiä on. Jonkinlaista suuntaa alkaa kuitenkin hahmottua.

Gradia Jämsässä jatkettiin valmennusohjelmia ja tietoisuuden lisäämistä, sekä tehtiin kokeiluja ja tekoja. Tämä vaihe saattaa vaikuttaa jopa sekavalta ja epätietoisuutta on ilmassa. Tärkeintä onkin valaa uskoa siihen, että ydin kyllä löytyy. Ja pikkuhiljaa se alkaa kiteytyä, löytyä yhteinen oivallus.

Kolmas vaihe on suunnitelman laatiminen.

Tässä vaiheessa tavoite on muotoutunut – tähän suuntaan menemme. Gradia Jämsässä se oli pedagogisen käsikirjan muotoilu. Tässä vaiheessa tärkeintä on keskittyä riittävien raamien luomiseen – liian tiukkaan määritellyt rakenteet ja suunnitelmat vievät tiimeiltä pois autonomiaa ja mahdollisuuksia toimia parhaalla tavalla. Liian laveat raamit taas aiheuttavat epätietoisuutta siitä, mikä on yhteisen suunnan mukaista ja mikä ei ja mistä tiimi on vastuussa, mistä ei.

Neljäs vaihe on toiminta.

Koko yhteisötasolla sitoudutaan tavoitteisiin ja tahtotilaan, aletaan tehdä määrätietoisesti töitä suunnitelman toteuttamiseksi – kokeillen, oppien, kehittyen. Tässä vaiheessa Gradia Jämsässä panostettiin yhä lisää osaamiseen ja taitojen treenaamiseen. Sertifioinnit tekivät tehtyjä tekoja näkyväksi ja konkretisoivat edistystä. Tässä vaiheessa annetaan tilaa tiimien omalle ohjautuvuudelle, innovointikyvylle ja varmistetaan resurssit.

Ja silti, vaikka tässä nelikenttä kuvataan toisistaan erillisinä vaiheina, yksilö- ja tiimitasolla ja sitä kautta koko yhteisötasolla on jatkuvasti käynnissä sen muutkin vaiheet. Kun jokin on saavuttanut toimintavaiheen yhteisötasolla, on yksilötasolla olla käynnissä jo uusi keskusteluvaihe. Mitä on tähän asti opittu, mikä ihmetyttää, miten tästä eteenpäin. Nämä kiteytyvät pikkuhiljaa tiimeissä taas uusiksi suunnitelmiksi ja niin edelleen.

Tiimi tekee tiedon luomisen mallin näkyväksi ja siirtää tiedon yksilöltä tiimille, ja tiimeistä koko yhteisöön. Kyse on eri kokoisista rattaista – yksilö saattaa pyöriä ja käydä läpi nelikenttää nopeastikin, tiimi vähän hitaammin ja yhteisö kaikista hitaimmin.

Hitaus nousee esille aina kun puhutaan yhteisötason muutoksista. Se voi kuulostaa vähän turhauttavalta. Asia tulee ajatella sijoituksena: annamme aikaa, saamme tilalle jotain meille arvokasta. Opit ja kokemukset jalostuvat tiimeissä ja heijastelevat lopulta koko yhteisöön, muuttuen yhteiseksi tietopääomaksi. Kyse on jostain niin arvokkaasta että ”hitaus” on varsin pätevä hinta siitä.

Teksti Teija Välinoro, Tiimiakatemia Global Oy

Kiitos haastattelusta Minna Kaukonen, Gradia Jämsä

Julkaistu 11/2021