Tämä vähän karultakin kuulostava lausahdus kiteyttää sen, ettei työhyvinvointi ole yksiselitteinen tai lyhyen aikavälin seuraamus tietystä toiminnasta, vaan monien asioiden summa. Tiimiyhteisö ei ole automaattisesti hyvinvoinnin lähde, mutta oikein toteutettuna sen vaikutukset ovat positiiviset – vaikka se ei välttämättä näykään heti.

Tiimi vahvistaa ammattitaitoa.

”Olen havainnut, että toisen ihmisen kautta oma ammatillinen kehittyminen menee potenssiin kymmenen – ja kun huomaa oman kehittymisen, onhan se selvä, että se vaikuttaa hyvinvointiin!” Parpala kiteyttää.

Asiantuntijuus kasvaa jakamisen myötä. Se kerrostuu omasta tiedosta ja kokemuksista, muiden jakamasta tiedosta ja kokemuksista, sekä yhdessä tuotetusta uudesta tiedosta. Olisi työlästä yrittää ylläpitää nykymaailman tieto-taito -tulvassa riittävää ammattitaitoa vain yksinpelin voimin. Kun siihen saa muilta syöttöapua, peli helpottuu ja kuten Parpala toteaa – kehittyminen ja kasvu on inspiroivaa.

Tiimi mahdollistaa jaetun autonomian.

Autonomia puhututtaa usein ja sillä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Vahva autonomia on korostunut opettajien työssä ja se on leimautunut nimenomaan yksilön itsemääräämisoikeudeksi. Nykyinen kompleksinen maailma vaatii murrosta Itsekkyyden ja yksinäisyyden ajasta yhdessä tekemisen ja jakamisen aikaan. Se vaatii myös autonomia -käsitteen uudelleenmuotoilua.

”Autonomia on työparin tai tiimin autonomiaa yhdessä määritettyjen tavoitteiden ja raamien sisällä”, Sari Karjalainen, Varalan urheiluopiston apulaisrehtori pohtii. Toki autonomian ja yhteistyön välillä on jännite, kuten Parpalakin toteaa: ”Ihmiselle ei saa tulla tunnetta, että on menettänyt autonomian, sen miten toteutan työtäni ja mikä siinä itseä innostaa. On mahdollista säilyttää autonomian tunne ja silti tehdä yhdessä. Tähän auttaa aiheesta keskustelu, sen tarkastelu ja ymmärtäminen.”

Kun autonomiaa tarkastelee tiimiyhteisön jaetun vastuun ja päätöksenteon näkökulmasta, tiimien ja työparien autonomia jopa kasvaa. Päätöksenteko ei olekaan enää ylhäältä alaspäin, vaan vaakasuunnassa. Tiimien ja sitä kautta yksilöiden vaikutusmahdollisuus laajenee, kun yhden päätöksentekijän sijasta arjen päätöksiä tehdään yhdessä.

Se ei poista sitä, että voimme tehdä työtämme omien vahvuuksien kautta ja poimien itselle sopivia käytänteitä. Itse asiassa tiimeissä tehtäviä ja asioita voidaan jakaa vahvuuksien mukaan – kaikkien ei tarvitse aina tehdä kaikkea.

Tiimi tekee asiat näkyväksi.  

”Kun tiimi tuo esille ongelmia ja haasteita, se on onnenpäivä!” Parpala iloitsee. Eikä tällä tarkoiteta kahvipöytänurinaa, vaan sitä että sanoitetaan haasteita ja lähdetään yhdessä ratkomaan niitä. Tiimit ovat ratkaisuareenoita. Niissä nostetaan asiat esille, tarkastellaan niitä ja lähdetään luomaan ratkaisuja. Ilman tällaista areenaa ongelmat jäävät nimenomaan vain kahvipöytiin, piiloon, kytemään, tuottamaan lisää ongelmia. ”Se luo hyvinvointia, kun voi luottaa siihen, että esille nostamani asia käsitellään ja on rakenne, jossa sitä lähdetään ratkomaan”, Parpala jatkaa.

Tiimeissä mahdollistuu sellainen luottamuksen taso, että tämä toteutuu. Sitä ei toki saavuteta hetkessä, mutta ajan kanssa. Eikä tiimeissä nouse näkyviksi vain ikävät asiat vaan myös onnistumiset. Vähän on sellaisia paikkoja, joissa onnistumisia voisi jakaa muille ja koko yhteisölle, ellei olisi tiimiä ja sen vuorovaikutushetkiä!

Asia- tai ratkaisukeskeisyyttä voi lähestyä myös tarvenäkökulmasta. Tarvelähtöisyys on yksi Varalan urheiluopiston tiimien kokoamisen perusta. Parhaimmillaan tarpeen ympärille koostuu tiimi, jossa on niin opettajia kuin muutakin henkilöstöä. ”Tämä mahdollistaa erilaisuuksien rikkauden, kun asiaa lähestytään eri työtehtävien näkökulmista”, Karjalainen tuo esille. Erilaisuus varmistaa, että näkyviin nousee tärkeitä ja huomionarvoisia seikkoja.

Tiimi tekee ihmiset näkyväksi.

”Dialogi on tärkeää, se luo tiimistä tuen ja turvan. Dialogi mahdollistaa yhteisen ymmärryksen, kun jaamme tuntoja ja asioita. Tiimistä jokaisella on oma paikka”, Karjalainen pohtii.

Dialogi auttaa näkemään toisen ihmisen.

Vaikka arjessa asiat nousevat tapetille, on kyse kuitenkin enemmän ihmisistä, kuten kaikki tiedämme, joskin usein unohdamme. Työhyvinvointi ei ole asia, vaan tunne. Myöskään tiimi ei ole asia, vaan tunne. Se on tunne yhteenkuuluvuudesta, omasta kuulumisesta johonkin, kytkeytymisestä yhteisöön. Siksi tiimien dialogi ei saa olla vain asialistojen läpikäyntiä vaan nimenomaan ajatusten ja myös tunteiden sanoittamista.

”Mielenkiintoista on ollut se, että asioiden päättämisen ja niistä puhumisen rinnalle on noussut puhe siitä, miten me keskenämme toimimme. Se on se juttu!” Parpala korostaa.

Hyvin muotoillut tiimit luovat arvoa jäsenilleen. Tämä arvo on parhaimmillaan tunne hyväksytyksi tulemisesta, tunne kuuluvuudesta, oman tekemisen tärkeydestä muille, turvallisuudesta ja siitä, että välitetään. Näin tiimit ovat parhaimmillaan merkityksellinen tuki työhyvinvoinnille.

Teksti Teija Välinoro, Tiimiakatemia Global Oy, pohjautuen webinaariin Tiimeistä työhyvinvointia opetusalalle 17.1.12022. Vieraina Sari Karjalainen Varalan urheiluopisto ja Pertti Parpala Ritaharjun koulu.

 Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Tilaa uutiskirjeemme

Blogit

Lue lisää samasta aiheesta

Tiimeillä tuetaan työhyvinvointia
Tiimeillä tuetaan työhyvinvointia

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…

Vieraskynä Minna Kesti: Maailma muuttuu, muuttuuko koulu.
Vieraskynä Minna Kesti: Maailma muuttuu, muuttuuko koulu.

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…

Vieraskynä Minna Kesti: Maailma muuttuu, muuttuuko koulu.
Vieraskynä Minna Kesti: Maailma muuttuu, muuttuuko koulu.

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…

Uudenlaista yhteistyökulttuuria lukioon – kuusi vinkkiä arjen kehittämistyöhön
Uudenlaista yhteistyökulttuuria lukioon – kuusi vinkkiä arjen kehittämistyöhön

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…

Uudenlaista yhteistyökulttuuria lukioon – kuusi vinkkiä arjen kehittämistyöhön
Uudenlaista yhteistyökulttuuria lukioon – kuusi vinkkiä arjen kehittämistyöhön

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…

Opettajatiimit ovat oppijoita varten
Opettajatiimit ovat oppijoita varten

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen…