Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja tapahtumattomuuden todellisuutta. Yksi harhoista on se, että kun yksi johtaa ja on mukana kaikessa, asiat tapahtuvat varmasti, oikein ja hyvin. Toinen harhoista on se, että dialogi on ajankulutusta, joka vie aikaa oikeilta töiltä, ja tuloksekkain palaveri mitataan siinä käsiteltyjen asioiden ja päätösten määrässä.

Mitä kehitysvaiheita tiimiyhteisö käy läpi? Toki samat vaiheet kuin yhteisön jäsenet ja tiimit, mutta isommassa, kompleksisemmassa ja hitaammassa muodossa. Mitä elementtejä näihin vaiheisiin kuuluu ja kuinka mahdollistaa eri vaiheiden eteneminen?

Koulutuspäälliköt Mari Karjalainen Kainuun ammattiopistosta ja Helena Kiuru Saimaan ammattiopisto Samposta kertovat näkemyksiään siitä, kuinka he esimiehinä mahdollistavat tiimioppimisen työyhteisön ja opiskelijoiden arjessa.

Tuija Parkkisenniemen tarina havainnollistaa käytännössä, mitä tiimioppimisen prosessi on ja mitä vaikutuksia sillä voi olla omaan elämään, työhön ja ympäristöön.

Fysioterapiatutkinnon vastaava lehtori Kati Nykänen sekä sosionomitutkinnon vastaava lehtori Kaijus Varjonen soveltavat tiimioppimista työssään. Tiimimestari-valmennuksen aikana he tekivät opiskelijoiden kanssa hanketyötä sekä kehittivät monialaisia opintoja.

Sodankylässä havahduttiin dialogin tarpeeseen ja voimaan. ”Toivoisin, että pääsisimme eroon siitä ajatuksesta, että kaiken pitäisi johtaa päätöksiin ja että aina pitäisi olla tehokasta”, kiteyttää Sodankylän Tähtikunnan koulun apulaisrehtori Reeta Nieminen.

”Tiimioppiminen on kulttuurimuutoksen liima – se yhdistää pedagogisen sisällön sekä tekemisen ja johtamisen toimintatavan”, toteaa STEP-koulutuksen apulaisrehtori Esa Ukkola. Heillä tiimioppiminen on ollut merkittävässä rooolissa puolitoista vuotta kestäneessä pedagogiikan kehittämisprojektissa.

Kasvatus- ja ohjausalalla tiimimäinen toimintatapa ja tekemällä oppiminen ovat vahvasti läsnä. Silti askel tiimioppimiseen vaatii tietoista ja aktiivista kehittämistä.

Gradia Jämsän opettajien Sanna Anttilan ja Niina Ruotsalaisen mielestä tämä vaatii tutkivaa asennetta, tekoja yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä johdon mahdollistamista.

Gradia Jämsän oppilaitoksessa on tehty pitkäjänteisesti toimia tiimioppivan mallin edistämiseksi. Rehtori Petteri Järvinen on kokenut että sen avulla on saavutettu itseohjautuvuutta, resurssiviisautta, ketteryyttä, edelläkävijyyttä, innovatiivisia toimintatapoja, yhteishenkeä, työhyvinvointia ja hyviä oppimistuloksia.

Pontuksen peruskoulussa alettiin toteuttaa tiimimäistä työskentelyä kolmisen vuotta sitten. Tulokset ovat nähtävillä: tiimimäinen yhteisö on tuonut koulun arkeen itseohjautuvuutta, luottamusta, yhteisen kielen, muutoskyvykkyyttä, toisten tsemppaamista, tukea haasteissa ja positiivista märehtimistä.