Koulutuspäälliköt Mari Karjalainen Kainuun ammattiopistosta ja Helena Kiuru Saimaan ammattiopisto Samposta kertovat näkemyksiään siitä, kuinka he esimiehinä mahdollistavat tiimioppimisen työyhteisön ja opiskelijoiden arjessa.

Tuija Parkkisenniemen tarina havainnollistaa käytännössä, mitä tiimioppimisen prosessi on ja mitä vaikutuksia sillä voi olla omaan elämään, työhön ja ympäristöön.

Fysioterapiatutkinnon vastaava lehtori Kati Nykänen sekä sosionomitutkinnon vastaava lehtori Kaijus Varjonen soveltavat tiimioppimista työssään. Tiimimestari-valmennuksen aikana he tekivät opiskelijoiden kanssa hanketyötä sekä kehittivät monialaisia opintoja.

Sodankylässä havahduttiin dialogin tarpeeseen ja voimaan. ”Toivoisin, että pääsisimme eroon siitä ajatuksesta, että kaiken pitäisi johtaa päätöksiin ja että aina pitäisi olla tehokasta”, kiteyttää Sodankylän Tähtikunnan koulun apulaisrehtori Reeta Nieminen.

”Tiimioppiminen on kulttuurimuutoksen liima – se yhdistää pedagogisen sisällön sekä tekemisen ja johtamisen toimintatavan”, toteaa Seurakuntaopiston apulaisrehtori Esa Ukkola. Seurakuntaopistolla tiimioppiminen on ollut merkittävässä rooolissa puolitoista vuotta kestäneessä pedagogiikan kehittämisprojektissa.

Kasvatus- ja ohjausalalla tiimimäinen toimintatapa ja tekemällä oppiminen ovat vahvasti läsnä. Silti askel tiimioppimiseen vaatii tietoista ja aktiivista kehittämistä.

Gradia Jämsän opettajien Sanna Anttilan ja Niina Ruotsalaisen mielestä tämä vaatii tutkivaa asennetta, tekoja yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä johdon mahdollistamista.

Gradia Jämsän oppilaitoksessa on tehty pitkäjänteisesti toimia tiimioppivan mallin edistämiseksi. Rehtori Petteri Järvinen on kokenut että sen avulla on saavutettu itseohjautuvuutta, resurssiviisautta, ketteryyttä, edelläkävijyyttä, innovatiivisia toimintatapoja, yhteishenkeä, työhyvinvointia ja hyviä oppimistuloksia.

Pontuksen peruskoulussa alettiin toteuttaa tiimimäistä työskentelyä kolmisen vuotta sitten. Tulokset ovat nähtävillä: tiimimäinen yhteisö on tuonut koulun arkeen itseohjautuvuutta, luottamusta, yhteisen kielen, muutoskyvykkyyttä, toisten tsemppaamista, tukea haasteissa ja positiivista märehtimistä.

Kansainvälisiä ryhmiä valmentanut Ville Vuolle kertoo, kuinka tiimioppiminen otetaan osaksi arkea.

Kuinka soveltaa tiimioppimista lukiossa?
Ylöjärven lukiossa on useana vuotena ollut ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjolla tiimioppimisen jakso. Se tarkoittaa, että seitsemän viikon aikana opiskelijat opiskelevat noin viiden hengen tiimeissä. Jakso sisältää kuutta eri ainetta, joiden opettajat toimivat valmentavassa roolissa jakson ajan.