Strategiana tiimioppiva organisaatio

Selkeät tavoitteet ja systemaattinen kehittäminen

Sampolla ja sen johdolla on ollut ja on edelleen selkeä näkemys siitä, mitä tiimiorganisaatiolla tavoitellaan. Tavoitteet ja hyödyt on nähty tärkeiksi myös hankerahoittajien puolella, sillä Sampo on onnistunut saamaan rahallista tukea kehittämistyönsä tueksi.

”Onhan tämä muutos vaatinut myyntityötä myös organisaation sisällä. Monta kertaa on saanut perustella, miksi tällaiseen toimintaan ja organisaatioon ollaan menossa”.

Mutta hyödyt ja tavoitteet on Sampossa selkeästi kuvattu ja ne ovat:

• Sitoutuminen  yhteisiin tavoitteisiin ja kehittämiseen syvenee, kun tiimit saavat enemmän vapautta ja vastuuta.
• Ongelmia ratkaistaan  enemmän tiimien sisällä ja tämä helpottaa myös esihenkilön työtä.
• Byrokratia kevenee,  kun päätöksenteko siirtyy lähemmäksi arkea.
• Muutoksiin reagointi  on nopeampaa (yhdessä oppimista).
• Opiskelijoiden työelämävalmiudet  paranevat (on mm. tiimityöosaamista).
• Opiskelijoiden  oppimistulokset ja motivaatio  paranevat, kun opitaan yhdessä tiimissä.
• Taloudellisuus.

Tiimiorganisaatiolla pyritään vaikuttamaan henkilöstön yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin, mutta myös opiskelijoiden. Ongelmia pitää ratkaista mahdollisimman alhaalla, siellä missä muutoksiin reagoiminen on helpompaa ja lähempänä tekijöitä. Se on yksi hyvä tapa päästä eteenpäin nopeasti.

Tämä vapauttaa myös aikaa johtotiimille keskittyä strategisesti tärkeisiin asioihin. Johtotiimin ei tarvitse miettiä yksiköiden ja niissä toimivien tiimien kehittymistä, koska tiimit toimivat aktiivisesti ja vastuunottavasti. Koulutuspäälliköiden työtä taasen helpottaa, kun opettajatiimit ottavat vastuun esimerkiksi tulevan lukuvuoden lukujärjestystensuunnittelusta.

”Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja näiden tiimien avulla saadaan se osaaminen loistamaan. Tulee enemmän työhön tehoa, kun tiimeissä saadaan katsoa, että kuka ottaa minäkin vastuualueen ja lähtee viemään sitä eteenpäin. He jotka haluavat kehittää, heille annetaan siihen mahdollisuus, ja he jotka haluaa tehdä enemmän perustyötä, saavat keskittyä siihen.” Koulutuspäällikkö Helena Kiuru täsmentää.

Tiimioppiva organisaatio: Muutosta ei saavuteta yhdessä yössä

Tiimioppiva organisaatio ei synny pelkästään siitä, että esihenkilöiden nimikkeet muutetaan tiimipäälliköiksi tai että tiimit muodostetaan paperilla. Todellinen muutos vaatii systemaattista koulutusta, käsitteiden avaamista ja pitkäjänteistä kulttuurin kehittämistä.

”Meillä Sampossa suurin osa henkilöstöstä on käynyt jonkinlaisen tiimivalmennuksen. Olen rehtorina myös käynyt kaikissa ryhmissä ja rohkaissut, että kehittäkää, kehittäkää ja kehittäkää – ei tarvitse kysellä. Olen nähnyt jo vuodessa, puolessatoista kehitystä erityisesti keskustelukulttuurissa. Asioita otetaan esille, tuleen ei jäädä makaamaan ja kaikkia autetaan”. pohtii Antti Lehmusvaara.

Perinteinen hierarkkinen tiedonkulku ei enää riitä, kun tavoitteena on luoda tiimipohjainen organisaatio. Tarvitaan avoimempaa ja dialogipohjaista vuorovaikutusta, jossa jokaisen ääni tulee kuulluksi.

”Esihenkilötasolla se on opettanut meitä eniten, että mitä tarkoittaa dialogi, asioiden jakaminen, toisen kuunteleminen, ja kun ollaan eri mieltä asioista. Asiat menee pidemmälle, kuin jos joku sanelee, että tee näin. Se on ollut itselle tosi iso herätys tässä vuosien aikana”, kertoo koulutuspäällikkö Helena Kiuru.

Dialogipohjainen keskustelukulttuuri ei synny itsestään. Sen luominen vaatii aikaa ja osaamista johtajilta ja tiiminvetäjiltä. Mutta se tuottaa tulosta: tieto kulkee paremmin, ongelmia ratkotaan nopeammin ja yhteisöllisyys vahvistuu. Kun henkilöstö kokee, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja he voivat aidosti vaikuttaa, sitoutuminen kasvaa.

Sampossa tiiminvetäjät ja esihenkilöt ovatkin käyneet syvemmän tiimivalmentaja valmennuksen, mitä kautta on tapahtunut syvällinen muutos tavassa johtaa ja tehdä yhteistyötä. Jokainen esihenkilö ymmärtää tiimityön periaatteet, osaa rakentaa turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin tiimiin, rakentaa arvostavaa keskustelukulttuuria, johtaa tiimiä kohti tavoitteita ja valjastaa erilaiset osaamiset ja mielipiteet tekemisen, toiminnan ja kehittämisen voimavaraksi.

Opiskelijoiden työelämävalmiudet: Tiimityöskentely tuo kilpailuetua

Tiimioppiminen ei ole vain sisäinen kehittämisprojekti, vaan sillä on suora vaikutus opiskelijoiden työelämävalmiuksiin. Työelämässä tiimityöskentelytaidot ovat yhä keskeisemmässä roolissa, ja ne oppilaitokset, jotka panostavat tiimioppimiseen myös opiskelijoiden kanssa, antavat heille etulyöntiaseman työmarkkinoilla.

Opiskelijat, jotka ovat tottuneet työskentelemään tiimeissä ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, sopeutuvat paremmin työelämän vaatimuksiin. He eivät ole vain passiivisia tiedon vastaanottajia, vaan aktiivisia toimijoita, jotka osaavat toimia ryhmässä, kommunikoida tehokkaasti ja ratkaista ongelmia. Tämä on kilpailuetu, jota ei voi aliarvioida – ei oppilaitoksen, eikä opiskelijoiden näkökulmasta. Samalla tiimeissä opiskelu sitouttaa heitä osaksi oppilaitosta ja opintoja. Opiskelijat kokevat kuuluvansa yhteisöön ja omilla vahvuuksillaan vaikuttavansa asioiden edistämiseen.

”Sykähdyttävintä oli, kun opetushallituksesta tuli tieto saamastamme palautteesta. Ensimmäistä kertaa opiskelujensa aikana opiskelijat olivat kokeneet kuuluvansa johonkin joukkoon. Täällä Sampossa he olivat päässeet tiimiin mukaan ja saaneet ystäviä ja opiskelukavereita. Se on nuoren ihmisen elämässä aika merkittävä asia”, kertoo koulutuspäällikkö Helene Kiuru.

Panostus tulevaisuuteen

Tiimikulttuuriin panostaminen ei ole lyhytnäköinen kuluerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Parempi työilmapiiri, vahvempi yhteisöllisyys ja tehokkaammat tiimit tuottavat pitkässä juoksussa paremman työhyvinvoinnin ja paremmat oppimistulokset. Tämä näkyy myös taloudellisesti, kun byrokratia kevenee, päätöksenteko nopeutuu ja muutoksiin pystytään reagoimaan ripeämmin.

Neuvoja, jotka Antti ja Helena haluavat antaa, kun mietitään tiimiorganisaationa toimimista, ovat:

• Pitää olla aikaa keskustella ja rakentaa yhteistä ymmärrystä käsitteistä ja niiden merkityksestä.
• Koulutuksiin ei kannata lähteä yksin. Jos halutaan viedä tietynlaista ajattelutapaa eteenpäin, niin siihen tarvitaan useampia toimijoita. Kukaan ei onnistu siinä yksin.
• Kuunnelkaa myös niitä vastarannankiiskejä. Tiimikulttuuriin kuuluu keskeisenä piirteenä epävarmuuden sieto ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen. Kaikilla tulee olla tunne, että voi sanoa sanottavansa ja jokaisen ääni on arvokas.
• Tiimiorganisaatioksi ei muututa muuttamalla käsitteitä. Toiminnan tulee muuttua ja toiminnan muutokseen ja sen ohjaamiseen tarvitaan osaamista. Pitää olla sisäistä valmennusosaamista organisaatiossa kattavasti eri yksiköissä.
• Pitää luoda pitkän tähtäimen kuva siitä, miten tavoitteeseen päästään. Aikaa, kärsivällisyyttä ja kouluttautumista, sitä vaaditaan.

Lähdetäänkö kehittämään yhdessä teistä tiimioppivaa organisaatiota? Ota yhteyttä