Tiimioppiminen tiimityön tekemisen tapana: Hyödyt, haasteet ja johdon näkökulma

Tiimioppimisen hyödyt

1. Parantaa ongelmanratkaisukykyä: Tiimissä, jossa oppiminen on keskeisessä roolissa, erilaiset näkökulmat ja ideat tuodaan esiin. Tämä mahdollistaa monipuolisemman lähestymistavan ongelmanratkaisuun, koska tiimin jäsenet voivat jakaa ja kehittää toisiltaan oppimiaan taitoja ja tietoja.
2. Lisää sitoutumista ja motivaatiota: Kun tiimin jäsenet kokevat, että heidän osaamisensa ja näkemyksensä ovat arvokkaita ja että he voivat oppia toisiltaan, he ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia yhteisiin tavoitteisiin. Tämä luo positiivisen ja osallistavan työympäristön.
3. Tehostaa innovointia: Tiimioppiminen kannustaa jatkuvaan kokeiluun ja uuden oppimiseen. Tämä luo pohjan innovaatioille, kun tiimi rohkaistuu etsimään ja testaamaan uusia ideoita ja lähestymistapoja.
4. Edistää yksilön kehittymistä: Tiimioppiminen tukee jokaisen tiimin jäsenen ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä. Yksilöt voivat oppia uusia taitoja ja näkökulmia, joita he eivät välttämättä muuten kohtaisi, mikä tekee heistä monipuolisempia ja arvokkaampia osaajia.

Tiimioppimisen haasteet

1. Kommunikaatio: Tehokas tiimioppiminen vaatii avointa ja jatkuvaa kommunikaatiota sekä dialogin taitoa. Jos tiimin jäsenet eivät pysty kommunikoimaan tehokkaasti ja toisiaan kunnioittavasti, tai jos viestintäkanavat eivät ole selkeät, oppiminen ja yhteistyö voivat kärsiä.
2. Aikataulu- ja resurssiongelmat: Tiimioppiminen voi viedä enemmän aikaa ja resursseja kuin perinteinen ryhmässä työskentely tai näennäinen tiimityö. On tärkeää, että organisaatio tunnistaa ja hyväksyy tämän ja varaa riittävästi aikaa ja resursseja oppimisen ja kehityksen tukemiseen. Voimme luvata, että tämä aika ei ole hukkaan heitettyä.
3. Ristiriitojen hallinta: Tiimissä, jossa korostetaan ja halutaan nostaa esiin erilaisia näkökulmia ja ideoita, ristiriidat ovat väistämättömiä. On tärkeää, että tiimi osaa käsitellä ristiriitoja rakentavasti ja oppii niistä, sen sijaan että ne heikentäisivät yhteistyötä ja oppimista.
4. Vastuun jakaminen: Tiimioppiminen vaatii, että jokainen tiimin jäsen ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja osallistumisestaan. Tämä voi olla haastavaa, jos tiimin jäsenten välillä on suuria eroja motivaation tai osaamisen tasossa.

Muun muassa kommunikaation, ristiriitojen hallinnan ja vastuun jakamisen mahdollistamiseksi on tärkeää, että organisaatiosta löytyy tiimivalmennusosaamista eli ns. sisäisiä tiimivalmentajia.

Tiimioppiminen organisaation johdon näkökulmasta

Organisaation johdon rooli tiimioppimisessa on kriittinen. Johdon tulee ymmärtää ja hahmottaa, mistä tiimioppimisessa on kyse ja erityisesti tunnistaa ja nähdä sen hyödyt niin oman itsensä kuin koko työyhteisön näkökulmasta. Johdon tulee omalla toiminnallaan ja esimerkillään tukea tiimioppimisen periaatteita ja käytäntöjä, jotta tiimit voivat toimia tehokkaasti. Tässä muutamia keskeisiä asioita, jotka johdon tulisi huomioida:

Tukevat rakenteet ja kulttuuri: Johdon tulee mahdollistaa rakenteet ja kulttuuri, jotka tukevat tiimioppimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi säännöllisten tiimikokousten, oppimissessioiden ja palautekeskustelujen mahdollistamista sekä avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin edistämistä. Usein aika on asia, jota ei tunnu kellään olevan ja silti sitä on ihan yhtä paljon meillä kaikilla. Jos ei ole totuttu käyttämään aikaa yhteiselle keskustelulle ja eri näkökulmien ja henkilöiden kuulemiselle, voi alussa tuntua, ettei mikään asia etene keskustelemalla. Mutta todellisuudessa alkaakin syntymään jotain enemmän, nopeammin ja tehokkaammin, kun tieto kulkee paremmin, osallisuuden tunne vahvistuu, ihmiset sitoutuvat tekemiseen paremmin ja vastuuta otetaan enemmän.

Lue lisää blogista: Jaettua johtajuutta tiimirakenteen avulla tai Konepajan lukio matkalla tiimiorganisaatioksi – Tiimiakatemia Global tukena

Koulutus ja kehitys: Johdon on hyvä ymmärtää, että tiimioppiminen vaatii tiettyä osaamista, kuten ymmärrystä tiimityön onnistumisen edellytyksistä ja dialogin taitoja, ja usein myös tiimityön valmentamisen taitoa. Näiden taitojen kouluttamiselle on siis varattava resursseja ja hyvä on myös varmistaa osaamisen kehittyminen laajasti koko organisaatiossa tai yksikössä, jossa tiimioppimista halutaan vahvistaa.

Lue lisää blogista: Koulutusta vai sisäistä valmennusta? Tiekartta tiimien menestykseen ja hyvinvointiin.

Resurssien allokointi: On tärkeää, että johto varaa riittävästi aikaa ja resursseja tiimioppimiselle. Tämä tarkoittaa paitsi fyysisiä resursseja, kuten työtiloja ja teknologiaa, myös aikaa oppimissessioille ja reflektiolle. Tämän on varattava aikaa kouluttautumiselle ja uuden osaamisen kehittämiselle.

Esimerkillinen johtaminen: Johdon on myös tärkeä mallintaa haluttua toimintamallia. Niin sanottu johtamisen toimiva ketju lähtee ylimmästä johdosta ja johtoryhmästä. On tärkeää, että johtoryhmätasolla on yhteinen ymmärrys ja halu välittää tietynlaista toimintamallia ja työskentelytapaa koko työyhteisöön ja tällöin myös johtoryhmän tulisi mallintaa haluttua tapaa toimia.

Tiimioppiminen on tehokas ja nykypäivänä entistä tarpeellisempi työskentelytapa, joka voi tuoda merkittäviä etuja organisaatioille ja työyhteisöille. Tiimioppiominen parantaa työntekijöiden ongelmanratkaisukykyä, lisää sitoutumista, tehostaa innovointia ja edistää yksilön kehittymistä. Helppoa eikä nopeaa se ei välttämättä ole, mutta tulokset puhuvat puolestaan.

Lue lisää tiimioppimisen hyödyistä työskentelytavan näkökulmasta jo edellä linkatuista blogeista tai näistä seuraavista:

Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 1 ja Uudistumiskyvykkän kulttuurin rakentaminen tiimivalmentajien avulla – case keskinäinen vakuutusyhtiö Turva.

Ilmoittaudu mukaan myös kesäkuun webinaariimme ”Strategiana tiimioppiva organisaatio: Mitä se vaatii johtamiselta?” täältä.