Heikki Toivanen: Itsensä johtaminen – valmentavan, ihmislähtöisen johtamisen perusta

Oma toiminta ja sen kehittäminen nousee esille johtamisen perustaksi sekä kirjallisuudessa että omien empiiristen havaintojeni mukaan. Välillä oman itsensä johtaminen tuntuu luistavan ja välillä se lähes mahdotonta. Kun minulla on lievä lukihäiriö, niin opin eri tavalla kuin toiset. Tämä on vaikuttanut mm. kielten oppimiseen. Muistan aina kun luin lukiossa viikon ruotsin kokeeseen ja sain tulokseksi 5, kun kaverin sai illan puurtamisella 8. Opin lopulta puhumaan ja hoitamaan asioita englanniksi ja jonkun verran ruotsiksi olemalla Kanadassa ja Ruotsissa yhden kesän. Sinnikkäästi väänsin oman diplomityöni englanniksi. Väitöskirjassa piti luovuttaa, kun professori sanoi, että ei ymmärrä mitään tieteellisestä englannistani. Kun kirjoitin kymmensivuisen väitöskirjan referaatin, kielentarkastaja ihmetteli työn määrää ja minä punaisen kynän täyttämiä sivuja. Opin tässä prosessissa itsetuntemuksesta, sekä kehollisesta, että mielen. Se Erkan mukaan on ensimmäinen askel itsensä johtamisessa.

Erkka Westerlundin kirjassa Erkka – Elämän peliä, on toimiva mallinnus valmentavasta johtamisesta. Erkan mukaan valmentava johtajuus on aitoa dialogia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Erkka aloittaa kehon ja mielen itsetuntemuksesta. Keho ja mieli ovat yhtä. Oppimisessa keho unohdetaan useasti ja ajatellaan henkisen kehittymisen olevan kiinni vain aivojen toiminnasta. Kuitenkin keholla ja fyysisillä tuntemuksilla on suuri vaikutus oppimiseen. Toiset oppijat tarvitsevat liikettä pystyäkseen keskittymään ja esimerkiksi kävelyn mainitaan parantavan kognitiivisia toimintoja.

Oma henkinen ja fyysinen itsetuntemus kiteytyy huippu-urheilussa. Urheilija treenaa tunnistamaan kehonsa jokaisen signaalin ja itselleen parhaimman suoritustunteen. Omat huippusuoritukset löytyvät puskemalla itsensä äärirajoille ja siitä vähän ylikin voittaakseen. Huippu-urheilija on valinnut tarkasti yhden lajin. Hänen koko ekosysteeminsä palvelee tätä yhtä tarkoitusta. Normaalisti ihminen saa olla oman elämänsä mestari monilla eri alueilla. Kilvoittelemme itsemme kanssa. Tällöin voi olla vaikeaa tunnistaa, onko tehnyt omien henkisten ja fyysisten rajojensa mukaisen huippusuorituksen? Tai milloin tarvitsee tehdä huippusuoritus, milloin riittää vähempikin? Fokusoituminen, tavoitteiden asettaminen ja aktiivinen palautteen kerääminen kehkeyttää itsetuntemusta. Elämässä menestyminen on elämän mittainen tehtävä. En itse usko pikavoittoihin.

Oman itsetuntemuksen kehkeyttäminen lähtee omista huomiosta itsestään (reflektiosta). Oma mieli pitää avata palautteen keräämiseksi. Käydä dialogia. Losadan tekemässä tiimien tutkimuksessa on havaittu, että yhtä rakentavaa (negatiivista) palautetta kohden tulisi olla vähintään kolme ja mielellään kuusi kannustavaa (posiitivista) palautetta Palautteen vastaanottaminen on haasteellista. Mutta-sanan vastaanottaminen on huono. Kiitos on parempi. Vaikka palautteen antaja olisikin väärässä, niin kiitos -sanalla aivosi antavat luvan pohtia palautetta. Minulla on vahvuuksia ja heikkouksia. Panostan vahvuuksien kehittämiseen. Siksi olen aina tarkkana, kun minulle annetaan palautetta, erityisesti luulemistani vahvuuksista.

Itsensä tuntemisen jälkeen mahdollistuu itsensä johtaminen. Oman itsensä henkinen ja fyysinen johtaminen vaatii asennetta. Välillä nöyrää ja välillä kovaa. Itsensä johtaminen on kilvoittelua oman egon kanssa. Johtamisessa ei voi olla varma, milloin olet oikeassa ja milloin väärässä. Minä-puheesta pitää päästä me-puheeseen.

Yhdessä tekemisen eli tiimin kautta voit systemaattisesti kehittää itseäsi. Tiimi toimii oman mielen ja kehon itsetuntemuksen peilinä. Tiimin vuorovaikutus ja annettu palaute auttaa sinua tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita. Tiimi on yksilön oppimisen työkalu myös tässä mielessä. Erilaisia testejä voit omasta persoonallisuudestasi tehdä, mutta tärkeimpänä itse pidän dialogia. Monet testit ovat tilannesidonnaisia, kun taas tiimin dialogeissa olet läsnä monissa eri hetkissä ja tunnetiloissa.

Valmentava johtajuus perustuu johtajan vallan aitoon jakamiseen. Se tarkoittaa että johtajan on luovuttava osasta vallastaan. Hyvä johtajuus asettaa asiat (numerot) ja ihmiset tasapainoon. Tommi Rytkösen twitter-kuvauksessa sanotaan osuvasti: ”Kaunistuvat numerot syntyvät vain ihmisten kautta.” Erkan mukaan valmentava johtajuus on aitoa dialogia luottamuksen ilmapiirissä. Samalla tavalla strategia- kirjassa The Book of Five Rings vuodelta 1645, samurai Miyamoto Mushashi määrittää valmentavan johtajuuden:

”Esimiehen tulee arvioida miestensä kyvyt ja rajoitukset. Kierrellä heidän keskuudessaan, eikä saisi vaatia mitään kohtuutonta. Hänen pitää tuntea heidän moraalinsa ja hengenlaatunsa. Tarvittaessa rohkaista heitä. ”

Erkka kuvaa hienosti ihmislähtöisen valmentamisen. Ennen oppia liike-elämään haettiin sotatieteistä. Nyt uusimmat ajatukset tulevat urheilusta. Erkan ”The big five of my life and sport” kuvaa mainiosti valmentamisen filosofian ytimen:

1. Sisäinen motivaatio
2. Asenne
3. Itseluottamus
4. Vastuullisuus
5. Suoritustunne

Jokaisen johtajan ja valmentajan pitää kehittää oma filosofiansa. Valmentavassa johtamisessa oman filosofian kehittäminen alkaa tavoitteiden määrittämistä. Oppimissopimuksella voi määrittää oman elämän tavoitteet. Se on sopimus itsensä ja edustamansa organisaation kanssa. Kirjoita nämä viisi kysymystä auki:

Kirjoittaja Heikki Toivanen, Tiimiakatemia Senior Team Coach

Kuvat Tiimiakatemia Global Oy

Julkaistu 2/2020