Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 1

Tiimioppimisen tarve kehittämistyön syklissä

Työskentelemme monella työrintamalla hankalien ja vaikeasti hahmotettavien ongelmien parissa. Kehittämisen avulla haemme keinoja niiden hallintaan ja ratkaisemiseen sekä uudistumiseen.

Vaikka uudistuminen organisaatioissa on elintärkeää, on hankkeista muodostunut monesti perustyöstä irrallaan oleva oma maailmansa. Organisaation sisällä hankkeet saattavat myös kilpailla keskenään ja käydä kamppailua niukoista resursseista ja huomiosta.

Projektien välisen yhteistyön ja rakenteiden uupuessa keskinäisen tiedon ja osaamisen vaihto, sekä toisilta oppiminen jäävät hyödyntämättä. Laajat verkostohankkeet voivat olla haastavia myös ohjaamisen sekä koordinoinnin näkökulmasta.

Kehittämistyön uskominen organisaation ulkopuolisille voimille voi tuoda toivottuakin ulkopuolista tuulahdusta. Tällöin kehittäjillä ei kuitenkaan ole luontaista kytköstä organisaation päivittäiseen arkeen, mikä haastaa sisäisen yhteistyön rakentumista sekä tulosten juurtumista organisaatiossa.

Lisäksi koulutuksen kehittäminen on kokonaisuus, joka räätälöidään monikanavaisista rahoituslähteistä. Hankkeen käynnistäminen haastaa organisaatioiden ketteryyttä ja haut ovat aikataulullisesti monesti päällekkäisiä. Ajan ja käytäntöjen puutteessa hankeideoiden arviointi ja sitominen organisaation strategiaan voi jäädä ohueksi. Kun yhteistyön rakenteet luodaan aina uudelleen ja hankkeiden keskinäistä vuoropuhelua ei hyödynnetä, voivat hankkeet näyttäytyä niin organisaation sisällä kuin sidosryhmiinkin päin koordinoimattomina.

Koen haasteena, jos hankkeilla ei ole asetettu selkeitä tulostavoitteita, jotka huomioivat sekä aineellisen että aineettoman arvon. Aineettomilla tuloksilla tässä tarkoitan mm. oppimista ja yhteistyön syvenemistä ja kokemuksia toiminnassa. Kehittämistyön merkitys myös pohdituttaa. Mille tasolle tai miten kehittäminen organisaatiossa tulisi sijoittua, jotta tulokset jäävät elämään organisaatioon. Sasky, Merja Suoperä, kehittämispäällikkö.

Mikä siis voisi olla ratkaisu, jotta emme tekisi vain projekteja, vaan tekisimme kehittämistyötä kestävällä tavalla? Entäpä jos puhuisimme hankkeissa kestävyydestä vaikutusten ja vaikuttavuuden rinnalla? Mitä tapahtuisi, jos tiimioppimisen ja -valmennuksen taikaa hyödynnettäisiin myös kehittämishankkeissa?

Mitä kestävyys kehittämishankkeissa tarkoittaa?

Kehittämishankkeilta toivotaan toimintaa parantavia pysyviä muutoksia: vaikutuksia ja pitkän ajan vaikuttavuutta. Organisaatioiden toiminnassa ja inhimillisessä elämässä pyrimme tänä päivänä kestävyyteen – miksi ei myös kehittämishankkeissa?

Sitran mukaan voidaan puhua myös resurssiviisaudesta: luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähemmän resursseja kuluttavaksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kilpailuvaltiksi kaikkialla.

Vaikka tiimioppiminen ei ehkä ole vielä vakiintunut käytäntö kehittämisprojekteissa kaikkialla, sen potentiaali on suuri. Organisaatioiden kannattaisi harkita tiimioppimisen integroimista osaksi projektinhallinnan käytäntöjä parantaakseen yhteistyötä, oppimista ja projektien tuloksellisuutta.

Rikotaan totuttuja ja vakiintuneita käytäntöjä. Tiimioppimista soveltamalla on nimittäin mahdollista kääntää projektityön rakenteita ja lisätä projektien ja henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta.

Opetuksen ja kehittämistyön tekijöiden vuoropuhelu on kestävän kehittämistyön ydintä. Kun hankeideat ja tarpeet nousevat arjesta, kohdentuvat kehittämisresurssit myös sinne ja hankkeen jälkeen jää pysyviä ja vaikuttavia tuloksia.
Ahlman, Lotta Hirvonen tiimipäällikkö

Kestävyyden TOP 6 tiimioppimisen näkökulmasta

Tässä muutamia esimerkkejä miten tiimioppiminen voi edistää kestävyyttä ja vaikuttavuutta kehittämistyön ilmiön tasolla, laajemmissa hankkeissa ja yksittäisissä projekteissa:

1. Dialogi: Kehitymme monitasoisten ongelmien ratkaisussa
   • Tiimioppiminen tuo yhteen erilaisia yksilöitä, joilla on erilaisia taitoja, kokemuksia ja näkökulmia. Monimuotoisuus ja keskinäinen dialogi rikastuttaa kehittämistyötä ja edesauttaa yhteistä ymmärrystä vaikeasti hahmotettavia ongelmia ratkoessa.

2. Osallisuus: Osallistava suunnittelu sitouttaa ja auttaa onnistumaan strategiassa
   • Tiimioppiminen kannustaa osallistumiseen, jatkuvaan vuoropuheluun sekä peilaamiseen organisaation päämääriin. Tämä lisää sitoutumista ja omistajuutta projektiin sekä parantaa hankkeiden strategiakytkentää.

3. Jatkuvat kokeilut: projektit ovat kokeiluja ja oppimista varten
   • Erityisesti julkinen sektori hyötyy kokeiluista strategisen kehittämisen välineenä. Tutun ja turvallisen suunnittelukulttuurin rinnalle tarvitsemme rohkeaa, kevyttä ja edullista kokeilukulttuuria. Kokeiluilla valtavat haasteet purkautuvat pieniksi arkisiksi muutostoimenpiteiksi ja niistä oppimiseksi, joka on tiimioppimisen ydintä.

4. Uuden synnyttäminen: Uudistuminen ja innovatiivisuus
   • Tiimioppivissa organisaatioissa innovaatiot syntyvät organisaation sisällä ja juurtuvat myös sinne. Sisäinen yhteistyö generoi projekteihin innovatiivisia ideoita. Kehittämistyö ankkuroituu arkeen, kun kehittäminen on henkilöstön omaa työtä.

5. Luottamus: Sosiaalinen tuki ja sisäinen yhteistyö
   • Tiimissä työskenteleminen tarjoaa projektihenkilöstölle vertaistukea ja vahvistaa hankkeiden välistä yhteistyötä. Eri projekteista muodostuvan tiimin jäsenet oppivat toisiltaan ja jakavat osaamistaan. Luottamuksen rakentuminen edistää jatkuvaa oppimista ja kehittämistä organisaatiossa.

6. Valmennusosaaminen: Keino vahvistaa ja generoida kestävää kehittämistyötä
   • Valmentavan työotteen kehittäminen kehittämisprojektien ohjaamiseen. Hankkeet toimivat henkilöstön oppimisen ympäristöinä aiempaa paremmin. Yhteisöohjautuvuus ja yhteinen vastuu tuloksista kehittyy ja vahvistuu.

Tiimioppimisen käytäntöjen soveltaminen kehittämistyöhön on varmuudella polveileva polku, Epäonnistumisten ymmärtäminen oppimisena ja uuden suunnan määrittely yhdessä ottaa myös aikaa. Uudelleen ajattelu ja vakiintuneiden käytäntöjen rikkominen vaatii myös johdolta ehdottoman tuen ja ymmärryksen. Dialogin opettelu ottaa myös oman aikansa.

Mutta se on sen arvoista. Lue blogin toisesta osasta tarkemmin siitä, miten tiimioppiminen voi edistää kestävyyttä ja vaikuttavuutta kehittämistyön ilmiön tasolla, laajemmissa hankkeissa ja yksittäisissä projekteissa.

Webinaarissamme ”kestävää kehitystä hyvinvointialueille?” käsiteltiin myös tätä aihetta. Pääset katsomaan tallenteen täältä.

Tutustu myös Tiimimestari® -valmennukseen ja erityisesti hankevastaaville, johtajille, koulutuspäälliköille yms. esihenkilö ja vetovastuussa oleville henkilöille suunnattuun ryhmään TM151

Päivi Kalliokoski
TM 135

Oma valmentajan polkuni sai innostuksen koulutuksen kehittämisen parista. Työskentely valtakunnallisissa ja maakunnallisissa verkostohankkeissa rooliini kuului verkostojen koordinointi sekä hanketulosten juurtumisen suunnittelu. Kehittäjän mieli löytää helposti parannettavaa omassa toiminnassa ja työotteessa. Verkostojen johtamiskysymysten lisäksi kiinnostaa ja kiehtoo hankkeiden vaikuttavuus, resursointi ja roolitus sekä henkilöstön rooli oman työnsä kehittäjänä. Tiimimestarikoulutus tarjosi mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle tiimioppimisen syövereihin ja tuotti konkreettisen mallin tiimioppimisen soveltamiseksi kehittämistyössä.