Dialogia tarvitaan tekoälykauden johtamisessa enemmän kuin koskaan

Keskeinen näkökulma johtamiseen on valta ja päätöksenteko – onko päätöksen teon valta johtajalla, tiimiläisellä vai onko se jaettu.  Johtajan valta on koko ajan siirtynyt enemmän tiimiläiselle. Taylorismin alkuajoissa johtamisen lähes kaikki tieto ja valta olivat johdolla. Tämä alkoi muuttua 1990-luvulla tietotekniikan vallankumouksen myötä. Kun tieto alkoi siirtyä asiantuntijoille, myös johtamisen valta alkoi siirtyä asiantuntijoille. Kun nyt myös äly eli tiedon syvällinen analyysi siirtyy asiantuntijoille ja tekoälystä tulee mahdollisesti yksi tiimin jäsen, niin johtamisen valta siirtyy tiimiläisille. Yksittäinen henkilö tiimissä ei ole enää asiantuntija, vaan tiimiläinen. Tieto ja äly ovat tiimin kollegiomaista henkistä pääomaa, jolla he käyttävät päätöksenteon valtaa enemmän kuin koskaan. Johtaja rooli muuttuu todella kohti tiimin valmentamista.

Kriittinen muutos valtaan ja rakenteeseen: kohti algoritmista johtamista. Tärkeä on valta päätöksenteko-näkökulma. Kriittinen kehityskulku on, että tekoäly alkaa siirtää valtaa kolmella tavalla:

1. Mittaaminen ja arviointi: jos tekoäly/algoritmit alkavat jakaa työtä, mitata suoritusta ja ehdottaa palkitsemista, kyse ei ole enää “avustamisesta” vaan johtamisen osittaisesta automatisoinnista(algoritminen management) (Bowdler M, 2025).
2. Asiantuntijuuden siirtymä: yksilön osaamisen sijaan ratkaisevaksi tulee, kuka hallitsee työkalun, datan ja työnkulun (tiimin sisäinen valta voi uudelleen järjestyä).
3. Normien muutos: “ihminen vastaa” ei riitä, jos käytännön työssä paine tulee järjestelmästä (nopeus, määrä, mittarit).

Tämä muuttaa tiimin rakennetta: syntyy uusia rooleja, kuten

• “AI-fasilitaattori” (dialogi ja laadunvarmistus)
• ”Mallin omistaja / steward” (rajat, eettisyys, riskit),
• “Prompt- ja prosessiarkkitehti” (työnkulut).

Tekoäly lukee ihmistä enemmän, muistaa paremmin, yhdistää nopeammin
Viiden vuoden kuluttua on yhä vaikeampi kiistää tosiasiaa: tekoäly on monilla osa-alueilla älykkäämpi kuin yksittäinen ihminen. Se lukee enemmän, muistaa paremmin, yhdistää nopeammin ja ehdottaa vaihtoehtoja, joita yksilö ei ehdi nähdä. Tämä ei ole enää spekulatiivinen tulevaisuus, vaan kehityssuunta, joka muuttaa perustavanlaatuisesti tiimityötä, päätöksentekoa ja johtajuuden ydintä.
Kysymys ei ole siitä, voittaako tekoäly ihmisen älykkyydessä. Se tapahtuu jo. Oleellinen kysymys on: mitä johtaminen tarkoittaa maailmassa, jossa yksittäinen ihminen ei enää ole älyllinen huippu?

Raivaa tilaa aidolle ajattelulle yksin ja tiimin kanssa
Tyhjyys tarkoittaa johtamisessa kykyä pysähtyä ennen automaattisia tulkintoja – luoda hetki, jossa ajattelu ei perustu oletuksiin, kiireeseen tai valmiisiin vastauksiin. Se on mielen tila, jossa johtaja havahtuu näkemään tilanteiden virtaavuuden ja pystyy yhdistämään intuition (system 1) ja analyyttisen päättelyn (system 2) viisaaksi kokonaisuudeksi.
Tyhjyys tarkoittaa dialogisuuteen eli vuorovaikutukseen lähtemistä ilman ennakkoedotuksia. Kun dialogikumppanisi on tekoäly, sinun tulee olla valppaana. Tekoäly voi tarjota sinulle erittäin oivia ratkaisuja tai olla ovelasti niin megaluokan väärässä.

Tiimimestari-valmennusohjelman tarkoitus on valmentaa sinua ottamaan käyttöön tekoäly johtamisessa ja tiimien toiminnassa. Tekoäly on helposti yksi liian tehokas ja puuhakas tiimin jäsen, joka tietää kaiken historialliseen dataan perustuen, mutta ei osaa myöntää virheitään. Tämän takia keskeistä tekoälykauden johtamisessa on tyhjyyden eli tilan raivaaminen aidolle ajattelulle yksin ja tiimin kanssa.

Kirjoittajat: Heikki Toivanen, Anna Lahtinen, Marko Kivelä.

Marko Kivelä toimii Nokiassa tuotekehitystiimin vetäjänä. Anna Lahtinen tutkii ihmisläheistä tekoälyä Haaga-Heliassa. Heikki Toivanen tiimivalmentaa uudenlaiseen ajatteluun Tiimiakatemia Globalissa.

Webinaari to 12.3. klo 14:30-15:30: Johtaminen ja oppiminen tekoälyaikana. Ilmoittaudu mukaan:https://forms.gle/muccVbMuoiwWW7mt7 Johtaminen ja oppiminen tekoälyaikana. Saat myös nauhoitteen webinaarista, jos et pääse paikalle.