Haastavia tilanteita ei ratkaista pikakeinoilla
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja nuorisotyössä. Asiantuntija ja tiimivalmentaja Heikki Turkka muistuttaa, että vaikeat tilanteet vaativat ennen kaikkea ymmärrystä, ei nopeita ratkaisuja.
Haastavat tilanteet eivät synny tyhjiössä. Ne ovat usein monisyisiä, ennakoimattomia ja sidoksissa laajempaan toimintaympäristöön, kuten perheisiin, yhteisöihin ja rakenteisiin. Siksi niitä ei voida ratkaista yksittäisillä työkaluilla tai ulkopuolelta tuotavilla malleilla.
– Usein ajatellaan ja jopa odotetaan, että joku tulee ja antaa oikeat keinot, joilla tilanne ratkeaa. Todellisuudessa kyse on yhteisestä ajattelusta, dialogista ja harkinnasta, Turkka sanoo.
Ongelman mittakaava ratkaisee
Yksi keskeinen lähtökohta haastavien tilanteiden käsittelyssä on ymmärtää, kuinka lähellä ongelma on.
Yksittäiseen konfliktiin, ryhmän sisäiseen ristiriitaan tai koulukiusaamistilanteeseen voidaan puuttua konkreettisesti. Sen sijaan laajat ilmiöt, kuten jengiytyminen tai ilmastonmuutos, eivät ole yhden koulun tai organisaation ratkaistavissa.
– On tärkeää tunnistaa, mihin me voimme aidosti vaikuttaa ja missä kohdin tarvitaan yhteiskunnallista tai rakenteellista muutosta. Kaikkea ei voi, eikä pidä, ratkaista samalla tavalla.
Poikkeamat pitää uskaltaa nähdä
Usein vaikeat tilanteet kehittyvät vähitellen. Siksi poikkeamien havaitseminen ajoissa on ratkaisevaa.
Turkka nostaa esiin esimerkin tutkimuksesta, jossa vain pieni osa lääkäreistä huomasi kuvissa selkeän poikkeaman. Vielä harvempi uskalsi tuoda havaintonsa esiin ryhmässä.
– Jos ihmiset pelkäävät leimautumista tai reaktioita, poikkeamat jäävät piiloon. Silloin ongelmat ehtivät kasvaa ennen kuin niihin puututaan.
Turvallinen ilmapiiri, jossa havainnoista voi puhua avoimesti, on keskeinen edellytys haastavien tilanteiden ratkaisemiselle.
Ratkaisujen on oltava oikean kokoisia
Yksi yleisimmistä syistä ratkaisujen epäonnistumiseen on väärä mitoitus. Joskus käytetään liian raskaita keinoja kevyisiin tilanteisiin tai liian kevyitä keinoja vakaviin ongelmiin.
– On tilanteita, joissa koko ryhmä täytyy pysäyttää ja tehdä yhteistä työtä. Toisinaan taas yksi keskustelu riittää. Olennaista on pilkkoa ongelma sopivan kokoisiksi osiksi ja löytää tilanteeseen nähden oikea ratkaisu.
Kokeiluille on myös annettava tilaa. Kaikki ratkaisut eivät toimi kerralla, eikä niiden tarvitsekaan.
Kompleksisia ongelmia ei ratkaista juurisyitä etsimällä
Haastavissa tilanteissa sorrutaan usein etsimään yhtä selkeää juurisyytä. Kompleksisissa ilmiöissä tämä ajattelu voi kuitenkin johtaa harhaan.
Esimerkiksi koulukiusaamistilanteessa alkuperäinen syy ei välttämättä enää selitä nykytilannetta, jos nuoren elämäntilanne on sillä välin muuttunut merkittävästi.
– Tärkeämpää kuin menneisyyden selittäminen on ymmärtää nykyhetki ja se toimintaympäristö, jossa ratkaisuja etsitään.
Kompleksisissa tilanteissa tarvitaan pieniä, turvallisia kokeiluja, jatkuvaa arviointia ja valmiutta muuttaa suuntaa.
Ratkaisut syntyvät arjessa
Turkan mukaan haastavia tilanteita ei voida johtaa pelkästään hierarkioista käsin. Erityisesti kouluissa ja nuorisotyössä ratkaiseva tieto on usein niillä, jotka toimivat arjessa lasten ja nuorten kanssa.
– Jos prosessia johdetaan liian kaukaa, ilman arjen ymmärrystä, ratkaisut jäävät helposti irrallisiksi.
Toimiva organisaatio antaa ihmisille valtaa ja vastuuta toimia, kokeilla ja oppia. Kyse ei ole tehokkuudesta, vaan kyvystä sopeutua muutoksiin.
Haastavat tilanteet eivät ratkea nopeasti, eikä niiden pidäkään. Kun epävarmuus hyväksytään ja tilanteen luonne tunnistetaan, voidaan tehdä parempia päätöksiä.
– Tavoitteena ei ole tehdä mahdottomasta helppoa, vaan tehdä mahdottomasta vain vaikeaa. Se tarkoittaa etenemistä askel kerrallaan, yhdessä oppien, sanoo Heikki Turkka.
Kuka?
Heikki Turkka on kokenut asiantuntija, tiimivalmentaja, kouluttaja, yrittäjä ja kirjailija.
Heikillä on kokemusta vaikeasti rakastettavien lasten ja heidän huoltajiensa kanssa työskentelystä, erityisopetuksesta perus- ja toisella asteella, lastensuojelusta, turvataloista ja sosiaalisesta nuorisotyöstä. Työkenttänä on ollut niin kunnat, järjestöt kuin oma yritys. Heikki on myös kokenut esihenkilö.
Hän on myös luonut pysyviä yhteiskunnallisia tuloksia ja malleja useissa hankkeissa. Heikki on konfliktinratkaisun kehittämisen uranuurtaja, kysytty luennoitsija, kouluttaja ja tiimivalmentaja ympäri Suomea ja Viroa. Heikki on sertifioitu Tiimiakatemia® -tiimivalmentaja ja -senior team coach. Yhteistä kaikessa Heikin työssä on ollut laaja-alaiseen yhdessä tehtävään työhön ja dialogiin uskominen sekä intohimo tehdä maailmasta parempi paikka jälkipolville.
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…
Konfliktit, koulukiusaaminen ja nuorisorikollisuus ovat ilmiöitä, jotka toistuvat kouluissa ja…