Ihmevalmentajat vahvisti Eveliina Konosen oman tavan johtaa: ”Löysin yhteisön, joka kannattelee omaa ajatusmaailmaa”

Ihmevalmentaja-valmennus vahvisti koulutusjohtaja Eveliina Konosen luottamusta siihen, että hän haluaa rakentaa johtajuutta tiimien, yhteisen oppimisen ja vastuun jakamisen varaan. Erityisen tärkeäksi muodostui yhteisö, jossa omia ajatuksia pystyi peilaamaan muiden samankaltaista muutosta tekevien kanssa.

– Hyöty oli se, että Ihmevalmentajat ylläpiti ja vahvisti omaa näkemystäni ja uskoani siihen, että tämä on se tie, jota haluan johtajuudessa kulkea. Oli tärkeää löytää yhteisö, joka kannattelee omaa ajatusmaailmaa, Kononen sanoo.

Valmennus osui vaiheeseen, jossa Kononen oli jo ryhtynyt viemään tiimioppimisen ajatuksia käytäntöön Luovi Itä-Suomessa. Ensimmäiset kokeilut tuntuivat kuitenkin haparoivilta. Ihmevalmentajista hän sai keskustelukumppaneita ja peilipintaa käytännön johtamistyölle.

– Ihmevalmentajat sopii erityisesti ihmisille, jotka haluavat laajentaa omaa näkemystään. Jos on tekemässä muutosta, se on älyttömän hyvä tukifoorumi. Siellä voi käydä keskusteluja samanhenkisten ihmisten kanssa ja kuulla käytännön teoista, joita muut ovat tehneet.

Tiimimestareista Ihmevalmentajiin

Konosen polku tiimivalmentamiseen alkoi, kun hän oli sopinut esihenkilönsä kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisesta ja sai itse etsiä itselleen sopivan toteutuksen. Verkosta löytyi Tiimiakatemia Globalin Tiimimestarit-valmennus.

Jo orientaatiopäivä Tampereen Proakatemiassa teki vaikutuksen.

– Istuimme rinkiin ja ajattelin heti, että nyt olen tullut kotiin. Siinä oli sitä, mitä olin aina ajatellut johtamisen olevan.

Tiimimestareissa Kononen tutustui tiimioppimiseen erityisesti pedagogisesta näkökulmasta. Pian hän alkoi pohtia, miksei sama ajattelu voisi toimia myös organisaation johtamisessa. Työssäkin ollaan jatkuvasti oppimassa.

Tästä tarpeesta Ihmevalmentajat vei ajattelua seuraavalle tasolle. Osallistujajoukko oli Tiimimestareita monipuolisempi, sillä mukana oli eri alojen ihmisiä, jotka tarkastelivat tiimipedagogiikkaa myös johtamisen välineenä.

Yksi Konosen tärkeimmistä oivalluksista oli, ettei organisaatiokulttuuria muuteta vain johdon päätöksillä eikä pelkästään henkilöstöstä nousevilla kokeiluilla.

– Jotta ajatus voi läpäistä koko organisaation, muutoksen pitää tulla kummastakin suunnasta. Se ei onnistu, jos sitä yritetään tehdä vain alhaalta tai vain ylhäältä.

Johtajan tehtävä ei ole antaa kaikkia vastauksia

Konoselle tiimiajattelu on tarjonnut vaihtoehdon perinteiselle johtamiskuvalle, johon hänen on ollut vaikea samaistua.

– Minun on ollut tosi vaikea asettua niihin malleihin, joita johtajuudesta perinteisesti ajatellaan. En usko, että voisin olla tänä päivänä johtajana, ellei minulle olisi annettu mahdollisuutta ja liikkumatilaa tehdä tätä omalla tavallani.

Luovi Itä-Suomessa ajatusta lähdettiin levittämään tietoisesti. Kononen halusi, että mahdollisimman moni työyhteisöstä kävisi Tiimimestarit-valmennuksen ja saisi yhteisen ymmärryksen tiimityöstä. Ensimmäisten joukossa mukaan lähtivät hanketyötä tekevät työntekijät.

Vaikutukset alkoivat näkyä yhteistyössä. Konosen mukaan henkilöstön välisiä siiloja on saatu purettua ja ihmiset oppivat aiempaa enemmän yhdessä.

Muutos ei silti ole ollut helppo eikä nopea. Jos työyhteisössä on totuttu siihen, että esihenkilö kertoo, mitä tehdään, vastuun siirtyminen tiimeille on suuri askel.

– Johtajana vaikeinta on se, että kun sinulta vaaditaan mikrojohtamista, et lähde siihen. Sen sijaan valmennat ihmisiä tekemään ja päättämään itse. Se on se suuri työ.

Juuri hitaus on ollut käytännönläheiselle Konoselle välillä haastavaa. Kulttuurin muutoksen tulokset eivät näy heti. Vähitellen syntyy kuitenkin tilanne, jossa yhä useampi kokee mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä voimaannuttavana.

Luottamus vapauttaa myös johtajan

Tiimien itsenäisyyden vahvistuminen näkyy myös Konosen omassa työssä. Kun tiimit ottavat vastuuta ja päätöksenteko ei ole yhden ihmisen varassa, johtajankin on mahdollista ottaa etäisyyttä organisaation arkeen.

Kononen lähti vuodeksi Karelia-ammattikorkeakoulun Y-akatemiaan töihin. Kokemus muualla antoi samalla perspektiiviä omaan työhön ja organisaatioon.

Se, että lähteminen ylipäätään oli mahdollista, kertoo hänen mukaansa luottamuksesta.

– Kun johtotiimi johtaa aidosti yhdessä ja kaikki tiimit kantavat vastuuta, pystyin lähtemään vähäksi aikaa muualle, koska luotin siihen, että kehitys ei pysähdy. On myös hyvä käydä katsomassa muualla, jotta saa perspektiiviä omaan työhön ja organisaatioon.

Ihmevalmentajista saadun tuen merkitys kiteytyy Konoselle siinä, ettei muutosta tarvitse tehdä yksin. Valmennus tarjoaa eri alojen ihmisille paikan haastaa ja vahvistaa omaa ajatteluaan sekä nähdä, miten muut ovat vieneet samankaltaisia periaatteita käytäntöön.

Kononen toivoo tiimeihin ja valmentamiseen perustuvan johtamistavan leviävän nykyistä laajemmalle myös yritysmaailmaan. Se vaatii hänen mukaansa johdolta pitkäjänteisyyttä.

– Tulokset eivät välttämättä näy nopeasti. Tarvitaan näkemyksellisyyttä ja ymmärrystä siitä, että tiimimalli voi tuottaa pidemmällä aikavälillä myös tuottavuutta.

Kiinnostuitko Ihmevalmentajat-valmennuksesta? Lue lisää Ihmevalmentajista ja ota rohkeasti meihin yhteyttä!