Tiimioppiva lukio – aktiivista ja opiskelijavetoista oppimista Jyväskylän Lyseon Lukiossa

 

Jos jokin sana kuvailee Ristoa ja Siskoa, niin innostus. Se huokuu puheista, se välkkyy silmissä, sen voi tuntea ja aistia, siitäkin huolimatta että kesän alussa haastattelua tehdessä lukukausi on juuri päättynyt ja takana on hyvin työntäyteisiä viikkoja. Mistä tämä kaikki innostus oikein kumpuaa?

Risto Sarvilinna ja Sisko Jääskeläinen ovat opettajia Jyväskylän Lyseon lukiossa. He ovat luoneet yhdessä muiden opettajien kanssa Tiimipolun, jossa hyödynnetään tiimioppimisen menetelmiä osana lukio-opintoja. Tiimipolussa lukion yksilökeskeisiin suorituksiin perustuva opetus on muutettu tiimissä tapahtuvaksi oppimisprosessiksi. Ei siis ihme että innostaa!

 

Ryhmätöistä tiimioppimiseen

Tiimilukio -hankkeessa vuonna 2012 lähdettiin työstämään ensimmäisiä kokeiluja tiimiopinnoista ja tiimioppimisen menetelmien tuomisesta lukioon. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia tiimikurssipaketteja integroimalla kursseja. Kokeiluja lähdettiin tekemään rohkeasti kokeilujen kautta. Tietämys oli vielä lapsenkengissä ja pohdittiin ihan perusasioita, kuten mikä on tiimi, mikä on ryhmä?

”Paperille luotiin suunnitelmat, joita sitten hiottiin matkan varrella. Myös muualla käytössä olevia parhaita käytänteitä sovellettiin omaan toimintaan”, Risto ja Sisko kuvailevat alkua. Kokemuksista syntyi elintärkeitä oppeja, jotka auttoivat kehittämään ideaa eteenpäin. Huomattiin, että lukion yksi jakso on liian lyhyt aika tiimiytymiselle ja että tiimityöskentelytaidoissa oli kehitettävää niin opettajilla kuin opiskelijoilla. Eivätkä kaikki opettajat tietenkään olleet innoissaan ”ryhmätöistä”.

Lukioissa on totuttu luokattomuuteen ja yksilökeskeiseen suorittamiseen, opettajajohtoiseen opettamiseen, rutiininomaisesti toistettaviin kursseihin. Kun opettaja vastaa yksin kurssista ja sen sisällöistä, syntyy vahva kontrollin tunne – minä tiedän, mitä teen, miten teen ja pysyn kartalla prosessista. Pahimmillaan opiskelijat ovat massaa, joiden nimiä ei muista eikä kasvoja tunnista kaupungilla. Tiimioppimisen menetelmät murtavat tämän kaavan. Pelotta eikä kasvukivuitta tätä ei tietenkään tehdä. Jyväskylän Lyseon lukiossa ei kuitenkaan kivuista ja peloista säikähdetty vaan Tiimilukio -hankkeen jälkeen lähdettiin työstämään entistä parempaa mallia uuden eBig -hankkeen myötä.

 

Tiimipolku mullistaa opettajuuden

Niin syntyi Tiimipolku. Lukion aloittavat opiskelijat voivat valita Tiimipolun, jolloin he suorittavat 1/3 opinnoista 4-5 henkilön tiimeissä. Tiimipolun opinnot koostuvat tiimimoduuleista, joihin on integroitu 2 – 4 kurssia yhteen. Moduuleissa huomioidaan tiimityötaitojen kehittäminen ja vaikeustason nousu taitojen karttuessa. Ensimmäinen Tiimipolku käynnistyi 2016 ja mukana on kymmenisen opettajaa.

”Tämä on ollut mahdollisuus muuttaa opettajuutta.  Tekeminen on intensiivistä yhdessä tekemistä ja muutosta opettajajohtoisuuteen – se on ollut suuri ja ihana harppaus pois vanhasta!” Sisko hehkuttaa. ”Toki alussa oli itsellekin kova paikka luopua siitä kontrollin tunteesta – kun en oikeasti aina tiedä, mitä opiskelijat tekevät. Välillä heräsin yöllä kauhun tunteeseen, että mitä ihmettä me on menty tekemään”, Risto kuvailee alkutaivalta. ”Pikku hiljaa on kuitenkin opittu havainnoimaan, milloin pitää puuttua, milloin pitää ohjeistaa enemmän. Lukioikäiset eivät vielä pysty itse hoksaamaan ihan kaikkea, vaan joissain asioissa pitää auttaa enemmän”, hän jatkaa.

Pyrkimys on mennä sisältöjen opettamisesta taitojen oppimiseen. ”Tämä on jatkuvaa taiteilua sen kanssa, että kuinka paljon sisältöä tuodaan, ihan ylioppilaskokeenkin takia”, Sisko kertoo. Pikkuhiljaa balanssi on alkanut löytyä, alussa mentiin ehkä liiankin vapaalla, mutta nyt joissain asioissa on tehty tiukennuksia.

 

Virheitä ja korjausliikkeitä

Nyt on takana kaksi vuotta Tiimipolkua ja tuloksia alkaa näkyä. ”Nyt meillä on tiimejä, jotka ovat olleet kasassa alusta asti ja aletaan nähdä, mitä sillä tiimillä oikeasti tarkoitetaan. Ai tätä se on!” Sisko nauraa. Toki alussa tehtiin virheitä. Ensimmäisen Tiimipolun opiskelijat valikoituivat niin, että he olivat ilmaisseet mahdollisen mielenkiinnon tämän tyyppistä opiskelua kohtaan. Opiskelijat jaettiin heti ensimmäisenä päivänä tiimeihin, ja se oli aikamoista shokkihoitoa opiskelijoille, varsinkin kun he eivät ihan tarkalleen tienneet, mihin olivat tulleet.

Osa sitten jättikin matkan kesken. Pois lähtijöissä oli joitakin hyvin kunnianhimoisia ja tunnollisia opiskelijoita jotka saattoivat kantaa ahdistaviakin kokemuksia siitä, kuinka ovat aina ryhmätöissä saaneet tehdä kaikki muiden puolesta ja kokivat sen nyt toistuvan. Tästä otettiin opiksi ja nyt tiimien rakentamisessa huomioidaan erilaisuus mutta myös se etteivät tavoitteellisimmat opiskelijat jää yksin tiimiin.

Toinen haaste olivat ujommat opiskelijat, jotka kokivat tiimissä olemisen liian haasteelliseksi ja että jäivät sosiaalisempien tiimiläisten jalkoihin. ”Toki sitä miettii, että olisiko valmentajana pitänyt osata tukea enemmän näitä opiskelijoita mutta ei silloin vielä osattu toimia. Oma haasteensa on että tähän hakeutuu niitä sosiaalisesti aktiivisempia enemmän, vaikka itse kun ajattelee, niin nimenomaan niille ujommille tämä olisi loistava tapa treenata vuorovaikutuksellisuutta. Mutta toki pitää muistaa, että kyse on nuorista ihmisistä, joille on helposti luontevampaa lähteä epämukavasta tilanteesta pois ja joilta ei voi vaatia liikaa”, Sisko miettii ensimmäisen vuoden haasteita.

Myös opiskelijoilla on ollut pelkoja siitä, että oppiiko tällä tavalla tarpeeksi ja pärjäänkö ylioppilaskokeessa. Moni on orientoitunut niin vahvasti siihen, että oppiminen on yhtä kuin opettajan tekemien materiaalien kopiointi. Nyt kun sitä tapaa ei voikaan toteuttaa, on se joillekin ollut vaikea paikka. Joillekin myös dialogi ja vuorovaikutuksessa oleminen on haastavaa tai sen huomaaminen, ettei tiimissä voikaan piiloutua takapulpettiin vaan pitää aktiivisesti tehdä ja osallistua.

Keväällä 2018 Risto ja Sisko antoivat toisen vuoden opiskelijoille tehtäväksi pohtia omaa matkaansa Tiimipolulla. Opiskelijat ovat kokeneet innostavaksi uudenlaisen opiskelutavan. Myös Riston ja Siskon oman innostuksen ja motivaation näkeminen on ollut opiskelijoille positiivinen malli: ”On niin kivaa, kun on saatu olla vähän kuin koekaniineina ja tekin näytätte niin innostuneilta siitä, kun te yritätte jotain”, Risto kertoo nauraen opiskelijalta saamaansa palautetta.

Risto ja Sisko kokevat, että opiskelijoiden pohdinnoista esimerkiksi siitä mikä on huipputiimi, huomaa että he ovat ymmärtäneet, mistä on kyse. He ovat oppineet tunnistamaan omia ja muiden vahvuuksia sekä erilaisten roolien tärkeyden. Tämä on huikea voimavara työelämää ajatellen.

 

Tiimipolun malli kehittyy

Uudet luokkatilat ovat työn alla

Aiempana vuonna Tiimipolun ovat voineet valita Lyseoon valitut opiskelijat. Tänä vuonna Tiimipolku oli ensimmäistä kertaa yhteishaussa. Tiimipolulle valitaan 30 opiskelijaa. Tiimipolulle hakeutuu hyvin eri taustoilla olevia nuoria. Ihokarvat nostattavaa on kuunnella Riston kuvausta siitä, kuinka jotkut opiskelijat ovat kuvanneet Tiimipolun olevan mahdollisuus saada ystäviä ja kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön. ”He kertovat, ettei yläasteella ole ollut kavereita tai että eivät koskaan päässeet ryhmätöihin mukana kuin opettajan määräämänä”, hän kuvailee. Tänä syksynä ovat siis edessä mielenkiintoiset ajat, kun talossa on ensi kertaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden Tiimipolkulaisia. Ristolla ja Siskolla on suunnitelmissa hyödyntää Tiimiakatemian vuokratiimiliideri -mallia jossa valitut vanhimman tiimin opiskelijat opastavat ja mentoroivat aloittavia tiimejä.

Risto ja Sisko eivät koe, että Tiimipolku olisi vielä valmis. Paljon on kehitettävää. Tiimipolulle on nyt luotu omaa opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan tiimitaitojen osaamista ja henkilökohtaista kasvua.  Jokainen Tiimipolun moduuli sisältää painopisteen, esimerkiksi myötätunto tai rohkeus. Risto ja Sisko ovat näin halunneet konkretisoida valtakunnallisessakin opsissa olevia teemoja ja tehdä ne vielä näkyvimmiksi. Tiimipolun opetussuunnitelmasta ollaan tekemässä visuaalista seinällä esillä olevaa piirrosta, jolloin se ohjaa opiskelijoita ja opettajaa.

Ensi keväänä 2019 valmistuu ensimmäiset Tiimipolkumallilla lukion käyneet opiskelijat ja edessä on myös tiimin oma matka. Tiimiakatemialla opintojen päätteeksi tehdään matka maailmanympäri, ja tästä on otettu mallia Tiimipolkuun. Ihan maailmanympärysmatkalle ei päästä mutta kohteeksi on valittu Amsterdam. Rahan kerääminen matkalle on vielä kesken. Varsinaisesti rahan ansaintaprojekteja nuoret eivät tee, mutta viime tammikuussa he pääsivät tekemään yhteistyöyrityksen kanssa tapahtumaa joka kerrytti matkakassaa. Haasteena projektien teossa on lukion pakollisten kurssien määrä, jotka on suoritettava joka tapauksessa. ”Ideaalia olisi, jos tekemällä projekteja voisi myös suorittaa pakollisia opintoja”, Risto ja Sisko miettivät. He odottavat mielenkiinnolla, minkälaisia muutoksia lakeihin tulevaisuudessa lukioiden uudistamiseksi tehdään ja mitä se tulee mahdollistamaan.

 

Opettajat dialogiin!

Lyseossa on panostettu paljon opettajien valmennukseen ja tiimioppimisen taitojen kehittämiseen. Porukasta löytyy Tiimimestareita ja noin 50 opettajaa on käynyt viiden päivän Tiimioppimisen startti -valmennuksen. ”Se koulutus on ollut tosi tärkeä työyhteisön ja tiimityöskentelyn kannalta!” Risto painottaa. ”On ollut oleellista, että opettajat ovat itse päässeet oikeasti kokeilemaan, eivätkä vain kuulleet että mitä joku on tehnyt.” Esille on noussut, ettei se valmentajan roolissa oleminen olekaan niin helppoa ja harjoittelua tarvitaan.

Tiimimestari-valmennuksen Risto ja Sisko ovat kokeneet todella merkitykselliseksi oman kehittymisensä kannalta – paljon on oppinut omasta itsestään, on saanut tehdä käytännön kokeiluja ja Sisko nostaa esille lukemisen: ”Havahtui siihen, että tästä teemasta on kirjoitettu todella paljon, valmista teoriaa on jo olemassa, jota voi hyödyntää.” Johdon tuki on matkan varrella ollut arvokasta ja nyt Jyväskylän Lyseon rehtori on itsekin lähtenyt Tiimimestareihin, mitä Risto ja Sisko pitävät vahvana positiivisena signaalina.

Opettajien keskuuteen tiimityöskentelyä tuodaan ensi lukuvuonna perustamalla tasotiimit, joihin koko opettajakunta on jaettu. Ajatus on, että ryhmänohjaajat opettavat suurimmaksi osaksi vain sen vuoden tasoa, jota he ohjaavat. Näistä ryhmänohjaajista muodostuu jokaisen vuoden tasotiimit. Yhteistä dialogia on nyt harjoiteltu muutaman kerran. ”Ahdistuneet ovat vaienneet ja positiivinen vire alkaa näkyä”, Risto nauraa. ”Opettajien ja kollegoiden dialogi on meidän tavoite, eikä edes niinkään varsinainen tiimin rakentaminen. Opettajat eivät ole välttämättä tottuneet tasa-arvoiseen dialogiin, jossa kukaan ei ole ylempi- tai alempiarvoinen, kukaan ei ole opiskelijan ja opettajan roolissa. Aikaa keskustelulle ja dialogille kouluissa todella tarvitaan ja ymmärrystä sen tärkeydestä. Yhä esille saattaa nousta, kuinka joidenkin mielestä yhteinen dialogi on ajanhukkaa, pois tärkeämmistä hommista.”

 

Opiskelijatuntemuksen katoaminen kadottaa työn ytimen

Yksi syy tasotiimi-malliin on myös opiskelijatuntemus. ”Olemme iso koulu, ja jos kaikki opettavat kaikkia, jää väkisin opiskelijatuntemus heikoksi. Silloin tämän työn yksi todella tärkeä ydin katoaa”, Risto ja Sisko pohtivat. ”Tästä puhutaan itse asiassa aika vähän, siitä kuinka opiskelijatuntemus tänä päivänä helposti katoaa. Kun et enää lakkiaisissa tunnista, että ai, tuonkin näköinen on ollut täällä meillä.” Luokattomuus ja jättikoulut ovat tuoneet esille omat haasteensa. Risto ja Sisko toteavat, että Tiimipolku on versio 2.0 luokattomuudesta. Tiimi muodostaa ikään kuin oman pienen luokan, johon opiskelija kokee kuuluvansa ja jonka opiskelijat opettajalla on mahdollisuus oppia tuntemaan.

”Tiimipolussa se on kaikkein hienointa, kun oikeasti tunnemme nämä opiskelijat. Se on ihan parasta!” Sisko iloitsee. Toki samalla se tuo näkyviin myös toisen puolen – nuorten ongelmat tulevat erilailla esille. Opettajan ei tarvitse olla psykologi, mutta aikuisen taitoja tarvitaan, jotta voi tarvittaessa olla tukena. ”Ajan viettäminen yhdessä on se avainasia toisen tuntemisessa – koulun rakenteiden pitää olla sellaiset, että se mahdollistuu. Ja siksi Tiimipolussa korostetaan ulos koulusta -ajattelua, tehdään retkiä ja matkoja joiden aikana vietetään aikaa yhdessä. Se on tosi tärkeää, epämuodollinen yhdessäolo. Opettajakin voi päästää irti operoolistaan ja voidaan puhua vaikka harrastuksista”, Risto ja Sisko kuvailevat.

 

Globaalin muutoksen ytimessä

Risto Sarvilinna ja Sisko Jääskeläinen

Nyt kun opetussuunnitelma on muuttunut, ovat kaikki uuden edessä, niin opiskelijat kuin opettajat. Muutos kuitenkin tapahtuu ja myös tiimijaksoajattelu on jo levinnyt muihinkin lukioihin Suomessa. Jyväskylän Lyseon lukio on ollut tässä uranuurtajana, josta muut lukiot ovat ottaneet mallia.

Tiimipolkuun on käynyt tutustumassa paljon vierailijoita ympäri maailman. ”Me ollaan globaalin muutoksen ytimessä”, Sisko sanoo. Samojen asioiden kanssa kipuillaan kouluissa ympäri maailman, kuten opiskelijoiden kiinnostuksen puute. Nykysukupolvilla on viihdykkeitä enemmän kuin ikinä ja kaiken sen kanssa opinnot kilpailevat. Tiimipolusta Ristolla ja Siskolla on se kokemus, että se on motivoinut opiskelijoita oppimiseen. Toki he myöntävät, että nämä opiskelijat ovat itse valinneet tämän tavan ja ovat jo lähtökohtaisesti motivoituneita, mutta varmasti vaikutusta on myös sillä, että opiskelija voi itse vaikuttaa omaan oppimiseensa. Sisko kuvailee havaintojaan matkan varrelta: ”Jo siinä ajassa, kun me on lähdetty tätä tekemään, maailma on muuttunut. Vastustusta tulee vastaan yhä vähemmän. Tälle on tarvetta!”

 

Teksti ja kuvat Teija Välinoro