Tiimioppiminen on kokonaisvaltainen yhteisön tapa toimia

 

Itseohjautuvuutta, resurssiviisautta, ketteryyttä, edelläkävijyyttä, innovatiivisia toimintatapoja, yhteishenkeä, työhyvinvointia ja hyviä oppimistuloksia.

Tässä lista syistä, miksi tiimioppimisen pedagogiikka on valittu Gradian Jämsän toiminnan punaiseksi langaksi. Se on mahdollistanut oppilaitoksen menestyksen ja toiminnan jatkuvuuden.

Listan sanat kätkevät taakseen isoja asioita ja paljon tehtyä työtä. Ne ovat vaatineet kulttuurin tietoista muuttamista ja luomista, sitoutuneita ihmisiä ja mahdollistavaa johtajuutta.

 

Resurssiviisautta ja innovatiivisuutta

Gradia Jämsän oppilaitoksessa on tehty pitkäjänteisesti toimia tiimioppivan mallin edistämiseksi. Rehtori Petteri Järvinen tuli taloon 10 vuotta sitten, jolloin perustuksia oli jo luotu. Siitä jatkettiin eteenpäin – vahvistaen, kokeillen, juurruttaen.

Muutosta on tehty pitkäjänteisesti niin henkilöstä kouluttaen kuin rakenteita kehittäen. Miksi tähän sitten on lähdetty? Petteriltä syyt tulevat helposti: resurssiviisaus, ketteryys, innovatiivisuus ja vetovoiman ylläpito.

”Kun yhdessä tehdään, se on resurssiviisasta. Yhdessä syntyy enemmän. Itseohjautuvat tiimit ja yksilöt vähentävät esimiesten tarvetta, mikä tuo säästöjä”, Petteri kiteyttää. Jämsässä valtarakenteita on tietoisesti kevennetty ja mahdollistettu tiimien osallistuminen kehittämiseen ja toimintaan.

Tiimeissä tekeminen on tuonut nopeutta ja ketteryyttä. Tiimit oppivat toisiltaan hyväksi koettuja toimintamalleja.

”Me haluamme olla kehityksen edelläkävijöitä ja se tarkoittaa kykyä omaksua uusia asioita. Oppimisen ja ketteryyden myötä syntyy myös innovaatioita ja täysin uusia ratkaisuja.”

Petteri kertoo että esimerkiksi toisen asteen ammatilliseen reformiin vastaaminen oli helpompaa, kun sen suuntaisia toimia ja tekoja oli jo tehty.

 

Valtarakenteet uuteen muotoon

Tiimioppivan yhteisön luomisessa ei ole kyse siitä, että käytänteitä hyödynnetään vain opetuksessa. Dialogirinki opiskelijoiden kanssa on vasta minimalistinen pintaraapaisu. Todellisuudessa tiimioppiminen on kokonaisvaltaista kattaen koko organisaation toiminnan ja kulttuurin.  Se on opettajien ja muun henkilöstön toimimista yhdessä tiimeinä ja tiimien toimimista yhdessä koko organisaation kehittäjinä. Se on myös johdon yhteispeliä.

”Valtarakenteen pitää mahdollistaa se, että pystytään tiimikulttuuria hyödyntämään”, Petteri toteaa. ”Kaikkien johtajien pitää olla kuviossa mukana. Johtaja ei voi valvoa ja kontrolloida vaan mahdollistaa vuoropuhelu ja itseohjautuvuus. Jokainen on asiantuntija omassa työssään ja siihen tarvitaan johdon tuki ja mahdollistaminen.”

Jämsässä opettajatiimit suunnittelevat omaa työtään ja veturitiimi, johon kuuluu jäseniä kaikista tiimeistä, osallistuu aktiivisesti koulun kehittämiseen ja linjausten tekemiseen.

Resurssikysymys nousee esiin aina kun puhutaan muutoksien tekemisestä. Tarvitaan aikaa ja rahaa. Petteri kuitenkin toteaa:

”Enemmän kuin rahallisia resursseja tarvitaan päämäärätietoista ihmisten ajattelun johtamista.”

Ajattelua johdetaan mahdollistamalla, tukemalla ja pitkäjänteisen tietoisesti ylläpitämällä. Valittua tahtotilaa tuodaan esille ja siitä pidetään kiinni. Tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen koulutukset tuovat ymmärrystä mistä tiimioppimisessa on kyse ja miten tiimivalmentajana toimitaan, mutta varsinaisen kulttuurisen muutoksen tekee yhteisö johtajien tuella. Tämä vaatii sitoutumista kaikilta. Ja asenne ratkaisee.

Petteri kertoo, että kyky toimia tiimeissä ja yhdessä on heillä tärkein rekrytoinnin kriteeri. ”Tarvitaan yhdessä tekemisen asennetta. Opettajan autonomisuuden tabua pitää murtaa – tätä tehdään yhdessä, tiimeissä ja yhdistetään osaamista.” Haasteita toki on ollut eikä kaikki ole heti taipuneet toimintamalliin mutta tuloksia on näkyvissä. ”On ollut ihanteellista nähdä kuinka 30 vuottakin alalla olleet ovat muuttaneet toimintatapaansa yhdessä.”

 

Hyvinvointia ja kilpailukykyä

Miten tiimioppiminen näkyy muilla mittareilla, kuten työntekijöiden hyvinvoinnissa tai opiskelijapalautteissa? ”Ne opettajatiimit, joissa tiimikulttuuri on pitkällä ja vahva, niin myös työhyvinvointi on mittareissa vahvasti vihreällä”, Petteri toteaa mutta lisää etteivät toki kaikki tiimit eivät ole vielä päässeet samaan vauhtiin. Yhteisön yhteishenki on kuitenkin nähtävissä ja me-sana on ahkerassa käytössä.

Monille nuorille opiskelijoille tiimioppiva toimintamalli on jo tuttua, jolloin muutos peruskoulusta ei ole niin iso. Toki joukkoon mahtuu heitä, joille se on haastavaa. Myös aikuisopiskelijoilla, jotka ovat tottuneet vahvaan opettajavetoisuuteen ja siihen että opettaja kertoo oikeat vastaukset, saattaa kestää hetken ennen kuin oivallus syntyy, mistä on kyse. Että kyse on siitä, että jokainen löytää itse ja tiimin kanssa vastaukset.

Työpaikat arvostavat Jämsästä tulevien opiskelijoiden asennetta ja työelämätaitoja.  Opiskelijoiden työpaikoilta saama palaute on hyvää – muun muassa opiskelijoiden oma-aloitteisuutta ja kykyä sisäistää työpaikan toimintatavat on kiitelty. Tämä näkyy opiskelijoiden nopeassa työllistymisessä opintojen jälkeen.

Jämsä on puristuksissa Tampereen ja Jyväskylän välissä, eikä se pärjäisi kilpailussa vain seutukuntakouluna. Tavalla, miten opetus järjestetään, on merkitystä vetovoimaisuudelle. Jämsässä halutaan erottautua tiimeillä:

”Monille tänne opiskelemaan hakeneille on ollut tärkeää, että täällä saa olla ryhmässä mutta täällä saat olla myös minä itse.”

Opiskelijat eivät ole massaa vaan yksilöitä, joilla jokaisella on oma opinpolkunsa ja oma juttunsa.

Jämsässä tämä on mahdollistanut elinvoimaisuuden ja valtakunnallista hakua tulee vuosi vuodelta lisää. Petteri toteaa: ”Jos me emme hakisi keinoja tehdä asioita toisin ja erilaistuisi, emme me pärjäisi isoja oppilaitoksia vastaan. Me haluamme olla olemassa myös 2030 – tämä on koko yhteisön tahtotila!”

Koulun taloudellinen toimeentulo ja toiminnan jatkuvuus eivät suinkaan ole vaatimattomia tuloksia tehdystä työstä.

 

 

Teksti Teija Välinoro

 

Lue lisää:

Gradia Jämsä Tapahtumatorppa – opiskelijat oppimassa tulevaisuuden työtaitoja tiimeissä

Gradia Jämsä Monialainen yrittäjyyspolku – ”olemme valinneet tiimioppimisen”