Sydänmaanlakka: Globaali johtaminen

 

Ihminen on astumassa uuteen tekoälyn aikakauteen samalla, kun maapallon ongelmat kasaantuvat ja pahenevat. Miten ihmiskunta pystyy johtamaan omaa kehitystään ja siivoamaan aiheuttamansa sotkun? Toimiiko nykyinen länsimainen demokratia kaoottisessa maailmassa? Olisiko kiinalainen meritokratia vaihtoehto? Sydänmaalakan uusi kirja avaa perspektiivejä tulevaisuuteen ja etsii keinoja parempaan globaaliin johtamiseen. Hyvä johtaminen voi olla vallankumouksellista. Sen avulla on mahdollista muuttaa maailmaa ja vapauttaa kaikki se potentiaali, jota yksilöissä, tiimeissä ja organisaatioissa on.

 

Ihmiskunta

Tarvitsemme yhteisen vision ja arvot pystyäksemme johtamaan globaalisti. Ihmiskunta ei voi odottaa; niin filosofialta, uskonnolta kuin tieteeltäkin on loppumassa aika. Ihmiset ovat tuhansia vuosia keskus-telleet elämän tarkoituksesta, mutta emme voi jatkaa kiistelyä loputtomiin. Nyt tekoäly ja bioteknologia antavat ihmiskunnalle kyvyn muotoilla elämää uudella tavalla. Teollisesta vallankumouksesta alkoi lähes katkeamaton kehitys pois kurjuudesta, nälästä ja taudeista, johon ovat viime vuosikymmeninä päässeet mukaan myös monet kehitysmaat.

Globaalien ongelmien syntyminen heikentää uskoa kansallisvaltioiden rooliin. Mikään valtio ei pysty yksinään estämään esimerkiksi maapallon lämpenemistä. Eurooppalaiset imperiumit saivat tieteen kukoistamaan. Pohja oli luotu Kreikan, Kiinan, Intian ja Islamin perinteille, mutta läpimurto tapahtui Euroopassa. Globaalit imperiumit muuttivat maailmaa monella tavoin. Ne rakensivat ensimmäisen maailmanlaajuisen kaupankäynnin verkoston. Moderni tiede tarvitsi ja sai imperiumien tuen. Tämän päivän maailma on eurooppalaisen imperiumin tulos. Eurooppalainen imperialismi loi kapitalistisen luottojärjestelmän ja maailman valloitusta alettiin rahoittaa verotulojen sijaan luotoilla.

Globalisaatio lisää kilpailua, mutta isoilla markkinoilla voi syntyä jättimäisiä kansainvälisiä yrityksiä. Tällöin voi syntyä helposti monopoleja. Esimerkiksi Google hallitsee maailman hakutoiminnasta noin 70 prosenttia, ja yhdessä Applen kanssa se tarjoaa 90 prosenttia älypuhelimien käyttöjärjestelmistä. Maailman suurimmat yhtiöt kesäkuun lopussa 2018 olivat Apple, Amazon, Alphabet (Google), Microsoft ja Facebook. Näistä käytetään nimitystä FAAMG-yhtiöt. Voiko siis vain muutama yritys määritellä tulevaisuutemme suunnan? Vai pitääkö teknologisen haasteen mahdollisiin ratkaisuihin sisältyä globaalia yhteistyötä. Nationalismi, uskonto ja kulttuuri ovat kuitenkin jakaneet ihmiskunnan toisilleen vihamielisiin leireihin, ja niiden vuoksi yhteistyön tekeminen koko maailman tasolla on hyvin vaikeaa. Maapallon hyvinvoinnin pitäisi olla suurin uskontomme?

 

Maapallon haasteet

Maapallolla on paljon haasteita ja ilkeitä ongelmia. Kirjoittaja on valinnat lähempään tarkasteluun seuraavat yhdeksän ilkeää ongelmaa: 1) ilmaston lämpeneminen 2) sodat; ydinsota, kybersota ja infosota 3) väestön kasvu 4) luonnon saastuminen ja ekologinen katastrofi 5) varallisuuden epätasainen jakaantuminen 6) kansainvaellukset ja siirtolaiset 7) nationalismi ja populismi 8) talousjärjestelmän romahdus ja maailmanlaajuinen lama 9) kulttuurien törmäämiset. Nämä yhdeksän ongelmaa ja niiden yhteisvaikutus voivat pahimmillaan johtaa siihen, että globaali hallinta romahtaa. Siksi on etsittävä keinoja ja rakennettava järjestelmiä hyvään globaaliin johtamiseen.

Seuraava kehitysvaihe voi olla tekoäly-yhteiskunta, jossa teknologinen ja biologinen kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen. Tekoäly-yhteiskunnassa tieto ja verkostot ovat edelleen kaiken lähtökohtana, mutta tiedon ja verkostojen on ylittänyt ihmisen kyvyn hallita kokonaisuutta ilman tekoälyä ja big dataa.

on monia piirteitä. Tiedon, verkostojen ja tekoälyn yhteisvaikutus tulee mullistamaan maailmamme todennäköisesti hyvin nopeasti. Miten selviämme kiihtyvällä tavalla kasvavasta tiedon määrästä ja miten tiedosta voidaan jalostaa älykästä toimintaa ja viisautta?

 

Älykäs johtaminen

Älykäs johtaminen auttaa meitä rakentamaan älykästä yhteiskuntaa, jossa yhdistyy tehokkuus, uudistuminen, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Nyt kun olemme siirtyneet teollisista yrityksistä tieto- ja verkostoyrityksiin ja verkostoyhteiskuntaan, johtaminen on muuttunut radikaalisti. Organisaatio pitää nähdä avoimena systeeminä, joka elää koko ajan ja jolla on myös kyky itseohjautuvuuteen. Hierarkiat on purettava, ja on totuttava tasavertaiseen yhteistoimintaan verkostoissa. Tällöin joudumme kirjoittajan mukaan siirtymään johtajakeskeisyydestä kohti kollektiivista johtajuutta.

Kirjoittaja on kiteyttänyt johtamisen teorioiden ja tutkimuksen kenttää käytännön kannalta kymmeneksi avainteemaksi ja pääopetukseksi: 1) tavoitejohtamisesta suorituksen johtamiseen 2) organisaation kulttuurin ja arvojen merkitys 3) strategisesta johtamisesta strategiseen ajatteluun 4) tiimien tärkeys ja hyvä yhteistyö 5) ihmisen arvostuksen tärkeys 6) innovaatiojohtaminen ja jatkuva uudistuminen 7) johtamisen tilannesidonnaisuus 8) itsensä johtaminen ja hyvinvointi 9) organisaation näkeminen oppivana systeeminä 10) valmentavan johtamisen hyödyntäminen.

Asiantuntijatyö on entistä enemmän tiimityötä. Asiat ovat niin monimutkaisia, että yhdellä ihmisellä ei voi olla riittävää osaamista niiden ratkaisemiseen. Tämän takia tiimeistä on tullut työyhteisön tärkeimpiä suoriutumisen ja osaamisen yksikköjä. Johtaminen on silloin hyvän yhteistoiminnan organisointia ja jokaisen tulisi osallistua johtamiseen. Kun johtajilla on valmentava ote, tarvitaan heidän avukseen ammattimaisia tiimivalmentajia.

Vielä kirjan loppupuolella kirjoittaja pohtii maailman tilaa. Miten pystymme kehittämään maailman-politiikkaa, kun meillä ei ole yhteistä maailmanvaltiota? Miten saamme nykyiset demokraattiset maat toteuttamaan maailmanpolitiikkaa? Yksi ratkaisu tähän olisi luoda maailman verkostoyhteiskunta, jossa maat toimivansa globaalissa verkostossa ja olevansa niin riippuvaisia toisistaan, että pystyvät vain yhdessä rakentamaan ja ylläpitämään tällaista verkostoa. Globaali ekosysteemi tarvitsee yhteisen vision ja arvot, jotka toimivat liimana globaalissa verkostossa, ekosysteemissä. Tässä kirjassa katsotaan asioita todella ison kuvan mukaan ja miksi ei? 100 kolahdusta. Y3+I1+I2+J2.

 

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen

 

Kirjan tiedot

Sydänmaanlakka, Pentti: Globaali johtaminen, Alma Talent 2019, suositus**, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-3647-5

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.