Rubanovitsch: Modernin johtajan käsikirja

 

Tämä teos käsittelee tiimityötä ja modernia johtamista ja on samalla ”Ruban” jo kymmenes menestysteos. Moderni johtaminen on kovaa työtä, ei palkintovirka. Moderni johtaja ihmettelee, mitä milleniaalit haluavat johtamiselta? Asiakkaan johtaminen nousee keskiöön. Aivan kuin kirjoittaja olisi nähnyt Rakettimallin. Moderni johtajuus on ilmiöiden johtamista. Se on myös tekoja, ei vain kauniita puheita. Johtaminen on ennen kaikkea tunnetyötä – omien sekä muiden tunteiden tunnistamista ja kanavointia kohti yhteistä tavoitetta. Moderni johtaja ymmärtää tiimin jäsenten yksilölliset vahvuudet, motivaation lähteet ja auttaa heitä ymmärtämään paremmin itseään sekä parantamaan itsensä johtamisen sekä asiakkaan auttamisen kykyjä.

 

Itseohjautuvuus on työelämän kuumin trendi, mutta monissa työpaikoissa sen kanssa on menty metsään. Parhaimmillaan se saa työntekijät loistamaan. Pahimmillaan se uuvuttaa. Yrityksissä on harhakäsityksiä siitä, kuinka työ sujuu ilman pomoa. Ihmiset kuitenkin tykkäävät tulla johdetuksi, vaikka he olisivat kuinka itsenäsiä asiantuntijoita. Itseohjautuvassa organisaatiossa johtaja ei voi määrätä mitä ihmisten tulee tehdä, vaan osaaminen on ihmisissä ja tiimeissä itsessään. Kun yhtiön johto kestää haastamista, keskustelu on avointa ja parhaimmat ideat voittavat riippumatta siitä kuka idean on esittänyt. Tällöin organisaatio on kypsä itseohjautuvuuteen.

Itseohjautuvuus ei vähennä johtamisen tarvetta tai määrää, vaan muuttaa sen muotoa. Englannin kielessä erotellaan yksilöiden itseohjautuvuus (self-determination) ja tiimien itseohjautuvuus (self-organisation). Suomessa sanaa itseohjautuvuus käytetään tarkoittamaan molempia. Moni ongelma juontaa juurensa siihen, että organisaatiossa ei keskustella ja määritetä ”Mitä itseohjautuvuus tarkoittaa meidän organisaatiossamme ja sopiiko se edes meille?”. Tulevaisuuden johtajilla pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot – johtaminen on dialogia ja viestintää. Muiden mallien kopioiminen ei auta – jokaisen yrityksen on rakennettava oma tapansa toimia ja luotsata itseohjautuvaa organisaatiota.

 

Kun hierarkiat puretaan, johtamista tarvitaan enemmän. On määriteltävä selvät raamit tekemiselle, koska vasta raamien sisällä vallitsee vapaus. Ihmisen on tiedettävä mikä on hänen työnsä tavoite ja mitä siihen kuuluu, ja mitä toisaalta ei kuulu. Jos asioita ei ilmaista selvästi, ei voida olettaa, että ihmiset osaisivat tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tarvitaan luottamusta ja psykologista turvallisuutta, jotta ihmiset uskaltavat toimia oma-aloitteisesti.

Itseohjautuvan organisaation rakentaminen puhtaalta pöydältä, ja sen osana ajattelutapaan sopivien ihmisten rekrytointi, on usein helpompaa kuin kääntää jo etabloitunut yritys itseohjautuvaksi. Organisaatio on juuri niin itseohjautuva kuin mihin sen yksilöt kykenevät. Ylhäältä alas -johtaminen on suurin syy sille, miksi esimerkiksi myyntitiimin oppimisen sykli on liian hidas. Johtajakeskeinen, suoritteita seuraava työ ei anna riittävästi tilaa luovuudelle eikä motivoi asiantuntijoita antamaan parastaan asiakkaan kannalta sopivimman ratkaisun rakentamiseen.

Organisaation näkökulmasta itseohjautuvassa tiimissä vahvistetaan jokaisen jäsenen osallisuutta päätöksentekoon. Johtajuus on hajautettu. Yksilön näkökulmasta itseohjautuvuuden lisääminen tukee trendiä, jossa yhä useampi etsii merkityksellisyyttä työssään ja valitsee työpaikkansa arvojensa mukaisesti. Itseohjautuvassa organisaatiossa korostuu mahdollisuus työskennellä itse valitsemiensa, kehittävien haasteiden ja päämäärien kanssa.

 

Moderni johtaja johtaa asiakkaita ja asiakkaan kokemusta. Kuluttajat muodostavat brändiheimoja, joita yhdistää sekä brändi että yhteinen ajattelumaailma, ainakin kyseisen rajatun aiheen tiimoilta. Ihminen kuuluu samanaikaisesti useaan heimoon, jotka voivat ulkoa katsoen olla toistensa kanssa ristiriidassa. Perinteiset tavat kerryttää asiakasymmärrystä ja segmentoida asiakkaita eivät enää toimi. Tietoa on kerättävä yksilötasolla. Markkinointi on menossa kohti täyttä personointia, jossa segmentin koko on yksi asiakas. Myös tuotteiden ja palveluiden yksilöinti lisääntyy, kun loppuasiakkaat suunnittelevat itselleen yritysten tarjoamilla alustoilla persoonallisia tuotteita. Jokaisen nykyaikaisen organisaation on rakennettava oma vahva brändinsä riippumatta toimintaympäristöstä. Brändin tulee näkyä kaikissa kohtaamisissa ja heijastua pienimmissäkin yritykseen liittyvissä toiminnoissa riippumatta siitä myydäänkö palveluja vai tuotteita. Ihmiset kaipaavat niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin kuulumista johonkin itseään laajempaan yhteisöön.

 

Merkityksellisyys on tulevaisuuden työelämän trendi. Merkityksen johtaminen vaatii työn merkityksen esille tuomista, hyvää johtamisyhteyttä ja työssä onnistumista tukevaa vuorovaikutusta, johdettavien innostamista ja tukemista tuloksiin sekä motivaatioon ja asenteisiin vaikuttamista. Kun ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, työmotivaatio on korkealla, ihmiset tekevät parhaansa ja työn tehokkuus kasvaa. Merkityksellisessä työssä työ on palkinto itsessään.

 

Z-sukupolvi haluaa työnantajalta ja esimieheltä muun muassa läpinäkyvyyttä, aitoutta, kaverillisuutta, läsnäoloa ja paljon palautetta. Z-sukupolven mielestä modernin johtajan tärkeitä ominaisuuksia on hyvät kommunikointitaidot ja avoimen ilmapiirin ja luottamuksen rakentaminen. Hyvä johtaja tuntee tiimiläisensä vahvuudet ja osaa tukea niitä. Z-sukupolvi janoaa johtajalta myös palautetta. Myös johtajan pitää osata ottaa palautetta vastaan. Z-sukupolven näkökulmasta hyvä johtaja on helposti lähestyttävä.

 

”Teknisen taidon keskimääräinen elinikä on noin kahdeksantoista kuukautta, kun taas luovuus, mukautuvuus ja ajanhallinta eivät koskaan vanhene.” (Jeremy Auger).

60 kolahdusta. Y1+J1+J2.

 

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen

Johanneksen kirja-artikkelit julkaistaan kootusti Tiimivalmentajan ja tiimiyrittäjän parhaat kirjat – valintaoppaassa. Uusi valintaopas ilmestyy toukokuussa 2020!

 

Kirjan tiedot

Rubanovitsch, Mika D.: Modernin johtajan käsikirja – Älä ole pomo, Johtajatiimi 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-69197-1-3

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.