Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys

 

Tulevaisuuden taitoja ei voi opettaa opettajalta oppilaalle kuten kertotaulua tai kielioppia. Monet tulevaisuuden taidoista opitaan kokeilemalla, virheiden ja onnistumisten kautta. Kirja on kirjoitettu meille kaikille. Emme voi olla varmoja mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitsemme, vaikka ennusteet ja raportit antavat suunnan. Viisainta olisi kehittää niitä taitoja, joita tarvitsee läpi elämän. Lukujärjes-tyksestä löytyy niitä taitoja, joista tulevaisuuden pärjäämisessä on todella kyse. Kirja keskittyy niihin taitoihin, jotka kantavat vielä 20 vuoden jälkeen. Elinikäinen oppiminen kannattaa aloittaa elinikäisistä taidoista. Jos taito korostuu tulevaisuudessa, se on Pertun mielestä ansainnut paikkansa kirjassa. Otsakkeet tässä paperissa ovat Pertun keksimät tulevaisuuden oppiaineet.

 

Tulevaisuus ja teknologiat

Tulevaisuudessa meidän hyvä tietää perusasiat tekoälystä, robotiikasta, virtuaalitodellisuudesta, lohkoketjuista, nanoteknologiasta ja synteettisestä biologiasta samalla tavalla kuin tänä päivänä ymmärrämme, miten tietokonetta käytetään, mikä internet on ja mitä puhelimella voi tehdä. Perttu kehottaa keskustelemaan säännöllisesti omien ystäviensä kanssa tulevaisuuden teknologioista, esimerkiksi tekoälystä.

 

Uteliaisuus ja kokeilu

Ihminen ei voi olla sivistynyt, jos hän ei ole utelias. Maailma tarvitsee heitä, jotka esittävä kysymyksiä. Tulevaisuus on uteliaiden. Heidän, joita muutos kiehtoo. Olemme uteliaisuudellemme kaiken ihmiskunnan kehityksen velkaa, sillä jokaisen läpimurron, niin ison kuin pienen, takana on ollut kiinnostus kokeilla. Esimerkiksi Einstein ei pitänyt itseään erityisen taitavana tai lahjakkaana, vaan ainoastaan intohimoisen uteliaana.

Historiassa uteliaisuus on usein nähty niskuroimisena auktoriteetteja vastaan. Meidät pitäisi kannustaa uteliaisuuteen, sillä ei ole parempaa seuraa kuin utelias kaveri. Meidän ei kannata torjua uteliasta ihmistä, vaan meidän pitäisi yrittää löytää tuo sama uteliaisuus ja into itsestämme. Miten voisimme viljellä uteliaisuuttamme arjessa tai miten onnistuisimme muuttamaan uteliaisuuden toiminnaksi? Ei riitä, että meitä kiinnostaa. Uteliaisuuden pitää näkyä. Älä anna kenenkään lannistaa uteliaisuuttasi.

 

Luovuus ja improvisaatio

Tänä päivänä tarvitaan meissä kaikissa piilevää luovuutta. Kyse on leikistä, uteliaisuudesta, mielikuvi-tuksesta ja hauskanpidosta. Uusien ongelmien edessä tarvitsemme eritavoilla ajattelevia, luovia ihmisiä etsimään ratkaisuja. Tarvitsemme luovuutta aina, kun aloitamme jonkin prosessin ilman, että tiedämme lopputuloksen täydellisen tarkasti. Historia on osoittanut mielenkiintoisen seikan luovuudesta. Nimittäin poikkeuksellisen luovilla ihmisillä on ollut enemmän huonoja ideoita kuin heidän kollegoillansa. Muista, että virheet ovat oleellinen osa prosessia.

 

Ongelmanratkaisutaidot ja sopeutumiskyky

Ongelmanratkaisutaidot ovat aina olleet sopeutumisen kannalta keskeisiä, mutta nopean muutoksen aikana ne korostuvat. Tulevaisuus tuo mukanaan ennen näkemättömät haasteet, ja hyville ideoille on tilausta. Seuraavan 10 vuoden aikana monet nyt käytössä olevat ohjelmistot ja laitteet vanhentuvat ja meiltä vaaditaan yhä enemmän kykyä sopeutua muutoksiin ja omaksu tietoa. Koska työ tulee olemaan pääasiassa ongelmien ratkaisua, monipuoliset taidot, joilla ongelmia voi ratkaista, ovat paras mahdollinen investointi.

Jos tulevaisuudessa olisi jäljellä vain yksi työ, se voi Pertun mielestä olla luova ongelmanratkaisija. Suurimmat oivallukset tulevat oman alan ulkopuolelta. Esimerkiksi television haastaja ei tullut televisiobisneksen sisältä, vaan internetin videopalveluista. Olipa kyseessä mikä ala tahansa, vain harva ongelma ratkaistaan kuplan sisällä. Jokainen ammattikunta edustaa omaa tapaansa ajatella ja ratkaista ongelmia, ja he ovat kaikkia yhtä paljon oikeassa tai väärässä. Tarvitsemme ristipölytystä. Tiimiakatemiakin syntyi yrittäjien, liikemaailman, opetusalan ja eri-ikäisten ihmisten yhteistyöllä.

 

Intohimot ja luonne

Luonne ja intohimot ovat metataitoja, joiden kehittämiseen ei löydy oikoreittiä. Niitä voi kehittää vain tutkistelemalla itseään. Osaatko kuvailla luonnettasi ja kertoa intohimostasi? Luonteenlaatumme on meidän arvokkain omaisuutemme, sitä pitää myös kehittää aktiivisesti. Intohimot taas saavat meidät ponnistelemaan enemmän ja antamaan kaikkemme. Yhdessä nämä kaksi muodostavat kombinaation, jolla menestyt tulevaisuudessa.

Pertun mielestä meidän pitää toteuttaa itseämme monipuolisesti, kannustaa toisiamme erilaisten vaiheiden läpi ja kehittää päällekkäisiäkin rooleja. Itse koen olevani ainakin seuraavissa rooleissa: Johannes Lukija, Johannes Kirjoittaja, Johannes Yrittäjä, Johannes Valmentaja, Johannes Puoliso, Johannes Rotary, Johannes Iskä. Rooleja voi tulla lisääkin ja useita on pudonnut jo poiskin. Maailman muuttuessa on kyettävä joustamaan. Eteen voi tulla myös sellaisia rooleja, joita ei ole vielä olemassakaan.

Ammattien ja titteleiden sijaan meidän pitäisi määritellä itsemme taitojen ja kompetenssien kautta. Perttu ottaa esimerkiksi opettajan. Opettajan työ on paljon enemmän kuin pelkkää tehtävien antamista ja tarkistamista, sen pystyisi konekin tekemään. Opettajan työ on ennen kaikkea kommunikointia, opettaja tuo monimutkaiset asiat ymmärrettävään muotoon ja auttaa oppilaita oivaltaan ne. Ammatit muuttuvat ja Perttu ehdottaakin, että ammattinimikkeiden sijaan tarvitsemme sanoja, jotka kuvaavat tekemistä: kirkastaja (tämä ehkä sopisi itsellekin ja opettajille), välittäjä, kampanjoija, ratkaisija, yhdistäjä, värittäjä, kollaboraattori ja niin edelleen.

 

Kommunikaatio ja tarinankerronta

Tarinat ovat olleet aina tärkeitä, mutta tulevaisuudessa ne ovat yhä tärkeämpiä. Globaalissa maailmassa tarinat luovat yhteyden erilaisten ihmisten välille. Olisi sietämätöntä elämää ilman yhteyttä toiseen ihmiseen. Me olemme olemassa toisiamme varten eikä kukaan selviä ilman vuorovaikutusta. Vuorovai-kutustaidot ovat jatkuvassa muutoksessa: tarpeemme kokea yhteys toisiin ihmisiin ei muutu, mutta digitaalisessa ajassa meidän on opittava perusteet uudestaan. Tarinankerrontaa ja kommunikaatiota pitää opettaa, koska maailman etevimmätkin ideat jäävät hyödyntämättä, jos henkilö ei osaa kertoa niistä.

 

Kriittinen ajattelu ja tulkinta

Kriittinen ajattelu on ennen kaikkea kysymysten esittämistä ja siihen liittyvät monet lukujärjestyksen taidot. Kriittinen ajattelu vaatii luovuutta, sopeutumista, uteliaisuutta ja reflektointia. Se on ennen kaikkea kykyä esittää mahdollisimman hyviä kysymyksiä. Olemme tottuneet kysymään sellaisia kysymyksiä, joihin on olemassa oikea tai väärä vastaus, ja tähän on perustunut koko koulutuksemme. Nyt tarvitsemme kysymysten vallankumouksen. Tulevaisuudessa tulkinta on arvokkaampaa kuin muistaminen. Samalla pääsemme pois oikean ja väärän vastauksen paineesta.

Samalla kun lukeminen vähenee, tietoa hankitaan entistä enemmän katselemalla ja kuuntelemalla. Pitäisikö lukutaidon käsitettä laajentaa ja alkaa puhua tulkintataidosta, koska on niin monia tapoja saada informaatiota. Kun kohtaamme tulevaisuuden suuria haasteita politiikan ja talouden (korona?) saralla, meidän pitää lähestyä niitä, ei tieteen ja taiteen, vaan myös kulttuurin ja historian näkökulmasta. Kun mediassa nostetaan jokin asia esille, mikä tulkintatapa sen taustalta löytyy. Jokainen ajatus, ratkaisu ja malli tehdä asioita on oman aikansa tuote, jonkinlainen tulkinta. Tulevaisuudessa meidän tulee osata tulkita vanhoja ratkaisuja, jotta osaamme miettiä myös uusia.

 

Yrittäjyys ja tiimityöskentely

Yrittäjyys on vastuunkantoa, oma-aloitteisuutta ja itsensä johtamista. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää yrittäjän asennetta. Yrittäjyys on Pertulle ajattelutapa, jossa ensiksi identifioidaan ongelma, sitten luodaan visio sen ratkaisemiseksi ja sen jälkeen toteutetaan suunnitelma yksin tai yhdessä ison tai pienen tiimin kanssa. Tulevaisuuden työelämä vaatii oma-aloitteisuutta ja kykyä tehdä yhteistyötä. Hyvä uutinen on se, että me itse asiassa kaikki olemme jo yrittäjiä. Yrittäjän asennetta pitää vain vahvistaa. Yrittäjyyttä ja tiimityöskentelyä pitää opettaa, koska tulevaisuuden työelämä tulee pirstaloitumaan. Osaamisen päivittäminen vaatii yrittäjähenkisyyttä. Yrittäjänä olet vapaa tekemään omista taidoistasi ja kiinnostuksenkohtaistasi itsellesi työuran.

Tarvitsemme uuden polven intohimoisia yrittäjiä, jotka operoivat ja tekevät yhteistyötä suomalaisina globaalissa maailmassa. Perttu kysyy: Vaikka Suomessa on yksi parhaista koulutusjärjestelmistä, missä ovat meidän bilgatesimme, markzuckerbergimme ja stevejobsimme? Pulpeteissamme istuu paras mahdollinen aines nuoria, joiden pääkopassa on maailman paras potentiaali. Mutta olemmeko onnistu-neet muuttamaan maailman parhaan koulutusjärjestelmän maailman parhaiksi menestystarinoiksi? Tulevaisuudessa yrittäjyys tulee korostumaan elämäntapana. Jos me emme Suomessa ratkaisen isoja ongelmia, niin ketkä sitten?

Pertun mielestä lapsille ja nuorille pitäisi luoda enemmän tilaisuuksia, joissa he pääsisivät harjoittele-maan taitoa myydä ideoita ja tuotteita. Nettiin tehtäviä kampanjoita varten pitäisi osata kertoa houkutteleva tarina, perustella kampanjan tarpeellisuus ja luoda strategia, miten käytössä oleva aika hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Koskaan ei ole ollut niin hyvää aikaa olla yrittäjä kuin nyt.

 

Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys

Jos haluaa saavuttaa elämässään jotain merkittävää, pitää oppia olemaan pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Kaikista tärkeimmät asiat vaativat suunnitelmallisuutta, vaivannäköä, sinnikkyyttä ja periksiantamatto-muutta. Ystävyys, rakkaus, luottamus tai menestys eivät tapahdu hetkessä. Joidenkin asioiden oppimiseen kuluu kuukausia, vuosia, ehkä jopa puoli elämää, mutta ne asiat olet oppinut kunnolla. Pitkäjänteisyys tuo merkityksellisyyttä ja kärsivällisyys on hyve. Ne ovat taitoja, joita voi oppia.

Meidän ei tulisi tavoitella onnellisuutta, vaan merkityksellisyyttä. Onnellisuuden saa nopeasti, merkityksellisyys tulee ajan kanssa. Pitkäjänteiset ihmiset jäävät historiaan.

 

Hyvinvointi ja itsetuntemus

Digitalisaatio tulee vain kiihtymään ja kaikki tapahtuu entistä nopeammin. Mielenterveyden kulmakivi on hallinnantunne. Luottamus siihen, että voi tehdä itse elämästä parempaa. Minä pystyn. Ilman toivoa paremmasta emme jaksaisi katsoa tulevaisuuteen. Epävarmassa tulevaisuudessa meidän pitää osata sietää sitä, että emme voi hallita kaikkea. Onnellisuutemme ei voi perustua enää ennustettavuuteen. Hyvinvointimme pohja tulevaisuudessa on epävarmuuden sieto ja usko omiin kykyihin. Kehittyvä ihminen on onnellinen. Muutoksen ei pidä viedä merkitystä, vaan mahdollistaa se.

 

Myötätunto ja rehellisyys

Perttu uskoo vahvasti, että menestymistä vahvimmin tukeva ominaisuus tulevaisuudessa on myötätuntokyky. Kehitä myötätuntoasi ja saat sen mukana kaiken muun. Empatiakyky on auttamisen perusta, mutta meidän pitää olla tietoisia sen vinotumista, jotka tunteemme mahdollisesti tuovat päätöksentekoon.

 

Moraalinen rohkeus ja etiikka

Moraalinen rohkeus on taito, joka on välttämätön maailman parantamiseksi. Sen avulla uskallamme toimia oikein. Tulevaisuudessa tarvitsemme ihmisiä, joilla on selkärankaa toimia oikein vaikeissakin tilanteissa. Ihmisiä, jotka puolustavat heikompia ja niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi vaikuttaa omiin mahdollisuuksiinsa. Tällainen toiminta vaatii yhä enemmän rohkeutta. Näinä päivinäkin on nähty, että virheen tehnyt henkilö, varsinkin jos virhe on julkinen, joutuu herkästi kohtuuttoman solvauksen, nettikiusaamisen ja henkisen pahoinpitelyn kohteeksi jo ennen kuin olemme edes tarkistaneet faktoja. Uskalla toimia silloin, kun tilanne vaatii. Rohkaise muita esimerkilläsi.

Loppusanat Pertulta: ”Jos haluat muuttaa maailmaa, sinun tulee osata rakastaa, sillä vain rakkaus saa meidät muuttumaan paremmiksi ihmisiksi.”

100 kolahdusta. Y1+I1+I2.

 

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen

Johanneksen kirja-artikkelit julkaistaan kootusti Tiimivalmentajan ja tiimiyrittäjän parhaat kirjat – valintaoppaassa. Uusi valintaopas ilmestyy toukokuussa 2020!

 

Kirjan tiedot

Pölönen, Perttu: Tulevaisuuden lukujärjestys, Otava 2019, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-951-1-35767-4

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.