Oppilaitos tiimiyhteisöksi – miten se tehtiin?

 

Mitä tulee ottaa huomioon, kun lähdetään luomaan tiimimäistä toimintatapaa?

Pidimme webinaarin aiheesta oppilaitos tiimiyhteisöksi. Käytännön tarinoita ja esimerkkejä olivat kertomassa Katri Kurronen Pontuksen koulusta sekä Eveliina Kononen ammattiopisto Luovista.

Tässä muutamia seikkoja, jotka he nostivat esille:

  • Tarvitaan ymmärrystä tiimeistä ja tiimissä toimimisesta
  • Esimiehen rooli on antaa tilaa – ja olla läsnä
  • Tiimiyhteisö edellyttää mahdollistavia rakenteita
  • Tiimisopimus sitouttaa
  • Tärkein resurssi on aika
  • Tiimiyhteisö on yhdessä toimiva ja ajatteleva aktiivinen toimija

 

Ymmärrys tiimeistä ja tiimeissä toimimisesta

Ryhmä ja tiimi ovat eri asioita, kuten myös ryhmätyö ja tiimissä tekeminen. Tiimi on pitkäikäinen yhdessä tekemisen yksikkö. Siinä toimiakseen kaikki tarvitsevat ymmärrystä siitä, mikä tiimi on, miten se toimii ja mitä se vaatii. Monet asiat opitaan vain harjoittelemalla mutta tieto tuo pohjaa ja ymmärrystä. Siksi kouluttautuminen ja tiedonhankinta on tärkeää.

 

Esimiehen rooli on antaa tilaa – ja olla läsnä

Esimieheltä tarvitaan avoimuutta, nöyryyttä ja vallasta luopumista. Tiimit tarvitsevat tilaa ja vapautta toimia. Esimiehen tulee luoda oma johtamisfilosofiansa – miten minä tuen ja mahdollistan? Eikä se tarkoita taustalla olemista – tiimit ja ihmiset tarvitsevat silti läsnäoloa. Se ei ole vahtimista eikä toimintakäskyjä, vaan kuuntelua ja auttamista.

 

Tiimiyhteisön mahdollistavat rakenteet

Tärkein kysymys on kysyä koko yhteisöltä: Mikä hallinnollisissa rakenteissa tukee ja mikä ei tue tiimityötä, itseohjautuvuutta ja vastuunottoa?

Yksi oleellinen seikka on ajan mahdollistaminen. Tiimit tarvitsevat aikaa dialogille, yhteiselle suunnittelulle ja tekemiselle. Sen lisäksi on lukuisia käytänteitä ja toimintatapoja, jotka tulee ottaa suurennuslasin alle. Mihin kaikkiin papereihin esimiehen lupakuittaus tarvitaan? Kuka saa päättää rahankäytöstä? Kuka tekee lukujärjestykset? Missä ja miten jaamme tietoa yhteisössä? Minkälaisia palaverikäytänteitä meillä on?

Kysymyksiä on lukemattomia ja ne kaikki pitää käydä läpi. Jotkut asiat ovat konkreettisia, jotkut enemmän ”henkisiä”, kuten puhutaanko palaverista ja ryhmästä vai dialogista ja tiimistä.

 

Tiimisopimus sitouttaa

Tiimissä toimiminen edellyttää kykyä toimia yhdessä ja kantaa yhdessä vastuuta. Joskus se vaatii isojakin muutoksia omaan aiempaan toimintatapaan – esimerkiksi opettaja ei ole enää autonominen oman luokkansa valtias, vaan luokat ovat koko tiimin luokkia ja opettajuus on jaettua. Erilaisuuden hyväksyntä ja kommunikointi nousevat suureen rooliin. Yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet tulee olla kirkastettuna.

Tiimisopimus on yhdessä luotu dokumentti, johon määritellään ne asiat, jotka tiimi kokee tarpeelliseksi. Se luo toiminnan raamit ja sitouttaa tekemiseen. Yksilön vastuulla on oma suhtautumisensa – onko tämä se mihin haluan täysillä sitoutua? Joskus ei ole ja silloin on mahdollisuus hakeutua toisaalle.

 

Tärkein resurssi on aika

Aika liittyy tiimien toimintaan – tiimit tarvitsevat aikaa. Mutta myös itse muutos tarvitsee aikaa. Aikaa järjestäytyä uudelleen, löytää toimivat tavat, tottua ja innostua. Kärsivällisyyttä tarvitaan – jotkut innostuvat nopeammin kuin salama välähtää, toisilla se kestää useammankin tovin. Ymmärrystä tarvitaan koko yhteisötasolla eikä voida mennä vain nopeatahtisten mukaan.

Kulttuurinen muutos on hitaampi kuin hidas prosessi ja loppujen lopuksi – aina ollaan matkalla. Tiimiyhteisö kehittyy koko ajan. Siksi onkin tärkeää myös tehdä havaintoja siitä, missä ollaan oltu, missä ollaan nyt ja mihin menossa. Huomaa kehitys ja onnistumiset!

 

Tiimiyhteisö on yhdessä toimiva ja ajatteleva aktiivinen toimija

Jotta tiimiyhteisö aidosti mahdollistuu, tarvitaan oivallus siitä, etteivät tiimit ole paperinmakuinen organisaatiorakennekaavio. Se on paljon kokonaisvaltaisempaa. Se on yhdessä ajattelemista, oppimista ja toimimista. Kaikki ovat osa tätä toimijuutta – oppijat, henkilöstö ja johtajat, sekä sidosryhmät, kuten työharjoittelupaikat tai oppijoiden vanhemmat.

Tiimiyhteisössä korostuu johtajuus ja nimenomaan sen moniulotteisuus. Se ei ole johtamista yhteen suuntaan, vaan alhaalta ylös, ylhäältä alas ja sivusuunnassa. Jokainen yksilö ja tiimi johtaa itseään. Jokaisella on niin mahdollisuus vaikuttaa kuin vastuu toimia.

Tämä on yhteisön potentiaalin esiin saamista. Yksisuuntainen ylhäältä alas -tapa jättää katveeseen suunnattoman määrän mahdollisuuksia.

Eveliina Konosen sanoja lainaten:

”Lähes joka päivä tulee wau-efektejä, mitä kaikkea tiimit on saaneet aikaan, joita en olisi itse ymmärtänyt johtaa heitä tekemään!”

 

Teksti Teija Välinoro, pohjautuen 28.10.2020 pidettyyn Tiimiakatemia Globalin järjestämään webinaariin.

Webinaarin tallenne löytyy täältä.

Tulevat webinaarit.