Kun palaset loksahtelevat paikoilleen –IntoAmis

 

Muutos ja uusien toimintamallien kehittäminen vaatii monien palasien loksahtelua paikoilleen. Toiset palaset loksahtelevat omassa päässä, toisia työstetään yhdessä. Jokainen loksahdus ja palapelin palan löytyminen rakentaa muutosta eteenpäin. IntoAmiksen tarinaa on rakennettu loksahdus kerrallaan.

Osoituksena onnistuneen muutoksen tekemisestä Sasky Mäntän seudun koulutuskeskuksen ravintola- ja cateringosastolle eli IntoAmikselle on myönnetty Tiimiakatemia® perustason sertifikaatti. Se todistaa että organisaatiossa on käytössä tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen edistyksellinen toimintamalli. ”Tämä sertifiointi on meille iso juttu”, IntoAmiksen tiimiopettaja Mari Rantanen iloitsee.

 

Sitten lähdettiin tekemään

Loksahteluiden tarina alkaa HOPE-hankkeesta*) jonka myötä Mari ja hänen kollegansa liiketalouden opettaja Tiina Mätäsjärvi lähtivät mukaan Tiimimestari-valmennukseen vuoden 2012 tienoilla. ”Tiina taisi etukäteen olla enemmän kartalla, mihin oltiin menossa, itse lähdin aika pystymetsästä mukaan”, Mari nauraa. ”Heti alkoi kuitenkin tuntua siltä että tässä voisi olla jotain järkeä.” Ensimmäinen loksahdus tapahtui.

Aloitettiin kokeilu, jossa ensimmäisen vuoden liiketalouden ja ravintola-catering-alan opiskelijat laitettiin yhteen pyörittämään koulun kahvilaa ja järjestämään messut koululle. Mari ja Tiina toimivat pariopettajina. ”Rohkeasti lähdettiin vaan tekemään, yhdisteltiin koulutusaloja ja tutkinnonosia, ja se toimi. Kun tämä yhteistyö lopetettiin, jäivät opiskelijat kaipaamaan näitä sekaryhmiä jossa kokit, tarjoilijat ja merkonomit tekivät töitä yhdessä”, Mari muistelee ensimmäistä kokeilua.

Tämä antoi vahvistuksen sille, että tämä on oikea suunta ja Mari alkoi muiden Raca-alan (ravintola-catering) opettajien kanssa kehittää toimintaa eteenpäin: ”Lähdettiin miettimään, mikä olisi meidän malli, miten saamme tämän meillä kokonaan pyöräytettyä, niin että loppuu lukkarit ja muut. Meillä on hyvä koulutuspäällikkö, joka luotti meihin ja antoi meidän tehdä”, hän kehuu.

 

Tarvittiin vain sopivasti rakenteita

Nyt on menossa kolmas vuosi, kun ravintola-catering alan opiskelijat suorittavat opinnot tiimiyrittäjinä ja IntoAmis on syntynyt. ”Rakenteet tarvitaan tässäkin mallissa, jotta opiskelijoilla on helppo ja turvallista tehdä omia projektejaan. Se oli itselle iso loksahdus että rakenteitakin voi olla – kun alkuun jotenkin ajatteli ettei saisi olla. Siitä se lähti vauhdikkaasti eteenpäin”, Mari muistelee aloitusta.

IntoAmiksessa kaikki kokit ja tarjoilijat ykkösestä kolmanteen vuoteen ovat niin sanotusti samassa sopassa, eli tekevät yhdessä projekteja projektitiimeissä. Lukuvuosi on selkeästi rytmitetty ja toiminta löytänyt raaminsa, toki pieniä hiomisia tehdään tarpeen mukaan.

Kaikki opiskelijat perustavat NY-yrityksen ja toimivat tiimiyrittäjinä. Lukuvuosi rakentuu kuuden viikon tiimijaksoihin, jonka jälkeen on viikon Huoltamoviikko. Tiimijaksojen aikana maanantait ovat YTO-päiviä, tiistaisin on aamupäivän Treenaamo eli dialogitreenit ja iltapäivällä tehdään töitä. Keskiviikot ja torstait ovat Takomoja jolloin tehdään asiakastöitä ja perjantaisin on Jalostamo, eli minisynnytys ja reflektoidaan viikkoa. Jokaisella opiskelijalla on oma polku, ja jos kokee tarpeen mennä työpaikalle oppimaan, se on mahdollista.

Huoltamoviikot jokainen kuitenkin on läsnä – silloin tehdään isompia synnytyksiä, suunnitellaan tulevaa, täpitetään osaamispasseja ja käydään palautekeskusteluita. Osaamispassilla on tärkeä rooli, se ohjaa opiskelua ja projekteja tehdään sen mukaan että passi täyttyy.

Mari iloitsee siitä, että nyt on ensimmäinen vuosi jolloin kaikki opiskelijat ovat käyneet tiimioppimisen mallilla opinnot. Aiemmin mukana oli vielä heitä jotka olivat kesken opintojen vaihtaneet oppimisen mallia, mikä aiheutti välillä vastarintaa – aiempaan oli helppo vertailla ja vastustaa muutosta. Kun nyt joutuukin itse tekemään ja itse ajattelemaan. Mari kuitenkin kokee että välillä esille nousseesta muutosvastarinnasta huolimatta homma on toiminut ja loksahduksia on tapahtunut myös opiskelijoilla.

 

Opettajatiimin merkityksellisyys

Onnistuneessa muutoksessa tiimillä on merkitystä. Iso rooli IntoAmiksen syntymiseen on ollut viisihenkisellä opettajatiimillä.

”Vielä vähän mietitään että mitä me ollaan, ei olla ohjaajia, valmentaja-sanakaan ei tunnu kaikilla omalta, tiimiopettaja-sanaa käytetään yhtenä vaihtoehtona”, Mari pohdiskelee. Mari kokee että opettajatiimin rakentuminen on ollut todella voimaannuttava asia: ”Meillä on vahva tiimi jossa aidosti yhdessä tehdään ja suunnitellaan.  Tämä on ollut ihan älyttömän tärkeä juttu!” Tiimi on vaikuttanut positiivisesti omaan työssäviihtymiseen ja jaksamiseen. Mari on vakuuttunut siitä että heistä välittyvä työn tekemisen ilo ja hyvä energia heijastuu myös positiivisesti opiskelijoihin. ”Tätä olen korostanut kaikille jotka miettivät, mitä hyötyä tiimioppimisen mallista on. Toki siinä on opiskelijoiden oppimistulokset ja resurssihyödyt mutta tärkeintä on sen vaikutus opettajien työssä jaksamiseen – koska sehän se on se joka oikeasti vaikuttaa kaikkeen!”

 

Tiimiyrittäjien omat opinpolut

Toki haasteitakin on. Opiskelijatiimeissä olevat eritasoiset opiskelijat tuovat omat värinsä toimintaan. Tiimeillä on kuski eli tiimiliideri ja repsikka eli apukuski joka tuuraa tarvittaessa kuskia. Tiimissä päätetään, kuinka pitkään sama kuski toimii roolissaan. Kuskin rooli saattaa olla opiskelijoille haastava. Mari kokee että on kiinnitettävä paljon huomiota kuskin kuormittumiseen. Kaikista ei ole siihen rooliin ja toiset tarvitsevat tukea enemmän. Jos oletetaan että jokaisen tulee vuorollaan toimia kuskina, tallotaan opiskelijan omien tavoitteiden yli. Toisaalta taas ei voi vaatia että aina samat henkilöt toimivat kuskin roolissa.

”Kuskin roolissa itsensäjohtamisen ja kaverijohtamisen taidot joutuvat koetukselle. Joskus opiskelija ei itse oikein osaa tuoda esille kuormittumistaan. Voi olla iso työ päästä sieltä jaloilleen, jos on ottanut liian ison haasteen harteilleen. Kaikkia emme voi vaatia olemaan tiimiliiderinä, jos se ei ole opiskelijan omissa tavoitteissa. Tätä olemme miettineet paljon, että keneltä tätä voi vaatia”, Mari pohtii. Jokaisella tiimiyrittäjällä on tiimissä kuitenkin oma opinpolkunsa, jota kunnioitetaan. Keskeinen teema jatkossa onkin miettiä vielä syvemmälle, miten yksilö huomioidaan tiimioppimisessa.

 

Sertifikaatti – uskaltaako vai ei?

Tiimiakatemia® sertifiointia mietittiin alun perin jo yli vuosi sitten. Mutta vähän epäilytti kuitenkin. ”Iski uskonpuute, tehdään nyt vielä vaan hissuksiin itsekseen eikä puhuta näistä kovin kovaan ääneen”, Mari nauraa. Sitten kesällä tapahtui yksi isoimmista loksahduksista ja Mari hahmotteli IntoAmiksen paperille – tätä me ollaan. Tämän myötä otettiin sertifioinnin haaste vastaan. Perustason sertifikaatti on saatu ja seuraava taso on Silver-taso. Nyt keskitytään rakentamaan IntoAmiksen brändiä ja haaveena on saada myös liiketalouden puoli sen alle. Nyt uskalletaan puhua kovempaankin ääneen siitä, mitä on yhdessä saatu aikaan.

 

Teksti Teija Välinoro

Kuvat Mari Rantanen

 

 

*) HOPE oli vuosina 2007-2013 toteutettu valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka oli suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen tavoitteena oli antaa välineitä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Osana hanketta toteutettiin Hope Tiimimestari-valmennusohjelmia.