Kuinka valmennan lukemista? Kuusi ohjetta tiimivalmentajalle.

 

Vahva lukuohjelma on tiimioppimisen perusta. Siksi tiimivalmentajan tärkeimpiä tehtäviä on tukea tiimin lukemiskulttuuria. Kirjojen johdattelemana saadaan aikaan parempia tuloksia käytännön teoissa.

Tiimivalmentajan menestyksen avaimet lukemisen valmentamisessa ovat kiinni omasta luku-uskottavasta karaktääristä, lukemismyönteisen kulttuurin rakentamisesta, löyhästä lukuvalikoiman raamittamisesta sekä monipuolisen lukemisen periaatteesta.

 

  1. Lukemaan oppii lukemalla

Lähtökohta paremmalle lukemiselle on se, että sitä täytyy harjoitella. Harjoittelu on kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että vain lukee kirjoja. Toisto on tärkeää. Vähitellen lukemisesta tulee helpompaa.

Lukemisen taidon kehittäminen lukemalla voi edellyttää myös poisoppimista koulumaisesta ulkoluvusta. Ääritapauksissa jopa henkisestä kirja-allegiasta, joka juontaa juurensa itseen liittyvistä uskomuksista tai huonoista koulukokemuksista. Ainoa keino voittaa itsensä on vain aloittaa lukeminen rohkeasti ja uudella tavalla: rennolla otteella ilman pakkopullamaista tunnelmaa.

Viime aikaiset uutiset ovat olleet täynnä huolta siitä, että niin aikuisten kuin nuorten lukemisen taidot ovat heikentyneet viime vuosikymmeninä. Kyse on yksinkertaisesti treenaamisen puutteesta: mitä vähemmän luet, sitä vähemmän luet.

Tehtäväsi on siis saada aikaan treeniä ja olla vastavoimana lukemisen vähenemisen trendille.

Tärkeintä toisten valmentamisessa lukemiseen on se, että ketään ei tulisi suoranaisesti pakottaa lukemaan. Sillä saadaan aikaan edellä mainittuja jopa koko eliniän kestäviä lukutraumoja. Lukemistreenauksen motivaatio on lähdettävä ihmisestä itsestään, joskin valmentaja voi kannustaa siihen ja tarvittaessa antaa siihen myös hieman työntöapua.

 

  1. Lukemiselle suotuisan ympäristön luominen

Keskeistä on se, että koko yhteisö ja tiimi on lukemismyönteinen. Kirjoista puhutaan. Kirjoista tehdään tarinoita ja vitsejä. Kirjojen tuomia ideoita on fläpeillä seinillä. Digitaalisista kirjallisuusalustoista otetaan koppi. Kirjat ovat kavereita ja osa arkea, eivät pakkopullaa jotka orjallisesti kiikutetaan kotiin luettavaksi ja tärppihämpsittäväksi viime tingassa tentti- tai koekaudella.

 

  1. Ole esimerkki

Valmennuksellisesti lukemiskulttuurin rakentamisessa lähdetään liikkeelle tiimivalmentajista. Heidän tulee olla itse esimerkkejä lukemisen osalta: katu-uskottava – tai ehkäpä ”lukemisuskottava” – tiimivalmentaja lukee jatkuvasti ja tekee sen tiedettäväksi.

Toisten valmentaminen lukemiseen onkin enemmän lukemiskulttuurin johtamista – esimerkiksi esittelemällä kirjallisuutta, palkitsemalla kiitoksilla lukemisesta, kiinnittämällä huomiota lukemisen tärkeyteen – kuin yksilöiden sulosointuista maanittelemista lukemaan. Kun joku puhuu kirjasta, se otetaan käsittelyyn. Kun joku kertoo, että hän ei ole saavuttanut lukutavoitteitaan, siitä keskustellaan mukavalla tavalla. Lukemisen treenaaminen tarttuu – kun joku innostuu muutkin innostuvat.

 

  1. Tarvitset raamit lukemiselle

Monesti toimit tiimivalmentajana ympäristössä jossa valmennuksessa opittavilla asioilla on raamit, esimerkiksi tiettyjä oppimistavoitteita. Näin ollen myös lukemiselle tulee asettaa hiekkalaatikon rajat, eli täytyy määritellä kirjallisuusvalikoima.

Liian kapea kirjallisuusvaihtoehtojen lokeroiminen esimerkiksi ”pakollisiin kirjoihin” ei ole optimaalinen tapa kehittää oppijan omaehtoisuutta – ja sitä paljon puhuttua, äärimmäisen tärkeää sisäistä motivaatiota lukemisen suhteen. Siksi houkutusta valmentaa kapealla lukuohjelmalla tulee välttää. Tämä pätee, vaikka taustalla olisikin hyväntahtoinen pyrkimys ”saada ne lukemaan ne hyvät kirjat jotka minä jo tiedän olevan parempia”.

Olemme havainneet, että hyvä tapa rakentaa raamit lukemiselle laajoissa valmennusohjelmissa (2-4 vuotta) on niin sanottu ”löyhä mutta järkevä valikoima”. Esimerkiksi yrittäjyyteen erikoistuneissa yksiköissä ja koulutusohjelmissa, joissa käytetään Tiimiakatemia Menetelmää, kirjavalikoima koostuu laajasta kirjavalikoimasta.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla valikoima koostuu noin 1000 kirjasta ja Tsekinmaassa toimivassa Czech University of Life Sciences Praguen Tiimiakatemia Menetelmää käyttävässä ohjelmassa sekä Tansaniassa toimivassa University of Iringan BAME -ohjelmassa noin 600 kirjasta. Valitut kirjat liittyvät selkeästi koulutettaviin pääteemoihin, eli esimerkiksi yrittäjyyteen, liikkeenjohtoon ja markkinointiin. Niitä on kuitenkin valikoimassa niin runsaasti, että oppijalla säilyy laaja valinnan vapaus luettavan kirjallisuuden suhteen.

Luonnollisestikin edellä oleva esimerkki koskee vain laajoja korkeakoulu- ja aikuisopiskelijoille suunnattuja ohjelmia. Lyhyemmissä ohjelmissa tai nuorten koululaisten kanssa kirjallisuusvalikoima on kapeampi. Kuitenkin: mikäli mahdollista, tiimivalmentajan tulisi pyrkiä pitämään valikoima niin laajana kuin on mahdollista, mikäli keskeisenä tavoitteena on kehittää oppilaiden lukemisen taitoa, lukumotivaatiota ja itseohjautuvuutta.

 

  1. Monipuolisen lukemisen periaate

Edellä mainittu löyhä mutta järkevä valikoima heijastuu virallisiin opetussuunnitelmiin niin, että kussakin suoritettavassa kurssissa edellytetään raamien sisällä pysymistä sekä kurssin teemojen mukaisten kirjojen lukemista. Esimerkiksi markkinoinnin kurssilla luetaan pääsääntöisesti markkinoinnin kirjoja. Joukkoon mahtuu kirjallisuutta myös esimerkiksi yrittäjyydestä, innovaatioista tai itsensä kehittämisestäkin, mikäli ne jollakin järkevällä ja perustellulla tavalla liittyvät aiheeseen. Lukuohjelma on näin leveä valtatie mutta sillä on tienpenkat.

Laaja lukuohjelma on myös hyödyllinen siitä syystä, että se on eräänlaista tankkaamista. Voimanostajien kielessä kyse on jatkuvasta massakaudesta. Mitä enemmän massaa, sitä enemmän rakennusaineksia. Mielikuvitus ja luovuus – sekä erityisesti huumori – syntyvät asioiden yhdistelemisestä mitä erikoisimmalla tavalla. Siksi laajassa lukuohjelmassa tulisi olla niin tiukkaa asiaa kuin pehmeää höttöä, faktaa kuin fiktiota.

 

  1. Ei se, mitä luetaan vaan se, mikä on luetun kirjan yhteys johonkin muuhun

Lukuohjelman ideana on se, että itse kirja ei aina (mutta voi olla) sinällään ole kovinkaan merkityksellinen. Kirjan tieto ei itsessään tee mitään, vaan lukijan ajattelu. Kirjat vain antavat aineksia uusien ideoiden rakentamiselle. Tätä kutsutaan konstruktivismiksi.

Konstruktivistisesta näkökulmasta käsin tarkasteltuna kirjat stimuloivat. Ja valmennuksellisesta näkökulmasta käsin tarkasteltuna olisi hyvä, että ne johtaisivat johonkin, esimerkiksi tekoihin tai edes uusiin ajatuksiin.

Kirjoja ei lueta vain ”tiedon varastoinnin” vuoksi. Niitä luetaan, jotta niiden tietoa voitaisiin kokeilla käytännössä ja käytännön kokemuksia voitaisiin heijastella niiden antaman tiedon pohjalta. Ja mitä laajempi lukuohjelma, sitä enemmän oppija kykenee rakentamaan yhteyksiä eri alojen ja asioiden välille.

 

Loppupelissä lukemaan innostaminen on pieniä asioita. Aloita ensin yhdestä stepistä. Vaali pitkäjänteisyyttä ja nosta onnistumiset isosti esille!

 

Teksti Jukka Hassinen, Koulutusdesigner, Tiimiakatemia Global

 

Lue käytännön tarinoita:

Ritaharjun koulun lukuohjelma

Mallinna, kokeile –  ja kehitä lisää

Tiimioppiminen osaksi yrityskulttuuria ”Koskaan ei voi lukea liikaa!”