Johanneksen innovaatiokirja, luku 1. Tulevaisuus

 

Olen kirjoittamassa kirjaa innovoinnista. Jotenkin minusta on tuntunut, että Tiimimestareiden innovointijakso ei ole aina ”auennut” niin hyvin kuin haluaisin. Ryhdyin selaamaan muistiinpanoja ja huomasin, että minulla on vaikka kuinka paljon materiaalia innovoinnista 25 vuoden ajalta. Ei ihme, koska kaksi minulle itselleni tärkeimmistä Tiimiakatemian alkuperäisistä arvoista ovat ”Jatkuvat kokeilut” ja ”Jatkuva uuden synnyttäminen”. Nyt tuntuu tänään siltä, että tällainen ajattelu on entistä tärkeämpää 25 vuotta myöhemmin. Mikään yhteisö, yritys tai organisaatio ei menesty kovin kauan ilman innovatiivista ja luovaa otetta yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Alussa on kuvattu noin 120 sivuisen kirjan sisältö pääpiirteittäin. Kirjoitusprosessin aikana siihen voi tulla vielä muutoksia. Kirjan valmistuttua laitamme sen vapaasti ladattavaksi sivuillemme. Näyttää siltä, että neljä kirjoituskertaa riittänee, joten kokonaisuus on valmis tänä vuonna. Ensimmäisenä pistän jakoon luvun yksi: Tulevaisuus.

Tietenkin tarkoituksenani on todistaa, että Tiimiakatemia® on fiksu keksintö, koska kaikki kuvaukset tulevaisuudesta kertovat niistä asioista, jotka ovat aina olleet Tiimiakatemian vahvuuksia. Olemme eläneet tulevaisuudessa jo 25 vuotta. Silti moni vielä tänäkin päivänä kysyy, mikä on Tiimiakatemia? Siihen on haastava vastata. Paras vastaus on mielestäni tänäkin päivänä huippufilosofimme Esa Saarisen esittämät teesit Tiimiakatemian 15-vuotisjuhlassa 18.1.2008:

 

Mikä on Tiimiakatemia?

Teesi 1: Elämyksellisen oppimisen kunniataululla Tiimiakatemia on ykkösenä.

Harva käyttää koko potentiaaliaan mutta Tiimiakatemia käyttää.

Teesi 2: Toisten tehtävä on selittää, Tiimiakatemia toimii.

Ehkä Tiimiakatemia on mahdollinen, koska se on todellinen. Tiimiakatemia haluaa synnyttää sellaista, mikä on uutta ja antaa muiden selittää. Suurin osa ihmisistä ei tule koskaan käsittä-mään Tiimiakatemiaa ja miten se toimii.

Teesi 3: Tiimiakatemia tuo unelma-ajattelun takaisin ammatilliseen koulutukseen.

Järjestelmien kehitys ei välttämättä takaa unelmia. Ei vain palvella järjestelmää vaan tehdään jotain uutta.

Teesi 4: Tiimiakatemia ammentaa nuoruuden vilpittömyydestä ja riemusta, ilmeisesti ainoana koulutusinstituutiona Suomessa.

Tiimiakatemian riemukkuus synnyttää skepsistä ihmisissä, jotka selittävät. Vilpittömyys

ja riemu on myönteistä.

Teesi 5: Rajojen rikkomisen ja keppihyypiöinnin ikuisessa kamppailussa Tiimiakatemia valitsee innostuksen.

Keppihyypiöiden mielestä kaikkia asioita pitää kontrolloida, ja siksi tämä taistelu tulee olemaan loputon.

Teesi 6: Tiimiakatemian ytimessä ovat samat arvot kuin koko suomalaisessa arvomaailmassa: pragmatismi ja tasavertaisuuden henki.

Teesi 7: Tiimiakatemia nousee yhteisöllisyydestä, mutta takana on yksilö, joka panee kaikkensa peliin.

 

 

Johannes Partanen

Mitä tiimivalmentajan on tiedettävä innovoinnista ja

Tiimiakatemian käytännöistä?

 

SISÄLTÖ

Luku 1. Tulevaisuus
Millaisia näkymiä tulevaisuusasiantuntijat esittelevät?

Luku 2. Luovuus ja luova ajattelu
Mistä johtuu, että emme ymmärrä kovin hyvin meissä kaikissa piilevää luovuutta?

Luku 3. Millainen on innovaattori?
Miten voimme vapauttaa parhaat voimamme?

Luku 4. Innovatiivisen yrityksen/yhteisön rakentaminen
Voimmeko rakentaa yhteisöt siten, että luovuus ja innovaattorit kukoistavat?

Luku 5. Innovatiivisen yhteisön johtaminen
Mitä uusia vaatimuksia edellä näkemykset tuovat johtamiseen?

Luku 6. Koulutus
Ja mitä vaatimuksia ennen kaikkea koulutuksen osalle lankeaa?

 

Luku 1    TULEVAISUUS

Johdanto

Asiat muuttuvat nopeammin kuin luulemme. Toisaalta toiset asiat pysyvät. Mikä muuttuu ja mikä on pysyvää? Mitkä alat nousevat, mitkä laskevat? Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, taloudelle, kulttuurille ja ihmiselle kaiken tämän keskellä? Yhteiskunnat eivät kehity tasaisesti eteenpäin. Ne eivät myöskään kehity hyppäyksittäin eteenpäin. Yhteiskunnan kehityksen perusrytmi on toistuvuus kuten luonnossakin. Syklit ovat vain huomattavasti pitempiä kuin vuoden kiertokulku.

Elämme yhteiskunnassa, jossa äly on kaikkialla. Tarve reagoida muutoksiin on voimakas, koska muutoksia on paljon ja ne ovat nopeita. Modernin tietoyhteiskunnan ”nomadeja”, vaeltavia ammattilaisia tulee lisää organisaatioihmisten kustannuksella. Sen sijaan, että hakeutuisi pysyvään työpaikkaan suureen organisaatioon, joka sinänsä on teollisen aikakauden tuote, yhä useampi jonkin alan asiantuntija yhtiöittää itsensä ja myy osaamistaan yhden hengen tai muutaman kollegan muodostamassa asiantuntijayrityksessä. Tämä Mika Mannermaan työkäsite näyttää nyt toteutuvan.

Itseajavat autot, printatut ihmiselimet ja levitoivat junat ovat esimerkkejä tämän päivän tieteen saavutuksista. Mutta mitä tapahtuukaan tulevaisuudessa, kun uudet teknologian ja tieteen keksinnöt leviävät arkielämäämme? Käytämmekö tietokoneita ajatuksella tai kulkevatko kenties pienet nanorobottiparvet korjaamassa kehoamme? Uutta teknologista hyödykettä alussa hyljeksitään, jopa pelätään. Esimerkiksi radiota pidettiin alkuaikoina varallisena kapineena, ”kun siinä on niin paljon sähköä”. Uuden teknologian pelko ei ole väistynyt. Nanoteknologia ja geenimuuntelu ovat aiheita, joiden uhkista keskustellaan. Teknologia ei elä ja kehity tyhjiössä. Lisäksi sattumalla voi olla oma vaikutuksensa teknologian yleistymiseen.

 

Erilaisia kehityksen kuvaustapoja tai kuvauksia

Olen valinnut tähän lyhyen otteen viidestä kattavasta tulevaisuuden kuvauksesta: Tulevaisuuskirja 2015 (Wilenius), Jokuveli 2008 (Mannermaa), The Dream Society 1999 (Jensen), Kukoistuksen käsikirjoitus 2010 (Himanen) ja Rauhankone 2017 (Honkela). Mielestäni näistä näkyvät ihmeellisen selvästi ne suuntaviivat, mihin yhteiskunnat, yhteisöt, yritykset, johtaminen ja koulutus ovat jo tänä päivänä menossa sekä mitä vaatimuksia nämä näyt asettavat meille asiantuntijoina ja erityisesti ammattimaisina tiimivalmentajina.

 

I  Markku Wileniuksen kuvaus Kondratjevin aalloista

Yhteiskunnan kehityssykli kestää 40-60 vuotta (Kondratjevin aallot). Näin on jatkunut runsaat 200 vuotta teollisuusyhteiskunnan alusta lähtien. Juuri nyt siirrytään yhdeltä aallolta toiselle. Edessä on uuden aikakauden kuudes aalto. Viidennen aallon avainliikevoima oli digitaalisuus. Kuudetta aaltoa työntää eteenpäin joku sitäkin vahvempi voima. Kaikkea kehitystä määrittää yhä enemmän teknologiset harppaukset. Automaatio ja robotit syövät kiihtyvällä vauhdilla työpaikkoja. Kuudes aalto ulottuu vuosisadan puoliväliin.

Tulevaisuuden täsmällinen tietäminen on kuitenkin harhaa. Sattumalla on merkittävä osuus kaikkeen tapahtumiseen. Esimerkiksi kuka tiesi 20 vuotta sitten, miten kännykät muuttavat ihmisten elämää. Sata vuotta sitten maailmassa oli korkeintaan 50 valtiota. Sittemmin kansallisvaltioajattelu voimistui ja nyt kansallisvaltiot ovat hiipumassa, vaikka niiden voima ei olekaan kokonaan kadonnut. Liiketoiminta-ajattelukin on uudistumassa kohti vastuuta yhteiskunnasta ja luonnosta. Sattuman johdattamia keksintöjä historiassa ovat muiden muassa penisilliini, erektiolääke Viagra, mikroaaltouuni, Teflon ja Post-it-laput.

Kuudennessa aallossa on kysymys siirtymisestä uuteen ja monipuolisesti verkottuneeseen toimintamalliin ja sitä kautta kokonaiseen uuteen aikakauteen, jota voidaan kutsua älykkyyden aikakaudeksi. Kuudennessa aallossa vahvistuu viisi toimintaperiaatetta: Ensimmäinen on yhteistyö. Esimerkiksi asiakkaat otetaan mukaan tuotekehitykseen. Toinen periaate on avoimuus, missä yritykset luovat avoimien innovaatioiden järjestelmiä saadakseen itselleen ideoita ulkopuolelta oman liiketoimintansa kehittämiseksi.

Kolmas periaate korostaa jakamista. Internet on räjähdysmäisesti luonut uuden jakamisen kulttuurin, joissa aikaisemmin vain lähimmilleen puhunut ihminen jakaa nyt näkemyksiään ympäri maailmaa. Neljäs periaate korostaa integriteettiä, siis ihmisen rehellisyyttä, tinkimättömyyttä ja korkeaa moraalia. Viides toimintaperiaate on keskinäinen riippuvuus. Yhä ilmeisemmäksi tulee, että keinotekoiset rajat eri toimialojen, maiden ja kulttuurien välillä ovat mennyttä maailmaa.

Johtamisen muuttuminen

Johtaminenkin on muuttumassa voitontavoittelusta inhimillisen pääoman ymmärtämiseen. Vanhat opit hierarkkisista johtamismalleista on kumottu. Vastuuta ja valtaa jaetaan työntekijöille mahdollisimman paljon. Käytännössä vastuu lepää tiimeillä, joissa päätökset tehdään yhdessä. Itseorganisoituminen nähdään organisoitumisen korkeimpana muotona. Itseorganisoitumisessa kuljetaan järjestyksen ja kaaoksen rajamailla. Tämä täytyy sallia, jotta organisaation sisäinen dynamiikka säilyisi suurena.

Koulutuksen muuttuminen

Tulevaisuuden koulutusta voisi rakentaa nuorempien sukupolvien toivomusten mukaan seuraavan viiden teeman varaan: 1) Tiedon analysointi ja organisointi: tiedon omaksumisesta kykyyn löytää, arvioida kriittisesti ja tunnistaa tiedon lähteitä. 2) Oppimaan oppiminen: Siirtyminen passiivisesta tosiasioiden kirjaamisesta yhteisöllisten oppimisprosessien ymmärtämiseen. 3) Ratkaisukeskeinen orientaatio: kyky ratkoa esiin tulevia ongelmia. 4) Luovuuden hyödyntäminen: kyky tuottaa uusia näkökulmia kaikkeen ajatteluun ja tekemiseen. 5) kulttuuriosaaminen: kyky orientoitua monikulttuurisessa maailmassa. Ovatko yrityksemme ottaneet nämä teemat huomioon?

Edellä lueteltujen viiden kyvykkyyden painottaminen juontaa juurensa työelämän ja elin-ympäristömme muutoksista. Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät, ihmiset siirtyvät nopeasti projektista ja organisaatiosta toiseen. Ihmisiltä vaaditaan tarkkaa silmää muutoksille ja joustavuutta. Opetuksessa tulisi yhä enemmän hyödyntää oppilaiden luontaista uteliaisuutta ja luovuutta. Osallistavilla menetelmillä kasvatetaan oppilaiden motivaatiota.

Yritystoiminnan muuttuminen

Kuudennessa aallossa yritysmaailman ja yhteiskunnan suhde tiivistyy. Samalla inhimillisestä pääomasta tulee yrityksen avaintekijä. Johtamisen kehityksessä nousee kolme avainpiirrettä: 1) Yritys tarvitsee vision, joka motivoi työntekijöitä. 2) Yrityksen on ymmärrettävä liiketoimintansa yhteiskunnallinen luonne. 3) Työntekijöiden täytyy ymmärtää, miten he voivat käyttää ja kehittää kykyjään organisaatiossa. Käytännössä tarvitaan tarpeeksi oppimismahdollisuuksia. Johtajan on käytettävä vähemmän aikaa organisaation hallintoon ja enemmän organisaation kuuntelemiseen. Johtajilta edellytetään suoruutta, delegointikykyä ja kannustavuutta.

 

II  Mika Mannermaan ubiikki tietoyhteiskunta

Alfin Toffler puhui kolmannesta aallosta tarkoittaen suurin piirtein sitä, mitä me nyt kutsumme tietoyhteiskunnaksi. Neljännellä aallolla voidaan tarkoittaa nousevia uusia teknologioita, bio-, materiaali- ja nanoteknologioita ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen ja ihmisten arkeen. Teollisessa yhteiskunnassa ihminen oli yleensä koko ikänsä yhden yhteiskuntaluokan jäsen. Massa-ammatit ja niihin perustuvat massojen luokat jäävät historiaan. Tilalle tulevat pienet erityisammattiryhmät. Ainoa suurempi ryhmä, joka tulevaisuudessa kasvaa, on eri tavoin syrjäytyneiden joukko. Se voi kuitenkin jäädä epäyhtenäiseksi, koska syrjäytymisen syyt ovat monenlaiset.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eläviltä edellytetään kulttuurista kompetenssia ja entistä huomattavasti parempaa erilaisuuden sietokykyä. Ajan mittaan yhdenmukaisiin enemmistöihin perustuvat yhteiskunnallisen organisoitumisen muodot, kuten luokkaetuihin perustuvat puolueet, työmarkkinajärjestöt, kirkkokunnat ja monet muut yhteisöt voivat hajota monenlaisiksi uusiksi itseorganisoituviksi yhteisöiksi. Tärkeä vähemmistöjä edustava kehityssuunta tulevaisuudessa on mm. heimoutuminen.

Ubiikin tietoyhteiskunnan perusyksiköksi on yhä selvemmin muodostumassa yksilö. Muutosprosessi on vielä kesken, mutta suunta on selvä. Tämän päivän parikymppiselle on tärkeää, että käynnissä on omia juttuja. Ubiikki tietoyhteiskunta on mahdollisesti johtamassa tulevaisuuteen, jossa ihmisellä on valtava määrä nopeita (virtuaali-)kohtaamisia, paljon lyhytaikaisia projekti-ihmissuhteita ja vain vähän pitkäaikaisia ihmissuhteita.

Tosin on mahdollista, että tulevaisuudessa nähdään aivan uudentyyppisiä ”yksilöiden yhteisöjä”, tulevaisuuden kommuuneja, joissa voi asua suuri joukko itsenäisiä ihmisiä. Kaikilla on ”omat juttunsa”, mutta he myös hyödyntävät yhteisöllisyyttä ja haluavat yksiön sijasta asua suurissa moderneissa heille suunnitelluissa taloissa. Miksi ei rakennettaisi moderneja taloja, jotka mahdollistavat yhteisöllisyyden parhaat puolet ja samalla tarvittavan yksityisyyden?

Ihmiskunta ei ole koskaan aikaisemmin elänyt niin monimutkaisessa maailmassa kuin nyt. Kokonaisuuksien ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. On pystyttävä luomaan systeemiälykkäitä organisaatioita. Kuka tahansa meistä voi tällä minuutilla käynnistää maailmanlaajuisen yhteiskunnallisen muutosprosessin. Tarvitsemme vain tietokoneen, nettiyhteyden – ja huumaavan idean korvien välissä.

Tietoyhteiskunnan joustavat ei-hierarkkiset verkostomallit levittäytyvät ytimensä, teknologian ja talouden ulkopuolelle kaikkialle yhteiskuntaan. Valtasysteemit menettävät otteensa ja tapahtumissa merkittäviksi vaikuttajiksi voivat nousta Tiimiakatemian tapaiset perifeeriset voimat.

 

III Rolf Jensenin unelmayhteiskunta

Jokaisen teknologisen läpimurron takana on unelma. Jokaisen uuden tuotteen takana on unelma. Unelmat luovat realiteetteja – kovalla työllä. Tuotteisiin ja palveluihin on liitettävä tarinoita. Unelmayhteiskunnassa brändi-identiteetti on läheisyyttä – tunteen markkinat, jossa on solidaarisuutta ja henkilöiden välisiä tunteita.  Joulu, syntymäpäivät, vuosijuhlat, häät ja lomat – avainsana näille kaikille on läheisyys. Erityiset päivät antavat meille jotain, jonka ympärillä on läheisyyden tunne. Rakkaus ja läheisyys ovat kaksi keskeistä asiaa unelmayhteiskunnan markkinointimääritelmässä.

Miltä unelmayhteiskunta näyttää

Markkinointi on avaintekijä ”kuka minä olen markkinoilla”. Tarinan täytyy olla tehokkaasti kerrottu, jotta kuluttaja ostaa sen. Ensinnäkin työstä tulee huvi. Yhteiskunnassa on kaksi ydintä: koti ja yritys. Jotkut onnekkaat pystyvät tekemään tasapainon näiden kahden välillä. Toiseksi yritys on enemmänkin yhteinen heimo. Työntekijät ovat heimon jäseniä. Heimon elämä käsittää teatteria ja draamaa. Kolmanneksi älyllinen pääoma nousee tuotannon tekijänä ykköseksi. Yritys tai heimo on sen osanottajien summa. Neljänneksi osakemarkkinat kuihtuvat pois, koska vain sitoutuneimmat ja aktiivisimmat osanottajat osallistuvat yrityksen elämään. Yrityksen pääoma on ainoastaan osanottajien omaisuutta. Ei ihme, että unelmayhteiskunta sisältää vallankumouksellisia muutoksia.

Yrityksen eloonjääminen riippuu yhä enemmän sen kyvystä luoda tehokas imago tai hienoista uusista ideoista. Tuntemamme työpaikat häviävät. Voimme työskennellä missä hyvänsä. Urheilusta tuttu kova hauskanpito on vapaitten agenttien elämää. Verkottuneessa yhteiskunnassa tietokone on koko yrityksen metafora. Se rikkoo hierarkiat. Töihin toimistoon mennään uusista syistä: ollaksemme toistemme kanssa, tehdäksemme yhteistyötä, oppiaksemme tai ollaksemme sosiaalisia muuten vain. Töissä käydään myös tarkoituksen löytämisen vuoksi. Se kuka löytää tarkoitukseen työssään on onnistunut. Mainosta itseäsi, lisää tietämystä olemassaolostasi ja taidoistasi.  Kun tulet tunnetuksi yrityksessäsi lisäät mahdollisuuksiasi. Yritä kehittää sosiaalisia taitojasi, kykyäsi kuunnella.

Rolf Jensenin kirja unelmayhteiskunnasta on kirjoitettu jo kaksikymmentä vuotta sitten. Voimme pohtia toteutuuko tänään uusi yhteiskunta kirjoittajan suuntaviivojen mukaan? Ainakin joitakin trendejä on nähtävissä: heimot, hauskuus, tarinat, lukuisat pienet ammattilaisten yritykset, tarkoitus jne.

 

IV  Pekka Himasen Suomen visio

Himasen mielestä Suomen uuden tien visio on arvokas elämä. Meidän on siirryttävä vihreään informaatio- ja palvelutalouteen.  Siinä entistä tärkeämpään osaan nousee tavaratuotannon sijaan merkitysten tuottaminen asiantuntija- ja palvelutyössä. Ne asiat, jotka näyttävät Suomessa valtavilta, ovat muun maailman näkökulmasta tuskin olemassa.

Himasen mukaan meidän on palautettava talous sille kuuluvaan välineelliseen asemaan. Talouden tehtävä on palvella meitä. Se ei ole lopullinen itseisarvo. Talouskriisit, maahanmuuttokriisi ja ilmastokriisi ovat esimerkkejä siitä, etteivät markkinat yksin pysty ratkaisemaan kaikkia olennaisia kysymyksiä. Keskiöön on nostettava Himasen mielestä ihminen ja luonto.

Piilaakso on innovaation keskus

Himanen käsittelee Piilaaksoa esimerkkinä innovaation keskuksesta. Toinen esimerkki on Antiikin Ateenan kulttuurinen kukoistus. Kysymme: miksi juuri Ateena? Miksi juuri Piilaakso? Pekka Himasen pääjohtopäätös on: koska siellä on pioneeri, jolla on visio ja kyky verkostoida ihmiset rikastavaan vuorovaikutukseen. Visionäärinen edelläkävijä raivaa muillekin tilaa seurata häntä ja toteuttaa luovuuttaan. Joku rohkea ihminen aloittaa aina muutoksen, joka ylittää nykyisen tilan. Ateenan visionäärinen pioneeri oli tietenkin Sokrates ja Piilaaksossa Frederick Terman.

Koulutus

Himanen käsittelee myös uutta oppimiskulttuuria 2.0, jota Tiimiakatemia® jo osaltaan edustaa. Sokrates on hyvä esikuva kaikille opettajille ja valmentajille. Sokrateen äiti oli kätilö ja tästä Sokrates kehitti ajatuksen auttaa synnytyksissä (lat. Partus = synnytys). Sokrates oli mestari kysymään. Hän piti tärkeänä oppia kysymään hyviä kysymyksiä.

Sokrates totesi oppijoiden tehtävästä: ”Heidän on hankittava itselleen erityisesti sellaista sivistystä, joka opettaa heidät kysymään ja vastaamaan mahdollisimman viisaasti.” (Huomaa 2400 vuotta sitten!). Sokrateen opit edustavatkin konstruktiivisuutta ja kollaboratiivisuutta, jotka ovat viime aikojen tärkeimpiä oppimisteorioita. Tuntuuko tutulta? Siis että parhaat oppimistulokset saavutetaan, kun oppijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Uusi johtamisinnovaatio

Uudessa työkulttuurissa tarvitsemme uuden johtamisinnovaation. Meillä on mahdollisuus sen kehittämiseen ja kaverijohtamisessa on siihen kaikki ainekset. Kirjoittaja korostaa luotta-musta.  Johtajan tärkeä tehtävä on johtaa ja innostaa vision kautta. Samalla olennaista johtajalle on kyky muotoilla kunnianhimoisia päämääriä, jotka synnyttävät yhteistä innostusta, niiden lisäksi on synnytettävä riittävän usein onnistumisen kokemuksia.

 

V  Timo Honkelan Rauhankone – Tekoälytutkijan testamentti

Tietokoneita hyödyntämällä opimme entistä paremmin ymmärtämään monimutkaisia järjestelmiä ja tämän ymmärryksen pohjalta voimme rakentaa maailman, jossa ihmiset voivat löytää parempia keinoja tulla toimeen keskenään. Aikaisemmin tietokoneet pärjäsivät ainoastaan laskennallisissa tehtävissä ja tallennuskapasiteetissa. Ihmisten ja tietokoneiden välinen kilpailu on kuitenkin tasoittumassa. Keskeisin syy tähän on se, että tietokoneiden kapasiteetti sekä laskentatehon että muistitilan osalta on kasvanut koko ajan nopeaa tahtia.

Tärkeitä edistysaskeleita on tapahtunut myös big datan – erittäin suurten aineistojen – analysoinnissa. Kun tietokone käy läpi suuria aineistoja, se muodostaa aineistoa koskevista ilmiöistä malleja. Tämä muistuttaa ihmisten oppimista. Ihmisten oppimista matkimalla koneet ovat voineet kehittyä huomattavasti nopeammin kuin aikana, jolloin koneita koeteltiin ohjelmoida kirjaamalla niiden muistiin asiantuntijoiden keräämiä tietoja ja sääntöjä. Tiedon ymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja muiden vastaavien kysymysten ohella nykyään myös kiinnitetään paljon huomiota tunteisiin.

Koneoppimismenetelmiä kehitetään kaikenlaisiin käytännöllisiin tilanteisiin. Lähiaikoina koneoppiminen ja siihen liittyvien taitojen opetus voitaisiin aloittaa jo kouluissa. Nykytietämyksen mukaan tietokoneetkin voivat olla luovia ja niidenkin luovuus perustuu kokemuksellisuuteen kuten ihmisilläkin. Koneellakin on oltava riittävästi keinotekoista kokemusta. Koneet eivät korvaa ihmisiä taiteilijoina, vaan tekoälystä tulee hyvin kehittynyt ”kirjoituskone” tai ”pensseli”, siis taiteentekemisen väline.

Nyt kannattaa opetella ymmärtämään tapoja, joilla yhteistoiminta ihmisten ja koneiden välillä saadaan paremmaksi. Opiskelun ei enää tarvitse kohdistua entiseen tapaan erilaisten faktojen opiskeluun ja ulkoa opetteluun, vaan tärkeämpää on ymmärtää asioiden välisiä suhteita ja sitä, miten tällaista faktamassaa voidaan hyödyntää erilaisten ongelmien ratkaisussa. Nyt kannattaa tarkastella koneen mukanaan tuomia uusia yhteistoimintamuotoja ihmisten kanssa. Tästä syystä perehtyminen tekoälyyn ja koneoppimiseen on erittäin tärkeää ja nämä molemmat ovatkin tulevaisuudessa osa kansalaistaitoa.

Wikipedia esimerkiksi on jo nyt valtavan tärkeä resurssi ihmiskunnalle. Tulevaisuuden lukiolainen ei opettele ulkoa kymmeniä syntymävuosia ja vuosilukuja, vaan tarkastelee sellaisia kysymyksiä kuin minkälaiset tekijät ovat tehneet yksistä diktaattoreita ja toisista suuria poliittisia onnistujia. Teoreettisesti vaikeiden asioiden ei enää tarvitse olla vaikeita. Koululaisilla voi olla käytössä uudenlaisia analysointijärjestelmiä, jolloin asioita voidaan opiskella laajemmassa kontekstissa eikä irrallisina. Varmaa on, että koulujen opetussuunnitelmat muuttuvat voimakkaasti. Opettajille tulee lisää paineita uusiutumiseen ja uuden oppimiseen. Voimme vaan toivoa, että edelläkävijäopettajien pyrkimyksiä ei enää väheksytä ja torpedoida.

 

Yhteenveto

Voimme selvästi tai ainakin sumeasti havaita viidestä edellä esitetystä tulevaisuuden kuvauksesta, mihin suuntaan yhteiskuntamme, yrityksemme ja yhteisömme ovat menossa. Meneillään on ehkä valtavin mullistus ihmiskunnan historiassa. Ja tämä on vasta alkua. Ilman tiimejä, tiimiliidereitä, tiimioppijoita ja ennen kaikkea ammattimaisia tiimivalmentajia emme mielestäni yksinkertaisesti selviä tulevasta kompleksisuudesta ja kaaoksesta.

Monilla mittareilla mitattuna Suomi menestyi edellisellä, viidennellä aallolla (1970-2010) poikkeuksellisen hyvin. Nousimme 1990-luvun syvästä lamasta kukoistukseen tuon vuosi-kymmenen loppuun mennessä Nokian toimiessa lippulaivana. Mutta jo 2000-luvun alussa alkoivat vaikeudet: ensin metsäteollisuuden ja sitten teleyrityksemme virheinvestoinnit. Nokia menetti otteensa markkinajohtajana. Suomelle Wileniuksen mukaan siirtyminen hyödyntämään kuudennen aallon ajureita merkitsee valtavaa rakennemuutosta. Meille jokaiselle uusi aika on kuitenkin mahdollisuus.

Maailmanlaajuisesti haetaan uutta yhteiskunnallista, filosofista, tieteellistä ja taiteellista tietä. Himasen visio oli, että 2010-luku voisi olla Suomelle humanismin ja taiteen kukoistuksen vuo-sikymmen. Voimme luoda myös uutta suuntaa kansainvälisesti merkittävällä tavalla.  Tarvit-semme uuden luovuuden kulttuurin, uuden työkulttuurin ja uuden oppimiskulttuurin.

Johtamisen, koulutuksen ja yritystoiminnan on otettava valtava haaste vastaan. Tiimiakatemian ja sen muodostaman ekosysteemin yli 25 vuoden aikana kehittämä uusi oppimisajattelu voi olla tässä hyvänä suunnan näyttäjänä. Jatkossa yritän kuvata, miten ekosysteemimme ammattimaiset tiimivalmentajat pystyvät auttamaan meitä tunnistamaan koko potentiaalimme ja olemaan entistä luovempia ja innovatiivisempia tulevassa rakennemuutoksessa.

 

Tiimiakatemian opit ja kopit

Tiimivalmentajalla pitää olla hyvä ja laadukas lukuohjelma. Taidot kehittyvät ainoastaan tekemällä tiimivalmentajan työtä ja hyväksi kehittyy vasta 10 vuoden ja 10 000 tunnin harjoittelulla. Pitää oppia virheistä ja uskaltaa tehdä erilaisia kokeiluja. Intohimosi näkyy rakkaudessa vaativaan työhön. Itseluottamukseen liittyy aina nöyryys, peräänantamattomuus ja usko omiin jatkuvasti kehittyviin taitoihin.

Koulutuksessa nuoremmat sukupolvet haluavat vuorovaikutteisempaa opetusta ja tuntevat oppivansa tällä tavalla eniten. Suomessa kenties pisimmällä tässä kehityksessä on Markku Wileniuksen mielestä Jyväskylässä toimiva yhteisölliseen oppimiseen erikoistunut ammattikorkeakoulu Tiimiakatemia. Tulevaisuuskirjassaan hän kertoo olleensa todella vaikuttunut tutustuessaan Tiimiakatemiaan.

 

Mietittävää

  1. Suomalaisen kulttuurin suurimpiin vahvuuksiin kuuluu luovuttamattomuus, kuuluisa suomalainen sisu. Kriisin hetkellä osoitamme suuruutemme. Jos luovutat ensimmäisen vastoinkäymisen hetkellä, niin se tarkoittaa, ettet ollut alun perinkään riittävän sitoutuneesti liikkeellä. Gandhi kuvasi hyvin meille Tiimiakatemiassakin tutun tien: Ensin sinut sivuutetaan. Sitten sinulle nauretaan. Sitten sinua vastustetaan.  Ja silloin oletkin jo voittanut.  Älkäämme siis vajotko epätoivon laaksoon.

  2. Tämän päivän sukupolvi ei tyydy katselijoiksi, he ovat huomisen kehittäjiä. Heidän sloganinsa on: me ajattelemme, siksi olemme (we think therefore we are). Heitä yhdistää usko sellaisten yhteisöjen voimaan, joka jakaa tiedot ja muut resurssit.

  3. Richard Donkinin mukaan työn oleellisia muutoksia ovat siirtymät: teollisesta työstä tietotyöhön, toimistosta kotiin, ryhmätyöstä kohti yksilöllisempää työtä, prosesseista projekteihin, kiinteistä työajoista suurempaan joustoon ja selkeistä rooleista raja-aidat ylittäviin. Lisäksi työelämän muutoksiin vaikuttaa digitalisoituminen, liikkuvuus, globalisaatio ja epävarmuus.

  4. Me olemme kytkeytyneet osaksi verkkoa, joka kirjaimellisesti muokkaa aivojamme, käskee mitä kuulemme ja näemme ja määrää, minkä koemme todellisuutena. Samalla tieteen ja maailmanselityksen paradigman vaihdos tapahtuu entistä nopeammin.

  5. On muistettava, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida ja innovoida. Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuden kulkuun omalla toiminnallaan. Muutos lyö läpi yhteiskunnassamme silloin, kun useat ihmiset alkavat toimia uudella tavalla. Muutoksen läpilyöntiin tarvitaan niin sanottu kriittinen massa (kenties 5 %), minkä jälkeen muutos leviää laajemmalle nopeasti.

  6. Sosiaalisten innovaatioiden avulla Suomesta voidaan tehdä yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijä. Voiko suomalainen yhteiskunta ilman kriisejä uudistaa toimintamallejaan ja rakenteitaan? Tämä edellyttää sosiaalisten innovaatioprosessien ja rakenteellisten uudistumisprosessien luonteen syvällisempää ymmärtämistä. Tiimiakatemiassa kehitetyt menetelmät on saatava levitettyä yhä laajemmalle koko yhteiskunnassa.

  7. Opiskelijoiden pitäisi tulevaisuudessa ymmärtää, miten oppiminen tapahtuu, miten elinikäistä oppimista voi hallita ja miten tietoja voi käyttää, analysoida ja valikoida kriittisesti. Opetussuunnitelmat tukevat uudenlaista itseorganisoituvaa opiskelua, kuten Tiimiakatemiassa. Oppiminen on siirtymässä pois oppilaitoksista. Yksilöt vastaavat itse siitä, mitä, milloin ja miten opiskelevat.

  8. Tänään toteutuu voimakkaasti oman osaamisen yhtiöittäminen ja myyminen. Muodostuu muutaman kollegan asiantuntijayrityksiä. ”Hei, onnitteluni kuuskymppiselle! Mitä synttärisankari meinaa, joko eläke häämöttää? Häämöttää hyvinkin. Pistinkin just uuden yrityksen perustamispaperit sisään kaupparekisteriin!” Näin tapahtuu yhä useammin.

  9. Viime kädessä jonkun on rohkealla toiminnallaan aloitettava nykytilan ylittävä kehitys. Suomen tulevaisuus riippuu Himasen mukaan siitä, pystymmekö antamaan tilaa visionäärisille pioneereillemme. Hän kysyy myös: Miten me voimme olla luovuuden keskus? Erottumiseksi tarvitsemme symbolisen teon. Kuka siis naulaa teesit?

  10. Pekka Himasen mukaan opettajan ja oppimisen viisi tulevaisuuden tehtävää ovat: 1) Tiedolliset ja taidolliset kyvyt 2) Oppimiskyky ja -halu 3) Luova intohimo 4) Rikastava yhteisö ja 5) (Itse)luottamus. Myös tulevaisuudessa opettajan tehtävä on kehittää oppijoissa tiedollisia ja taidollisia kykyjä.

 

Lähteet

 

Aaltonen, Mika & Jensen, Rolf: Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä, Talentum 2012

Hiltunen, Elina: Matkaopas tulevaisuuteen, Talentum 2012

Hiltunen, Elina & Hiltunen, Kari: Teknoelämää 2035 – Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? Talentum 2014

Himanen, Pekka: Kukoistuksen käsikirjoitus, WSOY 2010

Honkela, Timo: Rauhankone – Tekoälytutkijan testamentti, Gaudeamus 2017

Hämäläinen, Timo & Heiskala, Risto: Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky, Edita 2004

Jensen Rolf: The Dream Society, McGraw-Hill 1999

Leadbeater, Charles: We-Think – Mass innovation, not mass production, Profile Books 2007

Mannermaa, Mika: Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, WSOYpro 2008

Tuominen, Saku & Pohjakallio, Pekka: Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet, WSOY 2012

Viitaniemi, Vesa V.: Tervetuloa 2010-luvulle, Books on Demand 2007

Wilenius, Markku: Tulevaisuuskirja – Metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen, Otava 2015

 

Teksti Johannes Partanen, opetusneuvos, Tiimiakatemia® menetelmän pääkehittäjä ja Tiimiyrittäjän ja tiimivalmentajan Parhaat Kirjat – valintaoppaan toimittaja. 

Artikkelikuva Nordwood themes, Unsplash