Y-akatemia – mitä ensimmäinen vuosi on opettanut?

 

Karelian ammattikorkeakouluun perustettiin Y-akatemia yli vuosi sitten. Mitä tämä ensimmäinen vuosi on opettanut opiskelijatiimien valmentajille yhteisön rakentamisesta, tiimivalmentamisesta ja tiimioppimisesta?

Y-akatemialla opiskellaan tiimioppimisen menetelmin osuuskunnissa eli opiskelijatiimeissä projekteja tehden. Toiminnan peruspilarit ovat yrittäjyys, monialaisuus ja kansainvälisyys.  Ensimmäisen vuoden aikana talossa oli yksi tiimi, ja tänä vuonna on aloittanut kaksi uutta nuorten tiimiä sekä yksi aikuisopiskelijoiden tiimi.  Juha ”Wire” Wirekoski , Harri Mielonen ja Daniel Bågeberg toimivat Y-akatemialla tiimivalmentajina.  Ensimmäinen vuosi tarinaa on takana, ja oppeja on saatu enemmän kuin paljon. Tässä kiteytystä muutamista niistä Harrin ja Wireen kertomina:

 

Oppi nro 1: Tiimiyttämisen merkitys

”Vaikka oltiin Harrin kanssa mielestämme hyvin ja perusteellisesti perehdytty asiaan ja suunniteltu parin vuoden ajan, niin aika monta sataa uutta kysymystä syntyi kun ihmiset astuivat ovesta sisään”, Wire kuvailee Y-akatemian alkua. 13 nuorta aloitti opinnot ensimmäisessä tiimissä, ja heitä valmensi kolme tiimivalmentajaa, Harrin ja Wireen lisäksi Daniel Bågeberg. Ensimmäisen kevään aikana alkoi pikku hiljaa rytmi löytyä ja toimintaa alettiin saada uomiinsa.

”Ensimmäisen vuoden jälkeen syntyi vahva ymmärrys siitä, että alussa tiimin kanssa tulisi keskittyä todella paljon tiimiyttämiseen. Ekan porukan kanssa lähdettiin ehkä liikaa liiketoiminta edellä, ja nyt on opittu että ei kannata ensimmäisen puolen vuoden aikana pettyä, jos ei liiketoiminnan saralla ei ihan hirveästi tapahdu”, Harri kertoo matkan varrella opittua. ”Juuri näin, tiimioppimisessa paino sanalla tiimi. Tiimiytyminen on ykkösasia joka ratkaisee pelin”, Wire komppaa Harria. Nyt uusien tiimien kanssa tämä oppi on viety käytäntöön ja annetaan alussa tiimin kehittymiselle aikaa.

 

Oppi nro 2: Tarvitaan useampi tiimi ja omat nimikkovalmentajat

”Selvästi huomasi sen, että kun ei ole toista vertailtavaa tiimiä ja ikään kuin tiimin peili puuttui, dynamiikka oli erilainen kuin esimerkiksi nyt”, Wire kertoo valmentajien havainnoista ensimmäiseltä vuodelta. ”Täällä alkoi ihan erilainen pöhinä kun useampi tiimi aloitti talossa, on sitä vertailupohjaa ja kokemuksien jakamista. Myös ristipölytys on vähän helpompaa kun on enemmän kuin yksi tiimi”, Harri nauraa. Yhteisiäkin projekteja on jo kehitteillä ja esimerkiksi ensi kesää osuuskunnat ovat suunnitelleet yhdessä. ”Vaikka vasta vähän aikaa talossa on ollut useampi tiimi, on todella hienoa kuinka jo suunnitellaan yhdessä”, Wire iloitsee.

Mielenkiintoinen kokeilu Y-akatemialla on aikuisopiskelijoista koostuva tiimi. Kaikilla heillä on taustalla jo ammattitutkinto, on yrittäjiä ja työelämässä olleita, joille nyt rakennetaan uutta urapolkua. Tämä on ensimmäinen paikallisen TE-toimiston tilaama koulutus joka tehdään tällä mallilla. Ensimmäiset viikot ovat takana ja jo kova vauhti päällä. ”Näyttää siltä että tämä tarttuu myös aikuiseen”, Wire sanoo pilke silmäkulmassa. ”Moni ajattelee, että pitää aina kertoa ja opettaa sitä, tätä ja tuota mutta kyllä se siitä, kun annetaan aikaa ja syötteitä.” Tämä tiimi on kasassa noin puolisen vuotta ja Wire toivoo jatkoa: ”Tämähän on järjellä ajatellen normaali ja paras tapa kouluttaa myös aikuisia ihmisiä. Ja ihan parasta on vuorovaikutus nuorten ja aikuisten välillä, toinen toistensa asiantuntemuksen hyödyntäminen, ristipölytystä ihan koko ajan, osana arkea!”

Y-akatemialla ensimmäistä tiimiä valmensi alussa kolme tiimivalmentajaa. Tämä osoittautui haasteelliseksi, kun opiskelijoilla oli hiukan epätietoisuutta siitä, kuka oli heidän todellinen valmentajansa. Valmentajanäkökulmasta kolme valmentajaa oli alussa hyvä ja tärkeä ratkaisu, koska jokainen koki olevansa niin aloitteleva tehtävässään. Toisista valmentajista oli tukea ja yhdessä vietiin hommaa eteenpäin. Mutta opiskelijanäkökulmasta tiimin dialogitreeneissä eli Y-akatemian termillä riihissä kolme valmentajaa oli liikaa. Niinpä vuodenvaihteessa sovittiin, että tiimit saavat oman nimikkovalmentajansa.

 

Oppi nro 3: Tiiminä omia opinpolkuja pitkin kohti yhteistä tavoitetta

”Itselleni tuli jossain vaiheessa älytön ahaa-elämys siitä, kuinka hyvin tiimipedagoginen toiminta mahdollistaa erilaisten oppijoiden polun. Me ei rajata että miten kukin oppii, vaan se rakentuu oppijasta itsestään, se oma polku – että siitähän tässä on kyse, tällä mahdollistetaan erilaiset tavat oppia! Tämä ei sulje mitään tapaa pois, vaan tiimi ja oppijat määrittelevät itse, mitä he tarvitsevat ja lähtevät menemään sitä kohti.” Harri kuvailee yhtä oivallustaan.

Vaikka oopinpolut ovat yksilölliset tiiminkin sisällä, valmentajat pitävät kuitenkin sitä, että tiimi pysyisi kasassa yhteiseen valmistumishetkeen saakka. ”Jos tiimiläiset alkavat liikaa harhailla vain omiin juttuihinsa ja esimerkiksi valmistuvat nopeammin, tiimidynamiikka kärsii ja alkaa mureta. Tulee vajaa tiimi, joudutaan soveltamaan käytänteitä jotka eivät enää tue sitä tiimin yhteistä tavoitetta”, Wire pohtii.

 

Oppi nro 4: Aidosti yhdessä tekemistä, rohkeutta kasvattaen

Esko Tiainen, Miia Kosunen ja Riikka Potkonen mallintamassa ”unelma-akatemiaa”

Y-akatemialla toimintaa on kehitetty ja kehitetään yhdessä valmentajien ja opiskelijoiden kanssa. ”Se aito yhdessä tekeminen ja vahva henki ovat sellainen mihin olen kiinnittänyt huomiota ja mikä on iso muutos aiempaan”, Harri kokee.

Kehitystyötä ja projekteja tehdessä toteutetaan yhtä tärkeimmistä arvoista joka on vapaus. ”Ikinä ei sanota että tuo on mahdotonta vaan rohkeasti lähdetään kokeilemaan vaikka menisi metsään. Rohkeus lähteä kokeilemaan ja epäonnistua on kasvanut”, Harri toteaa.

 

Oppi nro 5: Tilalla on väliä

Tulevaisuudessa Y-akatemialla on ratkaistavanaan tilakysymys, sillä nykyiset tilat ovat väliaikaiset. ”Tiloilla on paljon merkitystä yhteisön toimintaan ja fiilikseen, se on yksi ekan vuoden aikana konkretisoituneita ajatuksia. Tiimit ottavat tilat omakseen ja sitä ihmettelee, kuinka vahvasti onkaan jo syntynyt yhteisöajattelua näin lyhyessä ajassa”, Harri ja Wire pohtivat. Vahva yhteisön henki syntyy ihmisistä, heidän luomastaan tunnelmasta ja toiminnan mahdollistavista tiloista – tilat voivat joko inspiroida tai ankeuttaa.

 

Oppi nro 6: Monialaisuus on voimavara ja tiimi tarvitsee tarpeeksi aikaa

Nyt Y-akatemialle voi hakeutua fysioterapian, matkailun, liiketalouden ja media-alan koulutusohjelmista. Y-akatemialla toivotaan kovasti että tulevaisuudessa mukaan voisi tulla kaikista Karelian koulutusohjelmista. Monialaisuutta pidetään todella tärkeänä ja tiimeihin se tuo hurjasti erilaista osaamista. Tällä hetkellä tiimiopinnot kestävät kaksi vuotta, mutta siihenkin toivotaan muutosta – puoli vuotta lisäaikaa syventäisi tiimin osaamista ja ehtisivät päästä kunnolla vauhtiin. Nyt ennen Y-akatemialle tuloa opiskelijat opiskelevat 1,5 vuotta oman alansa perusopintoja, toivottu muutos olisi että tämä aika lyhenisi vuoteen ja loppu 2,5 vuotta opiskeltaisiin tiimiyrityksessä.

 

Oppi nro 7: Löytöretkiä maailmalle, itseensä ja toisiin

Harri ja Wire toteavat yhteen ääneen menneestä vuodesta, että tylsää ei ole ollut. Wire kiteyttää ajatuksen oivallisesti: ”Tiimioppiminen on löytämisprosessi enemmän kuin oppimisprosessi, eli päästään löytöretkelle itseen, ympäristöön ja toisiin, ja se vaikuttaa olevan aika palkitsevaa. Jokainen aamu on uusi huominen.”

Y-akatemialla tämä löytöretki jatkuu toimintaa kehittäen. Katse on vahvasti kansainvälisessä verkostossa ja kontaktien luomisessa sinne. Kansainvälisestä toiminnasta halutaan tehdä osa arkea, eikä vain korulauseita. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Perun Tiimiakatemian kanssa, jossa eräs tiimiläinen oli vaihdossa kuukauden ja Harri vieraili siellä myös pari viikkoa. Prahan yliopistoon (Czech University of Life Sciences Prague) ollaan rakentamassa omaa Tiimiakatemiaa ja Y-akatemia on tehnyt yhteistyötä myös heidän kanssaan. Monia muitakin visioita ja ajatuksia on kehitteillä mutta miehet kokevat, että mieluummin vähemmän aitoa ja arjessa mukana olevaa yhteistyötä kuin paljon pintaraapaisuja sieltä sun täältä. Virtuaalisuus ja digitaalisuus tulevat myös olemaan mukana, ettei aina liikkuminen tarkoita fyysistä liikkumista.

Kun lähdetään rakentamaan uutta, ei tie ole kivetön vaan pikemminkin vasta polun alku, jossa riittää kiviä, juurakoita ja yllättäviä mutkia – mutta siksi se onkin seikkailu ja löytämisprosessi, kuten Wire kuvaili. Valmiiksi asfaltoitu suora tie ei tarjoa juurikaan haasteita eikä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Vaikka toki sellaista välillä jokainen kaipaa, ja vahvistusta omaan tekemiseen tarvitaan monelta suunnalta. Tiimivalmentajat Wire, Harri ja Daniel ovat tehneet uskomattoman upeaa työtä yhdessä opiskelijatiimien kanssa rakentaessaan Y-akatemiaa. Se alun polku on jo alkanut rakentua kauniiksi kulkureitiksi jota on hyvä yhdessä kulkea.

Ja vaikka välillä kompastutaan vielä kiveen, saattaa jo seuraavan mutkan takaa avautua eteen huikean kauniita maisemia. Monelle opiskelijalle tiimioppimisen tapa on ollut täysin uutta ja vierasta, mikä luonnollisesti aiheuttaa kipuilua mutta myös mahdollisuuden kehittää omaa ajattelua ja oppimista. Wire kertoo yhdestä huikeimmista opiskelijan suusta kuulemistaan lausahduksista, jonka yksi opiskelijoista totesi dialogitreenin jälkeen:

”Mä elän ja hengitän akatemiaa ja ensimmäistä kertaa tunnen että mulla on aivot!”

 

Lue lisää Y-akatemiasta: www.y-akatemia.fi

Teksti Teija Välinoro