Sanna Oja: Valmennuksen voima ja työkalut opetuksessa

 

Miten tuon tiimioppimisen ja valmentamisen elementtejä osaksi opetusta? Mistä voisin aloittaa? Pitääkö minun muuttaa koko organisaatiomme? Nämä kysymykset pyörivät monen tiimivalmentamisen ja tiimioppimisen menetelmiin tutustuneen opettajan mielessä. Sanna Oja rohkaisee pieniin kokeiluihin – dialogia, tiimityöskentelyä ja osallistamista voi jokainen tuoda osaksi arjen työskentelyä ja alkuun pääsee tuolien laittamisella dialogirinkiin.

 

Opettaminen valmentamiseksi – alkaa tapahtua kummia!

 

Kun havahduin valmentavan lähestymistavan mahdollisuuksiin, oivallus tuli yhtäkkiä ja varoittamatta.

Olin ollut viitisentoista vuotta mukana erilaisissa tehtävissä ja projekteissa kehittämässä yritysten yhteiskuntavastuuta ja vastuullista johtamista, ja opettanut näitä aiheita ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Alussa keskityimme erityisesti prosessien johtamiseen ja kehittämiseen. Siitä mielenkiinto ajautui yhä enemmän viestintään tekemisen ja johtamisen muotona. Siihen, kuinka sisäisessä viestinnässä ja myös aktiivisen dialogin avulla myös ulospäin, sosiaalisessa mediassa, voimme rakentaa yhdessä kestävämpää bisnestä ja parempaa maailmaa. Vähitellen aloin päätyä aina uudestaan siihen johtopäätökseen, että yksittäisistä organisaatioiden toiminnoista johtaminen määrittää eniten organisaation vastuullisuutta ja mahdollisuuksia. Projekteissa havainnoin muutamia johtajien henkilökohtaisia kasvuprosesseja, jotka heijastuivat muutoksina organisaatioiden eri tasoille. Muutoksina jotka näkyivät työhyvinvointina ja tuottavuusloikkana!

Heräsi kysymys, voiko tällaisia kasvuprosesseja ihan tarkoituksella fasilitoida ja tukea jotenkin? Aloin opiskella ja kokeilla erilaisia valmennusmuotoja.

Varsinaiset kolahdukset niistä mahdollisuuksista ovat kuitenkin syntyneet vasta kokemusten kautta. Oppilaitosympäristössäkin tapahtuu ihan kummallisia asioita kun päästetään vähän irti opettamisesta ja aletaan valmentaa!

 

Pienilläkin muutoksilla saa aikaan suurta

 

Ensimmäiseksi otin kokeiluun dialogin. Järjestin luokkaan dialogiympyrän ja taustamusiikkia. Laitoin tuoleille lyhkäisiä kurssin teemaa eli työyhteisöjä koskevia artikkeleita. Ohjasin opiskelijat hiljaisuudessa istumaan ja lukemaan artikkelit. Kun kaikki olivat lukeneet, pidimme check-in kierroksen jossa jokainen kertoi kuka on ja millaiset odotukset kurssille hänellä on. Kertasin hyvin lyhyesti dialogin periaatteet ja annoin tunnin tavoitteeksi vastata paperille kirjoittamaani oppimiskysymykseen. Keskustelua ei tarvinnut juurikaan fasilitoida, ja sen taso ja johtopäätökset ylittivät odotukset. Lopuksi pyysin check-out kierroksella kokemukset menetelmästä. Samaa toivottiin lisää. Koin että tämä menettely avasi koko kurssille vuorovaikutteisemman keskustelukulttuurin ja ihan erilaisen osallistumisen meiningin.

Projektijohtamisen kurssin yhteydessä näin tilaisuuden muuttaa kurssin suoritustapaa. Järjestin koko kurssin ajaksi opiskelijat tiimeihin. Tiimit valitsivat itselleen liiderit ja sopivat säännöistä ja työskentelymenetelmistä. Jokainen tiimi sai projektikseen oppimisteeman, esimerkiksi: ”Millainen on hyvä projektiraportti ja mitä se palvelee?”. Tiimit saivat myös ohjeet että jokaisen tiimin pitää paitsi ottaa haltuun teoriaa aiheesta, haastatella työelämän asiantuntija aiheesta ja esittää löydöksensä muulle luokalle siten että he myös ymmärtäisivät tärkeimmät asiat jokaisesta teemasta. Kurssin aikana reflektoimme erilaisilla tavoilla tiimejä ja projektitoimintaa. Esimerkiksi, tiimiliidereiden akvaariokeskustelulla tiimin työtavoista ja tehokkuudesta jota tiimiläiset ympärillä kuuntelivat. Tiimit olivat mm. kehitelleet hienoja työn ohjaamisen, kannustamisen ja motivoinnin käytänteitä ja oppivat toisiltaan. Eri teemojen esitykset kurssin loppupään tunneilla olivatkin sitten ihan loistavia, niissä oli tärkeää teoriaa aiheesta, otteita haastatteluista ja myös mm. Kahoot- kilpailuja testaamaan oliko asia opittu! Aivan huikeita materiaaleja ja tekemistä. Ei olisi opettajan kynästä moisia ihan ilman valvottuja öitä irronnut.

Opiskelijat testaavat johtamistyylien osaamista projektijohtamisen tunnilla

Sittemmin olen joskus myös luopunut myös valmiiden oppimiskysymysten laatimisesta kursseille, ja omien odotustensa ja tarpeidensa pohjalta opiskelijat pohtivat omat oppimiskysymyksensä. Tämäkin on saanut aikaan mahtavaa vastuunottoa ja aktiivisuutta kursseilla.

Esimiestyön, johtamisen ja työyhteisötaitojen tunneilla olen järjestänyt opiskelijat tekemään parivalmennusta, opettelemaan läsnäolon ja kuuntelemisen taitoja tai valmentamaan toistensa urasuunnittelua. Usein olemme myös purkaneet kokemuksia dialogiympyrässä. Ratkaisukeskeisyyden ajatus ja valmennuksellinen lähestymistapa on tuoneet opiskelijoille työkaluja mm. kehityskeskusteluja, puheeksi ottamista tms. työelämän tilanteita varten. Palautteissa on kommentoitu, että nämähän ovat ihan treenattavissa olevia taitoja!

Nämä ovat tietysti vain muutamia pieniä esimerkkejä valmennuksen työkaluista perinteisemmän opetuksen tukena. Kokonaisvaltaisempaa muutosta saadaan kokonaisten koulutusohjelmien muutoksilla tiimioppimiseen. Tai, koko organisaation oppimiskulttuurin muutoksilla. Miten inspiroivaa työtä monessa paikassa tehdään – muutosta joka läpäisee kaikki organisaatiotasot ja tekemisen tavat!

Mutta pienen kokeilun jotain uutta voi itsekin tehdä joka päivä.

Niin ja se suuri oivallus valmennuksessa tapahtuvista asioista, mikä se oli?

Se, että kun itse muuttuu niin ympärillä olevakin muuttuu.
Ja se että muutos on energiaa, elämän voimaa.

Näistä iso Kiitos myös tiimioppimisen heimolle joka mahdollistaa, haastaa ja tukee muutoksessa.

 

Sanna Oja

KTT, Sertifioitu tiimivalmentaja (TM), Equine assisted learning and leadership coach, Metsämieli- ohjaaja.

Vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja, Oamk

Yrittäjä, Tila Kuiske