Tuloksena 100 %:n työllistyminen – Tiimioppimisen menetelmät ammatillisessa koulutuksessa

 

Minna Busch, hiusalan lehtori Sedusta, valmistui Tiimimestariksi keväällä vuonna 2014. Valmennuksesta saamillaan eväillä hän lähti luomaan uudenlaista mallia hiusalan opetukseen syksyllä 2014 aloittavan opiskelijaryhmän kanssa. Tulokset ovat huimia – kaikki opiskelijatiimin jäsenet työllistyivät valmistumisensa jälkeen. Minna loi selkeät stepit siitä, miten tämä saatiin aikaan.

Minnan tekemä ”kaavio” prosessista opiskelijoiden kanssa.

Ensimmäisenä vuotena keskityttiin tiimin luomiseen, tiimioppimisen työtapaan ja yrittäjämäiseen toimintatapaan.

Toisena ja kolmantena vuotena yrittäjyys oli vahvasti mukana toiminnassa.

Kolmantena vuotena tiimi toimi itseohjautuvasti ja saavutettiin tavoitteet.

 

”Kyllä tässä on kyse vaan meistä.”

Ensimmäisen puolen vuoden aikana Minna painotti ryhmäytymistä, uuteen työtapaan totuttelua ja tiimin omien arvojen ja pelisääntöjen luomista. Minna kannusti tiimiä luomaan sellaiset pelisäännöt, jotka toimivat juuri heillä. Uuteen opiskelutapaankin piti totutella ja välillä Minna sai kuulla kommentteja kuten:
”Voisitko sä joskus vain opettaa ihan tavallisesti, että näytät kalvoja ja me kirjoitetaan muistiin?” Näissä tilanteissa Minna kannusti luottamaan oppimisprosessiin. Hän kehui kuinka paljon opiskelijat olivat edenneet opinnoissaan kun asioita oli opittu tekemällä ja kuinka paljon nopeammin oppiminen koulussa eteni kun opiskelijat olivat lukupaketin avulla perehtyneet käsiteltäviin asioihin jo ennalta. Lukupaketilla Minna tarkoittaa materiaalia johon on koottu aiheeseen liittyen joko valmiita kysymyksiä tai opiskelijat itse tekivät kysymyksiä, joihin vastattiin porukalla keskustelemalla oppien.

Alkuvaiheessa pohdittiin myös tiimin tavoitteita. Minnalla suurin huoli opiskelijoiden kanssa on työllistyminen – se on hänelle tärkein päämäärä aina uuden ryhmän kanssa. Tiimin kanssa pohdittiin ajatusta että mikä olisi se tavoite ja ”kiva juttu” valmistumisen jälkeen johon tiimi tähtäisi. Heti tämä tavoite on muotoutunut vaan ajatus yhteisestä matkasta kehittyi pikku hiljaa.

Keskiössä on opiskelija ja tiimi.

Tiimi teki itselleen arvot, vision ja mission. Keskiössä on opiskelija ja motivaation ylläpitäminen. Haluttiin luoda paikka jonne on kiva tulla. Ensimmäisen lukukauden jälkeen tehtiin yhdessä motorola jossa vahvasti nousi esille me-hengen rakentaminen. ”Kyllä tässä on kyse vaan meistä – miten meistä kasvaa me”, eräs opiskelijoista kiteytti. Tiimin strategiana toimi ”palvelukello” jossa kuvattiin esimerkiksi asiakaspalvelun vaiheet ja tiimin pelisäännöt.

Alusta asti tiimioppimisen työkalut olivat aktiivisessa käytössä: oppimissopimukset, motorola, dialogi, lukupaketit. Tiimillä ei ollut varsinaisia treenejä, vaan jokainen päivä alkoi tiimipalaverilla ja päivä päätettiin tiimipalaveriin jolloin opit jaettiin heti kaikille.

Tiimiytymisvaiheessa Minnaan kolahti Patrick Lecionin mallinnus ”Viisi toimintahäiriötä tiimissä”.

Patrick Lecion ”Viisi toimintahäiriötä tiimissä”

 

Kaikki lähtee luottamuksesta. Konfliktit ovat tärkeitä sillä niiden sietäminen ja läpikäyminen kasvatti me-henkeä ja luottamusta. Tiimissä on tärkeää että jokainen sitoutuu toimintaan. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat sanoivat Minnalle, että tämän tulisi enemmän puuttua poissaoloihin. Hän ei silloin ottanut siihen kantaa vaan asiaan palattiin syksyllä. Minna kannusti tiimiä luomaan itse pelisäännöt poissaoloihin, mitkä ovat tiimin rajat? Tämä auttoi tiimiä ratkaisemaan ongelman.

 

Yrittäjämäinen toimintatapa heti alusta lähtien

Aiemmin hiusalan opinnoissa yrittäjyys on tullut esille vasta kolmannella vuodella. Minna toi yrittäjämäisen toimintatavan mukaan jo heti ensimmäisenä vuotena. Perustettiin NY-yritykset ja lähdettiin miettimään, mitä palveluita me voimme tuottaa asiakkaille. Mukaan tulivat asiakkuudet, markkinointi, kirjanpito, mittarit ja esimerkiksi kannattavuuslaskelmien teko ja oman työn hinnoittelu. Opiskelijoille tämä oli hyvin avaavaa – kuinka pienistä asioista kuten käytetyistä aineista ja tarvikkeista palvelun kulut koostuivat. Mittareilla mitattiin rahaa sekä aktiivisuutta – tämä auttoi opiskelijoita hahmottamaan, kuinka paljon päivän aikana he tekivät oikeasti töitä eivätkä vain olleet paikalla.

Toisena vuonna alkoi TOY -valmennus ja työssäoppiminen lisääntyi. Osa teki harjoittelut työpaikoilla, osa jäi pyörittämään koululle yritystä ja teki sen kautta asiakaspalvelua. Toiset perustivat toiminimen ja tekivät harjoittelun sen kautta. Työkokemusta saatiin myös vapaaehtoistöistä sekä tilaustöistä toisille yrityksille.

 

”Me haluttais käsitellä ja päättää tämä asia itse.”

Yrittäjämäinen toimintatapa sai vahvan startin ensimmäisen vuoden kesällä kun opiskelijat halusivat kesätöihin. 4H -yhdistyksen kautta avautui mahdollisuus käynnistää 4H -yritys ja toimia yhdessä muiden yritysten kanssa. Tällä hetkellä hiusalan opetuksessa on käytössä sopimusyrittäjyysmalli yrityksien kanssa. Opiskelija tekee työssäoppimisen yrityksessä. Hänelle ei makseta palkkaa vaan raha tulee tehdyistä asiakastöistä.

Tekemisen myötä tiimin itseohjautuvuus lisääntyi ja se alkoi toimia yhä enemmän itsenäisesti päätöksiä tehden. Minna koki että paras palaute hänelle oli kun opiskelijat sanoivat että voitko poistua, me halutaan käsitellä tämä asia itse ja tulivat luokasta valmiiden päätösten kanssa. ”Nyt he osaavat ja tietävät miten tämä menee”, Minna ajatteli.

Valmistumisvuonna tiimi pääsi tavoitteisiinsa: Minnalle tärkeä tavoite työllistymisestä toteutui, kun kaikki 18 valmistunutta nuorta työllistyivät heti. Valmistuneista 9 ryhtyi yrittäjäksi, kun perinteisellä opetusmallilla yleensä 1 – 2 ryhtyy yrittäjiksi. Tiimikin toteutti oman haaveensa yhteisestä opintomatkasta.

Valmistumisen kynnyksellä käytiin vielä läpi vuosien aikana opittua. Tiimin jäsenet kokivat, että tämä oli heille hyvä tapa oppia eivätkä alun jälkeen haikailleet perinteisen opetusmallin perään.

 

”Koulu on vain välietappi matkalla kohti omaa unelmaa”

Minnan ohjaajan ja tiimivalmentajuuden filosofia on: ”Mahdollista sellainen oppimisympäristö joka luo huikeita oppimistuloksia. ILO eli Innostu, Luota ja Onnistu. Minnalla keskiössä on aina ollut opiskelija – koulua ei käydä koulun takia vaan koulu on väylä omien unelmien tavoittelemiseen.

Minnalle suurin kolahdus tiimioppimisesta on ollut opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden huomioiminen. Tiimioppiminen on myös joustavaa – oppimista voi tapahtua missä vain! Ja että tehokkain tapa oppia on oppia tiimissä, muiden kanssa. ”Itselle tämä on ollut huikea itsensä kehittämisen matka ja toivottavasti se omassa toiminnassakin näkyy!” Minna nauraa. Reflektoinnilla on suuri merkitys omassa kehittymisessä ja on tärkeää opettaa sen merkitys opiskelijoille: Oppiminen ei tapahdu itse tekemisen aikana, vaan siinä vaiheessa, kun tilannetta reflektoi tekemisen jälkeen. Oppiminen ei siis ole sitä kalvojen kopioimista taululta, jota Minnalta vielä alkuvaiheessa toivottiin.

Minna on käynyt Tiimimestari- ja Ihmevalmentaja -ohjelman. Hän kuvailee yhdeksi kirkastumisen hetkeksi Ihmevalmentajien Bilbaon reissua ja oivallusta: Jos teen valinnan niin minkä muutoksen haluan tapahtuvan? ”Tällä matkalla olen oppinut hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja päämäärää – mihin ollaan menossa?” Minna kuvailee. Tiimivalmentajan työssä hän pitää lukemista tärkeänä ja on kokenut verkoston antavan paljon. ”Muutosvastarintaa ei enää ole vaan mennään niillä eväillä mitä on, kaikki muuttuu ja muutetaan, muutos on mahdollisuus!” Minna kertoo muuttuneista asenteistaan.

Tiimioppimisen menetelmien käyttöönoton myötä Minna koki että syntyi aito yhdessä tekemisen kulttuuri. Myös suhde tietoon muuttui: kukaan ei omista tietoa, vaan se pitää jakaa. ”Luulen, että työpaikat joissa nämä oppilaat nyt työskentelevät, ovat myös saaneet nauttia siitä yhdessä tekemisen kulttuurista johon nämä oppilaat ovat tottuneet”, Minna pohtii.

 

Mitä oppilaitos hyötyy tiimioppimisen menetelmistä:

  • Ohjaava opettajuus tulee osaksi toimintatapaa. Koulu on välietappi nuoren matkalla ja koulun tulisi tarjota eväät tulevaan – opettajien tulee kunnioittaa nuorten vahvuuksia ja osaamista. Tiimioppiminen rohkaisee tähän ja tarjoaa mahdollisuuden toimia omien vahvuuksien kautta.
  • Toisen asteen reformin myötä koulujen rahoitusmalli on muuttunut ja 15 % rahoituksesta tulee valmistuneiden työllistymisestä. Opettajilla tulisi olla selkeästi tämä päämäärä ja pyrkiä siihen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tiimioppimisen menetelmä kannustaa yrittäjämäiseen ajatteluun ja omaan aktiivisuuteen, mikä on elinehto työllistymisen lisäämiselle. Tiimioppiminen opettaa vastuunkantamista ja sitouttaa opiskelijoita tekemiseen. Sitouttamisen kautta syntyy menestys.
  • Minnan mukaan tiimioppimisen malli vastaa todella hyvin siihen haasteeseen, miten nuoret ovat muuttuneet. Tiimioppiminen synnyttää kasvokkain tapahtuvaa yhdessä tekemistä, kehittää sosiaalisia taitoja ja vastuunkantamista sekä ruokkii me-henkeä.

 

Kirjoittanut Teija Välinoro

Piirroskuvat Minna Busch