Ritaharjun koululla vauhtipyörä pyörii!

 

Oulussa toimivaa Ritaharjun koulun kulttuuria on alusta asti rakennettu vahvan arvopohjan kautta. Tarkoituksena ei ole ollut vain saada käyttöön hienoa rakennusta vaan saada sinne aivan uudenlainen oppimisen ja opettamisen kulttuuri. Seinien sisälle on haluttu luoda myös sisältöä.

Kun nykyistä Ritaharjun monitoimitaloa ryhdyttiin rakentamaan 10 vuotta sitten, tiedettiin jo silloin, että koulun toiminta tulee laajentumaan. Sen vauhtia ja laajuutta ei osattu kuitenkaan ennustaa. Tähän päivään mennessä 600 oppilaan koulusta on kasvanut 1300 oppilaan, reilun sadan opettajan ja ohjaajan sekä neljän – pian viiden – rakennuksen kokoinen kampus. Kampuksella toimii ala- ja yläaste sekä päiväkoti.

Suurin kysymys on ollut: “Kuinka johtaa näin laajaa toimintaa?” Johtamisessa ovat auttaneet selkeä arvot sekä rehtori Pertti Parpalan määrätietoinen työ yhteisen vision luomiseksi ja puitteiden antaminen sen toteuttamiselle. Parpala on toiminut koulun rehtorina 10 vuotta. Hän on erityisen ylpeä siitä, että koulun arvot näkyvät toiminnassa päivittäin.

 

Luokkahuone, Ritaharjun koulu

Rakenteet ruokkimaan muutosta

Ritaharjun koulun toimintakulttuurin ytimessä on yhdessä tekeminen, arvostamisen ja arvostetuksi tulemisen tärkeys sekä usko iloon ja innostumiseen. Nämä arvot ovat polttoaine, joka on alusta asti ruokkinut vahvasti muutoksen liekkiä ja uudenlaisen koulun syntymistä. Johtaminen on viety mahdollisimman lähelle oppilasta. Koulun rakenteiden ei ole haluttu olevan esteitä vision mukaiselle toiminnalle. Pikemminkin se on liima, joka sitoo arjessa työskentelevät ihmiset yhteen.

Toimintakulttuurin synnyttäminen on edellyttänyt aktiivista vanhojen rakenteiden purkamista. Kun organisaation jäykkien toimintamallien, turhan hierarkian ja näkymättömien valtarakenteiden kulissi on revitty alas, esille tulee niiden takana piilossa olevat möröt ja toiminnan jarrut: kateus, epäterve kilpailu ja välinpitämättömyys. Mörköjen tultua näkyviksi niihin on voitu puuttua. Tilalle on tullut yhteinen ideointi ja kehittäminen, vahvuuksien tunnistaminen ja niiden kautta toimiminen. Tämä on ollut suurin ja merkittävin osa kulttuurin muutosta.

Käytännössä yhdessä tekeminen näkyy esimerkiksi opettajien työssä. He työskentelevät toimivat työparimallilla sekä tiimeinä. Opettajat vastaavat myös yhdessä opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Johdon tärkein tehtävä on varmistaa, että arjessa on edellytykset tälle toiminnalle: yhteiselle ideoinnille ja tekemiselle tulee varata aikaa. Näin siitä saadaan luonteva osa arjen työskentelyä ja opiskelua.

 

Rehtorin periaatteet

Parpalalla on vahva usko tiimioppimiseen ja siihen, että oppiminen on sosiaalinen tapahtuma. Tiimioppiminen vaatii yksilöltä kouluttautumista ja aktiivisuutta. Johtamisen periaatteina Parpala pitää yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Kaikkien tulee hahmottaa, mikä tieto on merkityksellistä ja jakaa sitä muille. Uuden tiedon pohjalta syntyy kehitystä eteenpäin vieviä kokeiluja.

Omaa johtamistaan Parpala kehittää keskustelemalla oman yksikkönsä työntekijöiden kanssa. Keskusteluissa esille tuleva tieto ja syötteet luovat alueen, jolla rehtori navigoi päivittäin. Lukemisella ja pohdiskelulla on myös roolinsa oman johtajuuden kehittämisessä.

Parpala pitää tärkeänä verkostoitumista niiden ihmisten ja tahojen kanssa, jotka jakavat saman ajatusmaailman. Esimerkiksi Parpalan ja Tiimiakatemia Globalin toimitusjohtajan Heikki Toivasen tapaaminen Sitran koulutuksessa avasi mahdollisuuden saavuttaa uusi taso koulun kehittämisessä. Tiimimestari -valmennukset toivat lisää ymmärrystä siitä, miten tiimioppiminen todella toimii.

Parpalan mukaan johtajan suurin tehtävä on olla mukana luomassa yhteisölle suuntaa siitä, mihin ollaan menossa ja luoda edellytykset vision mukaiselle toiminnalle. Yhteisen ymmärryksen, suunnan ja toiminnan onnistuminen vaatii sen, että organisaatiossa on yhteinen kieli. Koko organisaatio puhuu samaa kieltä ja jakaa saman vision. Kun tämä vauhtipyörä lähtee liikkeelle, sitä ei pysäytä mikään!

 

Pertti Parpala, rehtori

Rehtori antaa edellytykset mutta ihmiset tekevät muutoksen

Suomessa kouluilla on tilaa kokeilla ja uudistua. Parpalan mukaan uusi opetussuunnitelma ja erilaiset koulutusreformit ovat hyviä asioita mutta vain sanoja paperilla. Ne eivät automaattisesti takaa että koulumaailma tukee tulevaisuuden mukaan tuomia tarpeita. Varsinaisen muutostyön tekevät ihmiset: opettajat, rehtorit, johtajat ja ennen kaikkea oppilaat, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

Ulkoiset puitteet muutokselle ovat siis olemassa. Uudistumisen ainoa todellinen este ovat sisäiset, jäykät ja hierarkkiset rakenteet sekä niiden luomat kulissit ja möröt. Ilman niiden purkamista koulu ei voi muuttua. Rehtorin rooli on muutostalkoissa merkityksellinen. Uuden opetussuunnitelman toteutuminen ja uuden koulun luominen vaatii ihmisten kohtaamista, selkeän vision ja toimintasuunnitelman luomista sekä määrätietoista strategista johtamista. Niin, ja ennen kaikkea – sitä yhdessä tekemistä.

 

 

 

Pertti Parpalan muutoksen stepit

  1. Pura vanhat rakenteet. Tee toiminnan möröt ja jarrut näkyviksi. Puutu niihin ja luo tilalle uusia toimintatapoja.
  2. Valjasta käyttöön yhdessä tekemisen voima.
  3. Luo yhteinen ja merkityksellinen arvomaailma.
  4. Laadi yhteinen strategia ja selkeä suunta. Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa strategian toteuttaminen.
  5. Tue oppimista kaikilla tasolla, yksilö-, tiimi- ja yhteisötasolla.
  6. Ruoki merkityksellisen tiedon jakamista.
  7. Muutos ei tapahdu hetkessä. Verkostoituminen ja oikeat kumppanit auttavat viemään asioita eteenpäin.

 

Tutustu lisää Ritaharjun kouluun: https://www.ouka.fi/oulu/ritaharjun-koulu/koulun-esittely

 

Kirjoittanut Teija Välinoro