Urpo Kovalainen: Ohjaamisen huippuasiantuntijuus siirtää oppimisen keskiöön

 

”Luulimme, että vaikeinta olisi muuttaa hallintajärjestelmiä tai tiloja, mutta vaikeinta olikin ajatusmaailman muutos. Miten toimia uudella tavalla, miten annetaan opiskelijan siirtyä keskiöön opettajan sijasta?” Urpo Kovalainen, Kainuun ammattiopiston koulutusjohtaja, kertoo taustaa keväällä valmistuneelle opinnäytetyölleen. Sen aiheena on Ammatillisen opettajuuden muutos – opettajasta valmentajaksi, oppimisen mahdollistajaksi, tiimitoimijaksi, ohjaamisen huippuasiantuntijaksi. ”Tämä aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen ja innostava, ja toivon että tämä työ ennen kaikkea herättää keskustelua sillä keskustelu mahdollistaa muutoksen!” Urpo toteaa.

 

Yritysamis® -ideologia

”Nyt tarvitaan kunnon mylläys”, todettiin Kainuun ammattiopistossa noin kuusi vuotta sitten. Oltiin huomattu, ettei perinteinen opetustapa vain enää toiminut. Eroamisprosentit olivat suuria ja eri alat toimivat toisistaan erillään. Jokainen opettaja hoiti oman osuutensa toisten tekemisistä tietämättä. Mietittiin, kuinka kuka tahansa opiskelija voisi tulla oppimaan, hankkimaan osaamista juuri hänelle sopivalla tavalla ja innostua samalla.

Kun kulttuuriala, liiketaloudenala ja luonnonvara-ala yhdistettiin, oli suunta selvä: ”Nyt ei olla vain paperilla yhdessä, vaan tehdään aidosti yhteistyötä!” Haluttiin luoda uusi koulu vastaamaan yhteiskunnan muutosta ja tätä varten haettiin ESR-rahaa Amisyrityksessä oppiminen -hankkeeseen. Hankkeen avulla saatiin osallistettua henkilöstö muutoksen tekoon. Hankkeen aikana saatiin paljon hyvää aikaan ja luotua uusia toimintatapoja. Henkilöstön valmentamiseen käytettiin aikaa. Syntyi Yritysamis®-ideologia. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Yritysamiksessa syksyllä 2015.  Muutosta johdettiin neljän tukipilarin kautta: Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus, kestävä kehitys, yrittäjämäinen tapa hankkia osaamista ja verkko- ja viestintätekniikka. Nämä tiimit ovat yhä olemassa ja tänä päivänä toimii myös viides PEDA-tiimi, joka jalkauttaa ideologiaa koko ammattiopistoon.

Hankkeen aikana ammatillisen koulutuksen reformi teki tuloaan ja Kainuussa pantiin merkille, että siinä olivat keskiössä juuri ne teemat, joita heillä oli jo lähdetty työstämään. Oltiin siis aallonharjalla uuden koulun rakentamisessa. Tuli myös selväksi, että jotta uusi koulu voi syntyä, on opettajuuden muututtava. Esiin nousi tarve tutkia tätä aihetta laajemmin. Urpo aloitti ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot ja tutkimusaihe oli selvä alusta asti: miten opettajuuden tulisi muuttua ja mitkä tekijät tämän muutoksen mahdollistavat?

Tutkimusta varten Urpo haastatteli eri alojen opettajia, tiimivastaavia, esimiehiä ja ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilöstöä, minkä lisäksi hän teki jatkuvaa havainnointia Yritysamiksessa sekä luki laajasti teemaan liittyvää kirjallisuutta.

 

Tähtiopettajasta tähtien ohjaajaksi

Urpo kartoitti tutkimuksensa alussa, minkälaista opettajuus on ollut 10 – 20 vuotta sitten. ”Opettaja on se tähti ja hän hioo itsestään timanttia, joka kaataa tiedon opiskelijoille”, Urpo kuvailee vanhaa opettajakuvaa. ”Opettaja oppi omasta osaamisalueestaan jatkuvasti, laati yhä parempisisältöisiä kursseja ja vahvisti tietämystään. Tämän tiedon hän sitten jakoi opiskelijoille. Se, oppivatko opiskelijat todellisuudessa, oli itse asiassa toissijaista. Opettajiin liittyy myös vahva myytti hyvästä opettajuudesta – tietynlaiset odotukset, tietynlainen käyttäytyminen, tiedon auktoriteettina oleminen. Myytti elää edelleen ja tämän roolin ylläpitäminen vie opettajalta voimia ja estää tasavertaisuuden”, Urpo kertoo saamiaan tuloksia.

Tämä toimintamalli on kuitenkin tullut tiensä päähän. Teknologian kehittyminen, työn ja työtehtävien jatkuva muutos, ympäristön muutokset, kaikki ajavat kohti sitä tosiasiaa, että tarvitaan parempia tapoja tukea oppimista. Tätä tukee myös ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa. Urpo kuvailee haastatteluissa esille tullutta riittämättömyyden tunnetta – moni opettaja kokee, ettei enää ehdi opettaa kaikkea sitä mitä hänen pitäisi pystyä opettamaan. Eikä loppupelissä opettaja voi olla varma, että oppivatko opiskelijat edes yhtään mitään.

Tutkimuksen perusteella opettajuus muuttuu kohti ohjaamisen huippuasiantuntijuutta. Nimenomaan ohjaamisen ja oppijan rinnalla kulkemisen.  Opettajalla tulee olla ammatillista substanssiosaamista mutta tärkeintä on tilannelukutaito, ohjaustaito, tasavertaisuus oppilaiden kanssa, toki kuitenkin jämäkästi naruista kiinni pitäen. ”Ohjaus ei ole vastakohta opettamiselle, vaan opettajuus kehittyy kohti ohjaamisen huippuasiantuntijuutta jonka avulla opiskelijalle mahdollistetaan kyky soveltaa opittuja tietoja ja taitoja eri tilanteissa”, Urpo kiteyttää tutkimuksessaan.

 

Muutosta tarvitaan – mutta eihän se olekaan niin helppoa

Urpo listasi tekijöitä, jotka uhkaavat tämän opettajuuden muutoksen etenemistä:

Vanhasta kiinni pitäminen. Se on se turvallinen tapa, jossa voi säilyttää tunteen kontrollista ja omasta vahvasta tieto-osaamisestaan. Kurssien tarkka suunnittelu ja tieto siitä, mitä ja miten huomenna teen, on toki mukavaa. Tahtipuikko pysyy omassa kädessä. Opettaja säilyttää asemansa keskiössä. Samalla tekemiseen saattaa kuitenkin tulla myös täydellisyyden vaatimus. Minun pitää opettaa asiat täydellisesti jotta olen hyvä opettaja. Vanhasta luopuminen tarkoittaa luopumista täydellisyyden ja mukavuuden harhasta. Opettaja asettuu yhtälailla oppijan asemaan kuin opiskelijatkin työntämällä itseään epämukavuusalueelle, jossa todellinen kehitys vasta mahdollistuu.

Hyppy kylmään veteen – pelottavaa, mutta virkistävää

Vaikeus siirtää oppiminen keskiöön opettamisen sijaan. ”Onhan se hankalaa, kun en suunnittelekaan kurssia tai omaa opettamistani, vaan suunnittelen oppimista”, Urpo kertoo erään haastateltavan todenneen. Urpo kuvailee hyppyä kylmään veteen. Kun keskiössä on oppija, ei voi tarkkaan tietää, mitä milloinkin tapahtuu. Epävarmuus ja tilanteen mukaan toimiminen tulevat olemaan läsnä. Oppiminen on prosessi, johon kuuluu monia vaiheita ja monia tunnetiloja innostuksesta karvaaseen epäonnistumisen tunteeseen. Tätä prosessia ei voi täysin hallita eikä opettaja voi määritellä, milloin se alkaa, missä järjestyksessä se etenee ja miten kukin oppija lopputulokseen pääsee – tai mikä lopputulos ylipäätään on. ”Luota prosessiin” on Tiimiakatemian jankutetuin fraasi, mutta samalla se on tiimioppimisen lujin ydin. Luota. Tie ei ole suora. Siinä on mutkia. Mutta luota, että perille päästään.

Uhkana Urpo näkee myös sen, ettei opettaja käännä mielenmalliaan kohti kokonaisuuksien hallintaa. Opettaja on aiemmin voinut keskittyä hallitsemaan vain tietyn osa-alueen. Nyt hänellä tulee olla käsitys kokonaisuudesta. Tänä päivänä ydin- ja substanssiosaaminen tulee työelämästä ja siellä on uusin tietotaito. Opettajan rooli on enemmän mahdollistaa, että tämä tietotaito on opiskelijoiden saatavilla.

Muutos on hyppy kylmään veteen – se pelottaa, se tuntuu alkuun jäätävältä – mutta loppujen lopuksi se virkistää ja tuo energiaa.

 

Muutoksen innostavat näkymät

Opettajuuden muutos avaa innostavia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäopettaja on yksi tulevaisuuden kuva, jossa opettaja toimii opettajana oman yrityksensä kautta. Tämä tuo vahvan yrittäjämäisen otteen tekemiseen.

Työelämäyhteistyö on suuri mahdollisuus joka luo puitteet opiskelijoiden oikeanlaisen osaamisen syntymiselle ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen hankkimiselle. Urpo kirjoittaa opinnäytetyössään: ”Tutkimuksen perusteella opettajan tulee osata valmentaa nuori tiimitoimijaksi, sillä tulevaisuudessa yksin puurtaminen on vähenevää.” Tehdään yhdessä, tiimeissä ja yhdessä työpaikkojen kanssa.

Dialogi opiskelija- ja opettajatiimeissä ja aidon yhteistyön syntyminen on huikea tulevaisuudennäkymä, jonka opettajuuden muutos mahdollistaa. Dialogi mahdollistaa tasa-arvoisen kohtaamisen, aidon vuoropuhelun ja sitä kautta oppimisen. Opettajan rooli on mahdollistaa dialogi ja tukea sitä. Urpo nostaa esille, kuinka tulevaisuudessa ei suunnitella kursseja, vaan aikaresursseja. Ohjaaja on tietyn määrän opiskelijoiden käytettävissä oppimisprosessin tukijana.

Urpon tutkimuksen mukaan virkaehtosopimus on myös mahdollisuus, joka tukee muutosta. Se tasapuolistaa työtunteja eli jokainen työtunti on yhtä arvokas. Kaikkien koulutuksenjärjestäjien on siirryttävä syksyyn 2020 mennessä vuosityöaikaan.

 

Neljä porrasta matkalla Ohjaamisen huippuasiantuntijaksi

Jotta ohjaamisen huippuasiantuntijuus mahdollistuu, se vaatii Urpon mukaan neljä askelmaa.

Opettajalla tulee olla vahvoja työelämäverkostoja, jotta hän tietää, missä alalla mennään ja pystyy tunnistamaan sopivia projekteja.

Organisaation ja esimiesten tuki on tärkeää. Johdon täytyy ymmärtää tiimitoiminnan mahdollisuudet ja myös johdon tulee muuttua. Tornista tätä muutosta ei voi johtaa vaan johtajat tarvitsevat omaa yhteistä dialogia sekä dialogia henkilöstön kanssa. Johto on mukana tekemässä muutosta, ”kädet savessa”, Urpo toteaa.

Tiimitoiminta ja yhdessä tekeminen kuuluvat oleellisesti ohjaamisen huippuasiantuntijuuteen. Opiskelijoiden ja opettajien tulee harjaannuttaa tiimityötaitojaan ja opettajan tulee harjaannuttaa myös tiimivalmennustaitojaan. Valmentaminen ja keskiöstä pois siirtyminen ei tarkoita tiimin ”heitteille jättämistä” vaan tarvittavaa ohjausta ja tukea. Opettajien omat tiimit ovat yhdessä kehittymisen alusta ja voimavara. Urpon opinnäytetyöstä löytyy haastateltavan lause: ”Kun tehdään yhdessä, saat samalla työnohjausta ja tukea kollegoilta, että jaksat tehdä työtä. Työssäjaksamiseen tiimityö on äärimmäisen hyvä keino!”

Urpo painottaa, että muutoksen kaikista tärkein elementti on kuitenkin rohkeus. Rohkeus tutkailla omia ajatusmallejaan, rohkeus muuttaa omia toimintatapojaan, rohkeus ottaa ensimmäinen askel. Sitten toinen. Sitten kolmas. Sillä vain yksilön oma rohkeus muuttaa omaa itseään on se avain, joka muuttaa organisaatiota. Ytimessä on jokaisen henkilökohtainen muutosprosessi: ”Haluanko minä muuttaa opettajuuttani kohti ohjaamisen huippuasiantuntijuutta? Pystynkö minä muuttumaan?” Nämä kysymykset Urpo kehottaa kysymään itseltään. Sillä jokaisen on mahdollista toimia ohjaamisen huippuasiantuntijana. On tehtävä itselleen selväksi, miksi muutosta lähtee toteuttamaan, miten itse sitä soveltaa ja mitä hyvää se itselle tuo.

 

 

Tiimimestarista valmennusosaamista

Kainuun ammattioppilaitoksessa Yritysamis -ideologiaa jalkautetaan koko oppilaitokseen ja sitä kautta opettajuuden muutos vahvistuu. Opettajat tarvitsevat tiimivalmennustaitoja muutoksen tueksi. Hankkeen aikana pari opettajaa kävi Tiimimestari -valmennuksen ja Urpo toteaa tutkimuksenkin osoittaneen, että Tiimimestareita tarvitaan lisää. Niinpä uusia Tiimimestareita on valmentautumassa ja tulossa on myös lyhyempiä valmennuksia henkilöstölle.

Henkilön tiimivalmennustaitojen ja oman henkilökohtaisen kehittymisen lisäksi valmennukset ovat tulleet näkyviksi konkreettisina kehitysprojekteina. ”Tulisi yhdessä tiimin kanssa miettiä, mikä on se kehityshaaste joka meidän tulisi ratkaista. Kun lähtee Tiimimestariin, tulee kiteyttää tältä pohjalta oma kilvoittelutehtävä ja laittaa alusta asti paukkuja siihen ja sen työstämiseen”, Urpo kehottaa.

 

Miten minä voin tehdä?

Urpo rohkaisee jokaista opettajaa aloittamaan oman matkansa kohti ohjaamisen huippuasiantuntijuutta. Lähde pois koulun seinien sisältä. Mieti vastaukset kysymyksiin: ”Kuinka minä muutan tämän kurssini työelämälähtöiseksi projektiksi, minkä firman kanssa minä sen teen ja niin että oppijat ovat keskiössä?” Harjoittele rohkeutta. Aloita heti ensi maanantaina.

Lue myös Urpon opinnäytetyö ja toteuta hänen toiveensa: keskustele aiheesta. Ota se puheeksi opettajanhuoneessa, kahvipöydässä, kokouksessa, opiskelijoiden kanssa. Kommentoi, kysele, kuuntele, herättele ajatuksia. Mitä tämä tarkoittaa meille? Mitä mahdollisuuksia tämä tuo?

Opinnäytetyö löytyy täältä:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052911016

 

Teksti Teija Välinoro, perustuu Urpo Kovalaisen haastatteluun ja opinnäytetyöhön.

Kuva Urpo Kovalainen, portaat Teija Välinoro 

 

Haluatko sinä treenata rohkeuttasi ja tiimivalmentajan taitojasi? Voit aloittaa pienellä kokeilulla.  Aloita lataamalla tästä ilmainen opas josta saat työkaluja oman kokeilusi toteuttamiseksi: Opettajasta tiimivalmentajaksi: kokeile tiimioppimista! -opas