Kuinka kansainvälistä hanketta johdetaan ilman tahtipuikkoa ja pesäpallomailaa

 

”Kun aloitin johtajana, halusin pitää langat käsissäni. Se oli opittu tapa – johtajan pitää kontrolloida kaikkea”, Marko Kivelä Nokialta kuvailee uransa alkua. ”Silloin sitä tunsi olevansa johtajana kokematon ja että pitää hakea krediittiä kontrolloimisella, vaikka se ei kuitenkaan ollut itselle luonteva tapa toimia.” Vuosien edetessä Markolle on kirkastunut, ettei kaikkia asioita voi hallita eikä pitää omissa näpeissään. 

Nyt Marko on työskennellyt Nokialla yli 20 vuotta joista reilu 14 vuotta johtotehtävissä. Tällä hetkellä hän työskentelee 5G radion tuotekehityshankkeen Program Managerina ja alaisia on 15 tiimissä yhteensä 130. Oma johtamistyyli on muotoutunut alun kontrolloinnista toisenlaiseen suuntaan: ”Aina vaan vähemmän tahtipuikon heilutusta ja enemmän mahdollistamista. En tykkää keskitetystä vallankäytöstä jossa mennään ylhäältä alaspäin, vaan nimenomaan päinvastoin”, hän kuvailee. Marko on käynyt tiimioppimiseen perustuvat Tulisielu- ja Tulisoihtu-valmennukset *) jotka vahvistivat oivallusta itselle sopivammasta johtamistavasta.

Muutoksia on tehty pikku hiljaa ja onnistumisten myötä oma tapa on vain vahvistunut. Marko on osallistunut myös Tiimimestari-valmennukseen hakien syvempää osaamista mahdollistavaan johtamiseen:

”Tiimimestari toi lisää luottamusta ja rohkeutta jakaa vastuuta tiimeille. Tiimit osaavat kyllä itse katsoa, mitä kautta joitakin juttuja lähdetään tekemään, minun ei tarvitse sörkkiä sinne väliin. Minä vastaan siitä että tiimeillä on edellytyksiä tehdä hommaa. Olen keskittynyt verkostojen luomiseen – itse en tiedä paljoakaan, mutta tiedän, että on tyyppejä jotka tietää.”

Jos johtaja keskittyy liikaa tahtipuikon heiluttamiseen ja luottaa vain omaan tietämykseensä, voi moni mahdollisuus jäädä huomaamatta ja hyödyntämättä.

 

Entä tarvitseeko johtaja pesäpallomailaa?

Markon tiimi on kansainvälinen, ja henkilöstöä on neljästä maasta: Suomesta, Puolasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta. Nokialla on oma konseptinsa tiimien muodostamiseen. Hankkeessa yhdessä tiimissä on 5 – 9 henkilöä ja projektin tehtävät paloitellaan sellaisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi että tiimin henkilömäärä on sopiva sen suorittamiseen. Työntekijöiden vahvuudet ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa tiimejä kasatessa.

Osa hankkeen tekijöistä on jo tuttuja aiemmasta projektista jossa toteutettiin 5G tekniikkaa Korean olympialaisiin. Heidän kanssaan Markon johtamistyyli on toiminut luontevasti kun tapa on tuttu. Marko on ollut mukana muutamien avainhenkilöiden rekrytoinnissa ja antanut heille mahdollisuuden vaikuttaa oman tiiminsä kokoonpanoon. Tiimit toteuttavat tehtäväänsä ja kulkevat kohti tavoitetta parhaaksi katsomallaan tavalla. Täysin kipuiluitta ei kuitenkaan ole päästy ja haasteellisia hetkiä on tullut vastaan. Matkan varrella on opittu kuinka tärkeää on, että kaikki noudattavat samaa linjaa yhdenmukaisesti ja sitoutuvat yhdessä sovittuun tekemisen tapaan. Jos avainhenkilöt välillä antavat vastuuta tiimille ja välillä taas vetelevät naruista itse, ei kukaan enää tiedä, miten toimia.

Kansainvälinen toimintaympäristö tuo omat kipupisteensä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa olevat tiimit ovat tottuneet kontrolloivampaan johtajuuteen ja varsinkin alussa tuli kritiikkiä, ettei tässä hankkeessa johtajuutta ole ollenkaan. Tekemisen kautta Marko on osoittanut, että kyllä johtajuutta on mutta se näyttäytyy muuna kuin päsmäröintinä. Tiimeissä tämä oivallus syntyy pikkuhiljaa. Haastavimmaksi Marko kokee sen, että joka maassa tiimit ovat eri kohdissa polkua, eteenpäin kyllä mennään mutta toisilla ymmärrys itseohjautuvuudesta on pidemmällä kuin toisilla. Myös talon sisällä johtamistavat ovat erilaisia ja välillä Markollekin asetetaan painetta toimia kontrolloivammin.

”Nyt kun projekti on loppusuoralla ja tiukat deadlinet painavat päälle, tulee kommenttia että pitäisi edetä niin sanotusti kovemmalla tavalla, vähän siihen tyyliin että ota pesäpallomaila käteen ja ala pätkimään”, Marko miettii. Hänellä on kuitenkin vahva usko ja myös kokemusta, että onnistuneeseen lopputulokseen päästään ilman sitäkin. Tiimien jäsenten tietämys ja ammattitaito on se joka ratkaisee:

”Sillä pesäpallomailalla vaan huitoisin omille jaloilleni ja peli olisi menetetty. Luotan näihin tekijöihin, että jokainen tekee varmasti parhaansa. Tämä on vähintäänkin yhtä tehokas tapa johtaa, ellei tehokkaampikin kuin kontrolloiva johtaminen. Tulokset puhuvat puolestaan, joita olemme saaneet aikaan.”

 

Mitä johtaja sitten tarvitsee?

Marko on sinnikkäästi vienyt omaa johtamistapaansa eteenpäin ja varsinkin nuorempien kanssa se on ollut antoisaa. ”Eivät nuoret tekijät edes halua vahvaa päsmäröintijohtajuutta, vaan heille tämä on luonteva tapa toimia, tämä on tulevaisuutta”, hän kertoo kokemuksestaan. Ja vaikka teknologia on vahvasti mukana työssä, pitää Marko kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista ja dialogia tärkeänä. ”En ole edes antanut mahdollisuutta osallistua tiettyihin palavereihin etäyhteydellä, vaan kaikki saapuvat paikalle ja käydään jutut nopeasti läpi. Toki yhteydenpito muiden maiden tiimeihin tapahtuu etänä mutta mahdollisuuksien mukaan pyritään tapaamaan myös heitä kasvokkain”, Marko kertoo.

Markon kertoessa johtamisestaan kristallisoituu mahdollistava johtajuus – vaikka fyysinen läsnäolo ei ole aina mahdollista, ei johtaminen ole tuuliajoa vaan läsnäoloa niissä puitteissa joissa on mahdollista ja tarpeen. Johtaja voi olla kartalla ja tilanteen tasalla ilman, että hän on ohjeistamassa joka ikistä askelta. Pääasia on että tarvittaessa tarpeellinen tieto ja data ovat löydettävissä verkostosta.

Johtaja tarvitsee siis taitoa luoda ympärilleen verkoston joka tietää enemmän kuin hän itse, uskallusta luottaa, halua saada tekijöiden tietotaito käyttöön, kykyä luoda toimivat puitteet ja  piirtää suuntaviivojen. Vähemmän tahtipuikkoja ja pesäpallomailoja, enemmän osaamisen hyödyntämistä.

 

Teksti Teija Välinoro

Kuva Headway, Unsplash

 

*) Tulisielu ja Tulisoihtu – Tiimiakatemia Globalin valmennusohjelmat (noin vuosina 2002 – 2014) joissa osallistujat kehittivät omaa liiketoimintaansa. Ko. valmennusohjelmat on sittemmin jätetty pois valikoimasta ja keskitytty nimenomaan tiimivalmentamiseen.