Hiltunen: Tulossa huomenna

 

Kirja käsittelee isoja globaaleja trendejä – megatrendejä – ja sitä, miten ne vaikuttavat elämäämme tulevaisuudessa. Ihmiskunnalla on edessään isoja haasteita, joista selviäminen vaatii uudenlaista ajattelua ja uusia teknisiä ratkaisuja. Tämän päivän teoillamme vaikutamme siihen, minkälaisessa tulevaisuudessa lapsemme elävät. Mihin sairastumme ja kuolemme? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme? Ennen kaikkea: onko meillä toivoa?

Megatrendit ovat laajoja yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja teknologisia muutoksia, jotka muodostuvat hitaasti, mutta sitten kun ne tapahtuvat, ne vaikuttavat meihin seitsemästä kymmeneen vuotta tai pidempään. Kirjoittajan uusimpaan listaan kuuluvat seuraavat kymmenen megatrendiä: 1) ilmastonmuutos 2) väestökasvu 3) väestönrakenteen muutos 4) kaupungistuminen 5) globalisaatio 6) varallisuuden ja kulutuksen kasvu 7) eriarvoisuuden kasvu 8) ympäristön saastuminen ja resurssien väheneminen 9) digitalisaatio 10) teknologian kehitys. Kirjassa käsitellään näitä megatrendejä.

Ilmaston lämpeneminen onkin viime aikoina ollut eniten esillä kaikkialla huolestuttavien sääilmiöiden vuoksi. Samaan kun Espanjassa sataa metri lunta, on Suomessa lumetonta ja kymmenen astetta lämmintä. Myös väestökasvu ja väestörakenteen muutos on huolena kehittyneissä maissa ja meillä erityisesti. Tähän samaan nippuun kuuluu vielä maahanmuutto ja pakolaisuus. Kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa. Tänä päivänä yli puolet maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Yli 10 miljoonan megakaupungeja oli vuonna 1990 kymmenen kappaletta. Nyt niitä on 33 kappaletta ja ennusteen mukaan vuonna 2030 peräti 43 kappaletta.

Autoistuminen on tuonut valtavia ruuhkia ja hiilidioksidipäästöjä ja eniten ne tuntuvat kaupungeissa. Vielä pääosin sähkö tuotetaan hiilellä. Haasteena on myös akkuihin tarvittavat metallit, joita louhitaan kehitysmaissa ihmisoikeuksia loukaten ja lapsityövoimaa käyttäen. Maapallolla on 50-60 miljoonaa km teitä ja niitä rakennetaan koko ajan lisää. Massiivinen tiestö rikkoo ekosysteemejä. Arviolta 90 %:ia maapallon kauppatavaroista siirtyy paikasta toiseen rahtilaivoilla. Näiden laivojen päästöt ovat suuria: laivat tuottavat 13 % maailman vuosittaisista rikkidioksidipäästöistä, 15 % typpioksidipäästöistä ja kolme % hiilidioksidipäästöistä. Maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottavat enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä.

Kriittiset materiaalit ovat yksi maapallon haaste. Harva tulee ajatelleeksi kännykkää kädessä pitäessään, mikä materiaaliarkku se on. Kännykässä on jopa 70 eri alkuainetta. Siinä on esimerkiksi harvinaisia maametalleja, kuten neodiumia, terbiumia ja dyspromiumia. Itse asiassa älykännykkä sisältää seitsemästätoista harvinaisesta maametallista kuuttatoista, kuten kobolttia, volframia, hopeaa, kultaa, kuparia jne. Ja noin kahdella miljardilla ihmisellä on älykännykkä ja se päivitetään uusilla noin kahden vuoden välein. Vain pieni määrä näistä ”vanhoista” kännyköistä kierrätetään. Kun tähän vielä lisätään kaikki muu elektroniikka – tabletit, tietokoneet, televisiot, musiikkisoittimet jne. -, joiden kierrätys myös on vähäistä, voidaan ennustaa, ettei tällainen meno voi kauan jatkua. Lisäksi sähköautojen akkuihin tarvittaisiin 91 vuoden kobolttivarastot ja 25 vuoden nikkelituotanto, mikäli maailman autokanta sähköistetään muutamassa vuodessa.

Kirjassa analysoidaan muitakin kuin edellä mainittuja haasteita. Makean veden pula, robotit ja koneäly vie työpaikkoja, hiekka loppuu, öljy loppuu, avaruusromu on törmäysuhka. Toisaalta maapallolle tulee tunnissa auringosta saman verran energiaa kuin koko maailma käyttää vuodessa. Maapallon metsistä on hävitetty puolet. Eläinten kakka, pierut ja röyhtäisyt ovat yksi tekijä ilmastonmuutoksen kiihtymisessä. Ihmisten uloste on myös ongelma, josta voitaisiin valmistaa biokaasua laskelmien mukaa 140 miljoonalle kotitaloudelle. Muotiteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat kuin lento- ja laivaliikenteen yhteensä.

Toimialojen ja työnkuvan muuttuminen tuo paineita koulutukselle. Kun työ muuttuu, on koulutuksen myös muututtava: siitä täytyy tulla dynaamisempaa, digitaalisempaa, helpommin saavutettavaa ja yksilöidympää. Joitain taitoja tullaan korostamaan, kuten medialukutaito, luovuutta, kriittistä ajattelua, esiintymistaitoja, tiimityöskentelyä, kulttuuriosaamista, itsetuntemusta ja yrittäjyyttä. Kirjoittajan mielestä koulutuksesta tulee luultavasti unohdettu sana. Tulemme sen sijaan puhumaan oppimisesta, jonka mittayksikkönä eivät ole tutkinnot vaan oppimisen taso.

60 kolahdusta. I1+I2.

 

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen

Johanneksen kirja-artikkelit julkaistaan kootusti Tiimivalmentajan ja tiimiyrittäjän parhaat kirjat – valintaoppaassa. Uusi valintaopas ilmestyy toukokuussa 2020!

 

Kirjan tiedot

Hiltunen, Elina: Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme, Docendo 2019, suositus**, 3 pistettä, ISBN 978-952-291-664-8

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.