Harari: 21 oppituntia maailman tilasta

 

Hararin ensimmäinen teos Sapiens katsoi menneisyyteen, ja syksyllä 2017 suomeksi ilmestynyt Homo deus tulevaisuuteen. Tämä kirja on tukevasti kiinni nykyajassa. Harari auttaa meitä hahmottamaan maailmaa, jonka ymmärtäminen on yhä vaikeampaa. Kirja tarttuu maailman tämän hetken suurimpiin ongelmiin tällä hetkellä ja mikä näiden tapahtumien perimmäinen merkitys on. Kirja jakaantuu viiteen osaan: I Teknologinen haaste, II Poliittinen haaste, III Epätoivo ja toivo, IV Totuus ja V Sinnikkyys.

Ihmiskunta on menettämässä uskoaan viime vuosikymmeninä globaalia politiikkaa hallinneeseen libe-raaliin tarinaan juuri kun bioteknologian ja informaatioteknologian yhteen sulautuminen tuo eteemme suurimmat haasteet, joita ihmiskunta on koskaan kohdannut. Kohdataanko haasteet eristäytymisen kautta? Esimerkiksi Donald Trump vaatii Yhdysvaltoja eristäytymään muusta maailmasta ja tekemään Amerikasta jälleen suuren.

Brexitin kannattajat unelmoivat tekevänsä Isosta-Britanniasta jälleen riippumattoman mahdin, aivan kuin he eläisivät yhä kuningatar Viktorian aikaa ja kuin ”ylhäinen eristyneisyys” olisi mahdollinen suhtautumistapa internetin ja ilmaston lämpenemisen aikakaudella. Kiinalaiset eliitit ovat löytäneet uudelleen synnyinmaansa keisarillisen ja konfutselaisen perinnön ja täydentävät sillä lännestä tuotua marxilaista ideologiaa tai jopa korvaavat sen. Venäjällä Putinin virallisena pyrkimyksenä ei ole rakentaa korruptoitunutta oligarkiaa, vaan pikemminkin herättää henkiin vanha tsaristinen imperiumi.

Liberalismi ei pysty tarjoamaan selkeitä ratkaisuja suurimpiin kohtaamiimme ongelmiin: ekologiseen romahdukseen ja teknologiseen disruptioon. Se on perinteisesti luottanut siihen, että taloudellinen kasvu ratkaisee taianomaisesti vaikeat yhteiskunnalliset ja poliittiset ristiriidat. Taloudellinen kasvu ei kuitenkaan pelasta globaalia ekosysteemiä – päinvastoin, juuri se on ekologisen kriisin syy. Tuleville vuosikymmenille saattaakin olla luonteenomaista syvällinen itsetutkiskelu sekä uudenlaisen yhteiskunnallisten ja poliittisten mallien muodostaminen.

 

Teknologinen haaste

Useimmat Birminghamin, Istanbulin, Pietarin ja Mumbain asukkaat ovat vain hämärästi, jos lainkaan, tietoisia tekoälyn merkityksen lisääntymisestä ja sen mahdollisesta vaikutuksesta elämäänsä. Teknologiset vallankumoukset tulevat kuitenkin kiistatta voimistumaan muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne asettavat ihmiskunnan ankarampiin koettelemuksiin kuin olemme koskaan kohdanneet.

Tarinan, joka yrittää voittaa ihmiskunnan puolelleen, on ennen kaikkea pystyttävä käsittelemään informaatioteknologian ja bioteknologian kaksoisvallankumousta. Jos liberalismi, nationalismi, islam tai jokin aivan uusi uskonto haluaa olla muotoilemassa vuoden 2050 maailmaa, sen täytyy paitsi kyetä hahmottamaan tekoälyä, massadata-algoritmeja ja bioteknologiaa myös pystyä sisällyttämään ne osaksi uutta mielekästä tarinaa.

Työn käsite tulee muuttumaan valtavasti. Aikuiseksi kasvettuasi sinulla ei ehkä ole töitä. Tekoäly pystyy suoriutumaan ihmistä paremmin jopa niistä tehtävistä, jotka edellyttävät ”intuitiota”. Se, mitä aivotutkijat tällä hetkellä saavat selville mantelitumakkeesta ja pikkuaivoista, saattaa luoda perustan sille, että tietokoneet suoriutuvat ihmistä paremmin. Tekoälyllä on kaksi erityisen tärkeää ominaisuutta, joita ihmisellä ei ole, nimittäin yhdistettävyys ja päivitettävyys. Koska ihmiset ovat yksilöitä, heitä on vaikea yhdistää toisiinsa ja varmistaa, että he ovat kaikki ajan tasalla. Tietokoneet taas eivät ole yksilöitä, joten ne on helppo kytkeä joustavaksi verkostoksi.

Nykyisinkin jo mainosalalla kaikkein tärkein asiakas on algoritmi: Googlen hakualgoritmi. Kun ihmiset suunnittelevat internetsivustoja, he suunnittelevat ne usein pikemminkin Googlen hakualgoritmin mieltymysten kuin ihmisten mieltymysten mukaisiksi. Asiantuntija käy tekstini läpi ja sanoo: ”Älä käytä tätä sanaa – käytä tuota sen sijaan. Niin saamme enemmän huomiota Googlen algoritmilta.” Me tiedämme, että jos vain saamme kiinnitettyä algoritmin huomion, ihmisten huomio on taattu. Algoritmien valta saattaa kasvaa, koska opimme kokemuksesta luottamaan niihin yhä useammissa asioissa ja menetämme vähitellen kykymme tehdä päätöksiä itse. Ne, jotka omistavat datan, omistavat tulevaisuuden.

Kilpajuoksu datan hankkimiseksi on jo käynnissä, ja sitä johtavat Googlen, Amazonin, Applen, Facebookin, Baidun ja Alibaban kaltaiset datajättiläiset. He vangitsevat huomiomme tarjoamalla meille maksutonta tietoa, palveluja ja viihdettä ja myyvät sitten huomiomme edelleen mainostajille. Heidän todellinen liiketoimintansa siis ei liity mainosten myymiseen, vaan samalla kun he kiinnittävät huomiomme, he onnistuvat keräämään meistä valtavia määriä dataa, joka on kaikkia mainostuloja arvokkaampaa. Me emme ole näiden yritysten asiakkaita, vaan niiden tuote.

 

Poliittinen haaste

Informaatioteknologian ja bioteknologian yhdistyminen uhkaa moderneja ydinarvoja eli vapautta ja tasa-arvoa. Kaikkiin tämän teknologisen haasteen mahdollisiin ratkaisuihin täytyy sisältyä globaalia yhteistyötä. Nationalismi, uskonto ja kulttuuri ovat kuitenkin jakaneet ihmiskunnan toisilleen vihamielisiin leireihin, ja niiden vuoksi yhteistyön tekeminen koko maailman tasolla on hyvin vaikeaa.

Kuitenkin katsoessasi tänä vuonna Tokion olympiakisoja, muista, että tämä tapahtuma, jossa kansakunnat näyttävät kilpailevan toisiaan vastaa, edustaa todellisuudessa hämmästyttävää globaalia yksimielisyyttä. Olisikin kansallisylpeyden lisäksi syytä tuntea ylpeyttä siitä, että ihmiskunta kykenee järjestämään tällaisen tapahtuman.

Kirjoittajan mielestä on virhe kuvitella, että ilman nationalismia eläisimme kaikki liberaalissa paratiisissa. Pikemminkin eläisimme heimojen kaaoksessa. Rauhanomaisissa, hyvinvoivissa ja liberaaleissa valtioissa, kuten Ruotsissa, Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä, on voimakas kanallistunne. Maita, joista kestävät kansalliset siteen puuttuvat ovat muu muassa Afganistan, Somalia, Kongo sekä useimmat muut epäonnistuneet valtiot. Ongelmia syntyy, kun hyvälaatuinen isänmaallisuus muuntuu sovinistiseksi äärinationalismiksi. Kun kyse on ilmastosta, valtiot eivät ole itsenäisiä. Ne ovat toisella puolella maapalloa olevien ihmisten tekojen armoilla.

Perinteiset uskonnot muodostavat suurimman osan ongelmasta, koska Jumala on kansallisvaltion palveluksessa. Olemme siis jääneet kirjoittajan mukaan puun ja kuoren väliin. Ihmiskunta muodostaa nyt yhden ainoan sivilisaation, ja ydinsodan, ekologisen romahduksen ja teknologisen disruption kaltaiset ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan globaalilla tasolla. Toisaalta nationalismi ja uskonto jakavat yhä inhimillisen sivilisaatiomme erilaisiin ja usein toisilleen vihamielisiin leireihin. Tästä on hyvä esimerkki EU:n kriisi.

 

Epätoivo ja toivo

Vaikka haasteet ovat ennennäkemättömän vaikeita ja erimielisyydet suuria, ihmiskunta voi kirjoittajan mielestä nousta tilanteen tasalle, jos pidämme pelkomme kurissa ja olemme hiukan nöyrempiä näkemyksissämme. Uhkakuvina on terrorismi ja sota. Terrorismin onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu meistä. Terroristit pitävät mielikuvitustamme vankinaan ja käyttävät sitä meitä vastaan. Jokaisen velvollisuus on vapauttaa mielikuvituksensa terroristien vallasta ja muistuttaa itseään tämän uhan todellisista mittasuhteista. Sodan osalta toistaiseksi ainoa menestyksekäs suuravallan 2000-luvulla tekemä sotilaallinen hyökkäys on ollut Venäjän Krimin-valloitus.

 

Totuus

”Jos globaali tilanne lannistaa ja hämmentää sinua, olet oikealla tiellä. Maailmanlaajuiset kehityskulut ovat käyneet monimutkaisiksi, ettei yksittäinen ihminen pysty enää ymmärtämään niitä. Miten voisit näin ollen tietää totuuden maailmasta ja välttyä joutumasta propagandan ja virheellisen tiedon uhriksi?”

Ihmiset ymmärtävät vain harvoin omaa tietämättömyyttään, koska he sulkeutuvat samanmielisten ystävien ja itseään vahvistavien uutisyötteiden muodostamaan kaikukammioon, jossa heidän uskomuksiaan lujitetaan koko ajan ja kyseenalaistetaan vain harvoin. Ryhmäajattelun valta on niin kaikenkattava, että sen otetta on vaikea murtaa silloinkin, kun näkemykset tuntuvat varsin sattumanvaraisilta.

Mikä on totuus? Totuutta on vääristelty kautta aikain. Ihmisen valta perustuu kuvitelmien luomiseen ja niihin uskomiseen. Itseään vahvistavia myyttejä on käytetty ihmisyhteisöjen yhdistämiseen kivikaudesta saakka. Homo sapiens kykeni nousemaan planeetan herraksi ennen kaikkea siksi, että sillä oli ainutlaatuinen kyky luoda sepitelmiä ja levittää niitä. Olemme ainoat nisäkkäät, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä lukuisien vieraiden lajitovereidensa kanssa, koska ainoastaan me kykenemme sepittämään tarinoita, levittämään niitä laajalle ja saamaan miljoonat ihmiset uskomaan niihin. Niin kauan kuin kaikki uskovat samoihin sepitteisiin, me kaikki noudatamme samoja sääntöjä ja pystymme siten tekemään tehokasta yhteistyötä.

 

Sinnikkyys

”Miten elää hämmennyksen ajassa, jolloin vanhat tarinat ovat romahtaneet eikä niiden tilalle ole vielä tullut uutta tarinaa?” Pysyvää on ainoastaan muutos. Tämä on valtava haaste koulutukselle. Minkälaisia taitoja ihmiset tarvitsevat saadakseen työpaikan, ymmärtääkseen, mitä hänen ympärillään tapahtuu, ja kyetäkseen löytämään tiensä tässä labyrintissä? Nykyisin liian monet koulut keskittyvät tiedon pänttäämiseen. Nykyisessä maailmassa viimeinen asia, mitä oppilaat opettajaltaan kaipaavat, on lisää tietoa. Sitä heillä on jo ennestään aivan liian paljon. Sen sijaan ihmiset tarvitsevat kyvyn analysoida tietoa, kyvyn tehdä ero sen välillä, mikä on tärkeää ja mikä ei, ja ennen kaikkea kyvyn rakentaa monista tiedon palasista kokonaiskuva maailmasta.

Mitä meidän sitten pitäisi opettaa? Koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolle ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa. Pysyäksesi vuoden 2050 perässä sinun on paitsi kyettävä keksimään uusia ideoita ja tuotteita myös ennen kaikkea kyettävä itse uusiutumaan yhä uudelleen.

Viisikymmenvuotiaana et enää halua muuttua, ja useimmat ihmiset ovat luopuneet maailman valloittamisesta. Kuitenkin pian yksittäiset ihmiset ja koko ihmiskunta kohtaavat yhä useammin asioita, joita kukaan ei ole aikaisemmin kohdannut, kuten superälykkäitä koneita, muunneltuja ihmisruumiita, algoritmeja, jotka pystyvät manipuloimaan ihmisten tunteita, nopeita ihmisen aiheuttamia ilmaston-mullistuksia sekä tarpeen vaihtaa ammattia kymmenen vuoden välein. Mitä pitäisi tehdä, kun vastassa on täysin uusi tilanne? Sinnikkyyttä ei voi oppia lukemalla kirjaa tai kuuntelemalla luentoa. Lisäksi kirjoittajan mielestä meiltä opettajilta itseltään puuttuu tavallisesti 2000-luvun edellyttämä henkinen joustavuus, sillä olemme vanhan koulutusjärjestelmän tuotteita.

Elämän tarkoituksen ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että ymmärtää oman tehtävänsä, ja hyvän elämän eläminen tarkoittaa tehtävän täyttämistä.

110 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+I1+I2

 

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen

Johanneksen kirja-artikkelit julkaistaan kootusti Tiimivalmentajan ja tiimiyrittäjän parhaat kirjat – valintaoppaassa. Uusi valintaopas ilmestyy toukokuussa 2020!

 

Kirjan tiedot

Harari, Yuval Noah: 21 oppituntia maailman tilasta, Bazar 2018, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-279-609-7

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.