Tiimivalmentajan profiili

Kuka voi toimia tiimivalmentajana?

Tiimivalmentaja voi työskennellä lähes millä tahansa alalla. Hän voi olla esimerkiksi opettaja, konsultti, tiiminvetäjä, organisaation sisäinen henkilöstöhallinnon asiantuntija, esimies tai johtaja. Työskentely voi tapahtua osana organisaation sisäistä työtehtävää tai sitä voidaan tehdä freelance-yrittäjänä.

Tiimivalmentajan osaamisprofiili

Tiimivalmentajan ydintaito on kyky rakentaa ja ohjata tiimejä. Tätä taitoa voidaan hyödyntää esimerkiksi opetusalalla opiskelijatiimien kanssa työskenneltäessä tai yritysmaailmassa tiimien vetämisessä. Lisäksi tiimivalmentaja voi toimia neuvonantajina yksilöille, ryhmille ja tiimeille, jotka haluavat saada aikaan tuloksia yhdessä.

Tiimivalmentajan osaamisprofiili on monimuotoinen. Se sisältää tietoa ja taitoja esimerkiksi seuraavista osa-alueista:

• Tiimien muodostaminen
• Tiimin suoritusten valmentaminen
• Tiimin jäsenten sparraaminen yksilöinä
• Kehittäminen- ja konsultointi tiimeistä ja osaamisen kehittämisestä
• Itsensä kehittäminen
• Tiimivalmentajan etiikka.

Edellisen lisäksi jokaisella tiimivalmentajalla on oma erikoistumisalueensa ja ammattiosaamisensa riippuen toimenkuvastaan. Hän käyttää niitä yhtäaikaisesti tiimivalmentamisosaamisen kanssa.

Mitä ominaisuuksia tiimivalmentajan tulisi kehittää?

Tiimivalmentajalla on halu lisätä omaa itsetuntemustaan sekä halua kehittyä itse ja kehittää ympäristöään. Hän tarvitsee kykyä haastaa itseään, halua tehdä kokeiluja ja sietää myös epäonnistumisia. Tiimivalmentajalla on usko yksilön kykyyn oppia uutta, ajatella itsenäisesti ja kasvaa ihmisenä.

Tiimivalmentajat arvostavat yrittäjähenkisyyttä, toimeen tarttumista, uteliaisuutta, ihmissuhteita ja intohimoa omaan ammattialaan.

Valmentamisen taustaa

Kaiken kaikkiaan valmentaminen on moniulotteinen käsite. Sille – ja sitä harjoittavalle henkilölle, valmentajalle – ei ole yhtenäistä määritelmää. Niin henkilö kuin hänen työnsä vaihtelevat suuresti.

Valmentaminen voi olla esimerkiksi johdon valmennusta, life-coachingia, suhdevalmennusta, uravalmennusta tai tiimivalmennusta. Sitä voidaan toteuttaa niin opetustyössä, yrityselämässä, armeijassa, urheilussa kuin psykoterapiassakin. Tämän lisäksi lähestymistapoja ja eri vaikutteita on laaja kirjo. Niitä ovat – vain muutamia mainitaksemme – esimerkiksi psykoterapia, systeeminen lähestymistapa, behaviorismi, NLP ja sokraattinen lähestymistapa (ks. esim. Virolainen 2010).

Sanaselitysopillisesti esimerkiksi MOT Gummerrus Uusi suomen kielen sanakirjan (2018) mukaan sana ”valmentaja” tarkoittaa ”yleensä tehtäväänsä koulutettu(a) henkilö(ä), joka pyrkii parantamaan valmennettaviensa suorituksia”. Englanniksi valmentaja on ”coach”, joka Online Etymology Dictionaryn (2018) mukaan tarkoittaa ”ohjaajaa ja kouluttajaa, jota vuodesta 1830 alkaen on käytetty Oxfordin yliopistolla nimikkeenä yksityistutorille, joka kuljettaa oppilaan kokeen läpi.”

Valmentamista on kuvattu esimerkiksi ”fasilitoinnin kautta tapahtuvaksi suorituksen, oppimisen ja kehittymisen taitolajiksi” (Downey 2003) ha ”menetelmälliseksi henkilön potentiaalin vapauttamiseksi ja siten oman suorituksensa maksimoimiseksi; enemmänkin oppimaan auttamista kuin opettamista.” (Whitmore 2002). Ja esimerkiksi business coachingia on kuvattu seuraavasti: ”business coaching on liiketoiminnan ja työelämän yhteyksissä toteutettava yksilöllinen valmennusmuoto, jolla nopeutetaan ja tehostetaan valmennettavan tavoitteen saavuttamista ja henkilökohtaista kehittymistä.” (Parppei 2008).

Yhteistä valmentamiselle ovat siis muun muassa suorituksen kehittyminen, muutos, oppiminen ja tavoitteellisuus, olipa itse valmennusmenetelmä tai -ympäristö mikä hyvänsä.

Tiimiakatemia Global edustaa valmentamisessa tiimioppimiseen keskittyvää suuntausta. Siinä korostuu muun muassa yhdessä oppiminen ja yhteinen tekeminen. Tiimioppimisessa tiimivalmentajan työ kohdistuu nimenomaisesti koko tiimin valmentamiseen. Kuitenkin viime kädessä vain yksilö voi oppia, joten tiimi on vain väline kunkin tiimin jäsenen yksilölliselle kehittymiselle.

Jokainen luo oman tiimivalmentajan karaktäärinsä

Jokainen tiimivalmentaja luo oman tiimivalmentajakuvansa eli tiimivalmentajan karaktäärin. Se kuvaa, millainen tiimivalmentaja hän on, mitä erityistaitoja hänellä on ja miten hän hyödyntää tiimivalmentajan osaamista omassa työssään. Jokainen siis tekee itselleen oman valmentajacocktailin omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Onhan tiimivalmentaminen kiinni menetelmien ja lähestymistapojen lisäksi paljon kiinni myös valmentajan omasta persoonasta.

Teksti: Jukka Hassinen, Tiimiakatemia Global

Lähteet, vaikutteet ja hyvää lisälukemista:

Downey, M.  (2003). Effective Coaching: Lessons from the Coach’s Coach, 2nd edition. Thomson Texere, United States of America.

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja (2018). Haku sanalla ”valmentaja”. Haettu 10.9.2018.

Online Etymology Dictionary (2018). Haku sanalla ”coach”. Haettu 15.9.2018.

Parppei, R. (2008) Business coaching itsesäätelyn kehitysinterventiona. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden laitos, Helsinki.

Virolainen, I. (2010) Johdon coaching: Rajanvetoja, taustateorioita ja prosesseja. Väitöskirja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta.

Whitmore, J. (2002) Coaching for Performance: Growing People, Performance and Purpose. Nicholas Brealey, London, England.

Tästä tiimivalmentajan profiilikuvauksesta:

Tässä esitetty tiimivalmentajan profiili perustuu Tiimiakatemia Globalin yli 25 vuoden kokemukseen tiimivalmentamisesta ja tiimivalmentajien valmentamisesta.