Yhteisön muutostarina

Ritaharjun koulu

”Vuonna 2014 heräsi ajatus että tarvitsemme koulutusta jolla voidaan vahvistaa yhdessä tekemisen ja oppimisen kulttuuria, myös oppilaiden keskuudessa. Halusimme saada ymmärrystä kuinka tätä voidaan toteuttaa peruskoulussa”, Ritaharjun koulun rehtori Pertti Parpala kiteyttää syyn, miksi he ovat satsanneet tiimioppimisen ja -valmentamisen valmennuksiin.

”Valmennusten myötä meidän päätöksenteon kulttuuri on kehittynyt ja sillä on iso merkitys! Johtaminen on alkanut kiinnostaa yhä useampaa työntekijää. On syntynyt oivallus, että kaikki työntekijät ja oppilaat ovat osa johtajuutta, se ei ole vain täällä rehtorin huoneessa.”

Pertti Parpala, rehtori, Ritaharjun koulu

Ritaharjun koulu

Ritaharjun koulu täytti 10 vuotta vuonna 2020. Sen kulttuuria on rakennettu kolmen arvon ympärille – yhdessä tekeminen, toisen arvostaminen sekä ilo ja innostuneisuus. Pertin mukaan meni kolme vuotta, että nämä alkoivat arjessa näkyä. Samalla tuli tarve lähetä syventämään kehitystä.

Vuosien saatossa Ritaharjun koululla on järjestetty omalle henkilöstölle tiimioppimiseen ja -valmentamiseen perehdyttäviä valmennuksia sekä kymmeniä opettajia on ollut mukana Tiimimestari- valmennuksissa. Koululle on niiden myötä kehitetty 1-9 luokkalaisten Tiimioppimisen polku, jotta ymmärretään ja mahdollistetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen oppiminen. Valmennukset ovat vahvistaneet myös jatkuvan oppimisen ja lukemisen kulttuuria. Niin oppilailla kuin opettajilla on oma lukuohjelma.

Itsetuntemus vahvistaa tiimejä

”Meidän toimintakulttuurin yksi tärkein tekijä on ammatillinen kehitys ja ihmisenä kasvaminen. Se tarkoittaa itsensä tuntemista ja itsensä johtamista. Oma henkinen kasvu on tärkeä osa toimivaa tiimiä”, Pertti toteaa. Valmennusohjelmat ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia ja luontaisia taipumuksia, ja antaneet rohkeutta käyttää niitä. Myös kehityskohteita uskalletaan tuoda esille ja keskustella niistä oppilaidenkin kesken.

Koko tiimin ja yhteisön luottamus, itsensä tunteminen ja itseensä luottaminen ovat tärkeintä jotta koko potentiaali saadaan näkyväksi: ”Jos tiimin jäsen ei tunne itseään, kyllä siinä silloin jää potentiaalia käyttämättä”, Pertti miettii.

”Me aikuiset olemme täällä koulussa peili nuorille ja lapsille – kun opettaja oppii toimimaan uudenlaisessa toimintakulttuurissa, se väkisin tarttuu oppilaisiin. Siinä syntyy jatkumo joka on jo nähtävillä”, Pertti jatkaa. Vuorovaikutuksellinen yhdessä tekemisen ja oppimisen tapa perityy ja vahvistuu.

Uusia oivalluksia johtamiseen

Valmennuksien tuoma isoin muutos on tiimien ja johtoryhmän työskentelyn vahvistuminen. Vuorovaikutus, erilaisuuden ymmärrys ja sen hyödyntäminen ovat parantuneet. ”Meidän päätöksenteon kulttuuri on kehittynyt ja sillä on iso merkitys!” Pertti vahvistaa.

Valmennusohjelmat ovat avanneet uudenlaisen näkökulman yhteisön johtamiseen: ”Mielenkiintoinen havainto on ollut, että johtaminen on alkanut kiinnostaa yhä useampaa työntekijää. On syntynyt oivallus, että kaikki työntekijät ja oppilaat ovat osa johtajuutta, se ei ole vain täällä rehtorin huoneessa. Vaikka tiimioppimisessakin tarvitaan johtajia ja kontrollia, perustuu se kuitenkin yksilöiden ja tiiimien itseohjautuvuudelle. Silloin pitää ymmärtää johtajuus laajempana asiana kuin vain hierarkisena systeeminä. Itseohjautuvuus vaatii oivalluksen, että mullakin on valta ja miten hyvin sitä käytän.”