Johtajuus syntyy dialogista – Tiimivalmentamisen opein kohti vaikuttavampaa johtajuutta
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja tapahtumattomuuden todellisuutta. Yksi harhoista on se, että kun yksi johtaa ja on mukana kaikessa, asiat tapahtuvat varmasti, oikein ja hyvin. Toinen harhoista on se, että dialogi on ajankulutusta, joka vie aikaa oikeilta töiltä, ja tuloksekkain palaveri mitataan siinä käsiteltyjen asioiden ja päätösten määrässä.
”Meille tiimimäinen toimintamalli ja tiimioppiminen on tuonut rauhaa tekemiseen”, Varalan urheiluopiston rehtori Marjaana Eskelinen kuvailee, miten tiimioppimisen käytänteet heillä näyttäytyvät. Ennen henkilöstön palavereissa oli läsnä jatkuva asioiden ja tarvittavien päätösten vyöry. Se synnytti kiireen – kaikki piti ehtiä käsitellä ja tehdä päätöksiä. Pahimmillaan moni asia ei edes koskenut kaikkia paikallaolijoita.
Tarvelähtöiseen tiimiorganisaatioon siirtymisen myötä pienemmät tiimit käsittelevät heitä koskevat asiat ja heillä on valtaa tehdä myös päätöksiä. Koko opettajatiimille tuodaan vain ne asiat, jotka koskevat kaikkia, joko tiedoksi ja käsiteltäväksi. Tehokkuus ei olekaan sitä, että yhdessä palaverissa on mahdollisimman paljon asiaa, vaan jopa mahdollisimman vähän, ja niihin ehditään syventyä. Se ei tarkoita, etteikö itse asioita olisi, vaan päinvastoin. Niitä on, niitä käsitellään ja päätöksiä tehdään – mutta tiimiohjautuvasti. Palaveri ei ole se paikka, jossa asiat tapahtuvat ja rattaat laitetaan pyörimään, vaan se on kohtaaminen, jossa saadaan kaikki muutkin saman ymmärryksen äärelle.
”Kyllä se, ettei tehdä yksin vaan yhdessä, on merkittävä asiantuntijatyön voimavara ja vaikuttanut hyvinvointiin”, Marjaana toteaa. ”Tiimeissä toimimalla yhdessä oppiminenkin tapahtuu luontevasti.”
Monen johtajan ja esihenkilön perisynti on halu olla mukana kaikessa. Johtaminen nähdään tehtävänä, jossa johtaja on mukana päättämässä ja ohjailemassa. Hallinnan tunne syntyy siitä, että on vaikuttamassa ja näkemässä kaiken, tekee itse kaikki päätökset. ”Aika helposti esihenkilöstä tulee pullonkaula tekemiselle – yksi ihminen kun ei voi määräänsä enempää tehdä eikä ehdi olla kaikessa mukana”, Marjaana miettii.
Hän on kokenut, että yhdessä tiimeissä tekemällä, vastuuta jakamalla ja sitä ottamalla on saatu paljon enemmän asioita aikaan. Pullonkaulan sijasta syntyy joustava tekojen rintama. ”Tämän myötä minulle rehtorina on jäänyt enemmän aikaa keskittyä niihin asioihin, joissa minun täytyy olla mukana.” Hallinnan tunne syntyykin kaikessa mukana olemisen sijasta luottamuksesta – voin johtajana ja voimme yhdessä luottaa siihen, että tarvittava tapahtuu.
Se, että tämä toimii ja vastuuta halutaan ottaa ja tekoja tehdään, vaatii selkeän yhteisen tavoitteen, raamit ja pelisäännöt. Ennen kaikkea se vaatii luottamusta. Luottamus taas ei synny, jos ei ole yhteistä aikaa ja yhteistä dialogia. Siinä opitaan tuntemaan toista ja yhdessä rakennetaan raameja ja tavoitetta. Dialogi vaatii oman aikansa. Joskus se saattaa vaikuttaa ajanhukalta, käyttää aikaa keskusteluun. Vaikka se on kaiken pohja, jolle teot rakentuvat.
”Parhaimmillaan jaettu vastuu ja yhteinen innostava päämäärä synnyttää halua vaikuttaa, kehittää ja toteuttaa asioita uudella tavalla. Kehittäminen ei ole vain johtajien tai esihenkilöiden asia”, Marjaana kuvailee.
Varalan urheiluopistolla tiimioppimista toteutetaan kokonaisvaltaisesti perustutkintojen opetuksessa. Opettajat muodostavat opettajatiimin, joka jakaantuu tarvelähtöisesti pienempiin tiimeihin. Opettajatiimi kokoontuu joka viikko yhteiseen dialogiin yhteisten asioiden äärelle. Tiimioppimista ylläpitävät työkalut kuten oppimissopimus, motorola-reflektointi ja yhteinen lukuohjelma ovat käytössä.
Opiskelijoiden kanssa tiimioppimisen käytänteet ovat osa arkea – oppijat muodostavat oppimis- ja projektitiimejä. He tekevät asiakasprojekteja ja opettajat toimivat tiimivalmentajina. ”Olemme muuttaneet koulutustamme entistä enemmän kohti käytännön asiakasprojekteissa oppimista, yhdessä oppimista ja yhdessä toimimista. Opettajan rooli on toimia tiimivalmentajana”, Marjaana kiteyttää.
Varalan urheiluopisto sai Tiimiakatemia perustason sertifikaatin keväällä 2021 osoituksena toimivasta tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen soveltamisesta. ”Sertifiointi toi meille kaivattua ulkopuolista näkemystä siihen, missä olemme ja mihin menossa. Saimme varmuutta, että olemme tehneet oikeita asioita. Prosessi ikään kuin pakotti katsomaan omaa toimintaa yläilmoista ja pysähtymään aikaansaannosten äärelle, se oli antoisaa. Jopa yllätyimme itsekin, mitä kaikkea on tullut jo tehtyä. Ja toki saimme näkemystä myös siihen, mitä vielä voimme kehittää”, Marjaana kuvailee prosessia.
Jatkossa opiskelijoiden kanssa halutaan vielä rohkeammin hyödyntää tiimioppimista ja vastata työelämän tarpeisiin. Varalassa käynnistyy tänä vuonna oma yrittäjyyslinja, jonka tavoite on vahvistaa yrittäjämäistä tapaa toimia, oli sitten yrittäjänä tai työntekijänä.
Koko Varalan organisaatiossa on entistä enemmän vahvistettu ymmärrystä siitä, ettei tiimioppimisessa ole kyse vain pedagogiikasta vaan se on koko yhteisön oppimista ja ketteryyttä. Se on väline luoda yhdessä toimiva, yhdessä oppiva, tekoja aikaansaava sekä jatkuvasti kehittyvä ja eteenpäin menevä organisaatio.
Teksti Teija Välinoro, Tiimiakatemia Global
Kiitos haastattelusta Marjaana Eskelinen, Varalan urheiluopisto
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…
Tehokkuuden ja aikaansaamisen harhat – ne ylläpitävät tehokkaasti tehottomuuden ja…