Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta ”Osaamista Tiimioppimalla -oppimisen mahdollistaminen YTO-opetuksessa tiimioppimisen menetelmin”, jossa hän kuvaa kuinka ja miksi päätyi käyttämään tiimioppimista Luovin ammattiopiston YTO-opetuksessa. (Linkki kirjaseen löytyy tekstin lopusta.)

Toivon ajatteluni inspiroivan lukijaansa, kuten itse olen saanut inspiroitua. Tarkoitus ei ole tarjota aukotonta ratkaisua, vaan herättää ajatuksia siitä, miten YTO-opetustaan voi rakentaa tiimioppivammaksi.”

Niina haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kirjasessaan tarjoa valmista menetelmäpankkia tai monistettavaa mallia. Valmiiden mallien esitteleminen nimittäin romuttaisi koko ajatuksen ryhmän yhteisestä oppimisprosessista ja osallisten omasta aktiivisuudesta opintojakson rakentumisessa. Jos oppiminen kapenee menetelmäksi, jonka soveltamista kontrolloidaan, se menettää samalla vahvuutensa

Blogista Tiimimestarit® -valmennus muutti ajatteluani oppimisesta – pysyvästi, voit lukea tarkemmin, mikä inspiroi ja tuki Niinan kehittämistyötä opetuksen muuttamiseksi.

Tiimioppiminen sopii kaikille

Luovin ammattiopisto (Joensuun ja Liperin yksiköt), jossa Niina YTO-opettajana työskentelee, edustaa vaativan erityisen tuen tehtävän saanutta oppilaitosta. Luovissa jokainen opiskelija edustaa vaativaa erityistä tukea tarvitsevaa. Jokaisen opiskelijan opiskelupolut ovat hyvin yksilöllisiä aiheuttaen muun muassa sen, että samaan aikaan osa ryhmäläisistä saattaa opiskella ruotsia, toinen yrittäjyyttä ja osa matematiikkaa. Eriyttämistä tehdään siis paljon.

Vaikka järjestely ei ole optimaalinen tiimioppimisen menetelmien soveltamiseen, ei se ole mahdotonkaan.

”Vaativan erityisen tuen opiskelijat voivat tarvita paljon tukea pohdintaan, mutta heidän ajatuksensa on tärkeää saada osaksi prosessia, jotta he voivat jäsentää omaa rooliansa oppimisprosessissa. Opiskelijat voivat siis kokea olevansa subjekti, toimija, tai muiden ohjaama eli objekti, jolloin passiiviseen vastaanottajan rooliin asettuminen on helppoa”.

Oppimisen ohjaamisessa keskeistä onkin miettiä, millä keinoin tuetaan opiskelijan aktiivisuutta ja oman oppimisen omistajuutta.

”Opettajan on uskallettava päästää lankoja käsistään ja katsoa, mitä tapahtuu. On päästettävä irti ajatuksesta miksi se ei nyt opi ja käännettävä kiinnostus siihen, mitä hän kulloinkin oppii ja miksi.”

Kohtaamista, osaamista, tiedon hankintaa ja yhdessä tekemistä

Rakentaessaan tiimioppimisen kulttuuria osaksi YTO-opetusta, Niina hyödyntää ja soveltaa Tiimiakatemia® -menetelmän perustaneen Johannes Partasen kehittämää aivoteollista mallia. Aivoteollisen mallin hyödyntäminen on auttanut Niinaa rytmittämään ja rakentamaan YTO-osa-alueiden jaksoja, sekä asettamaan tavoitteita työskentelylle.

Hämmentävästä nimestään huolimatta aivoteollinen malli on helposti sovellettavissa. Yksinkertaisuudessaan kyse on prosessista, jossa uusien ajatusten, tiedonhankinnan, tekemisen ja kokemisen sekä yhteisen ajattelun välillä tapahtuu jatkuvaa ja toistuvaa vuoropuhelua monella eri tasolla – dialogia hyödyntäen.

Nämä eri vaiheet Niina on nimennyt kohtaamiseksi, osaamiseksi, tiedon hankinnaksi ja yhdessä tekemiseksi. Vaiheet on kuvattu yksityiskohtaisesti ja teoriatietoon nojaten e-kirjasessa. Niina myös avaa tarkemmin, miten eri ruutuja on soveltanut omassa toiminnassaan.

aivoteollisen mallin sovellus

Kohtaaminen, joka on tiimioppimisessa kaiken toiminnan lähtökohta nostaa keskiöön turvallisen, yhteisöllisen ja vapautuneen oppimisilmapiirin synnyttämisen tärkeyden. Jokaisella opiskelijalla on paljon asioita mielessään sekä jo opittua ja koettua elämää takanaan. Näitä tosiasioita ei pidä ohittaa, vaan hyödyntää osana oppimisprosessia.

Kohtaamisen ruudun tavoitteena onkin harjoitella keskustelun ja kuuntelun taitoja sekä luoda sosiaalisia yhteyksiä. Tärkeää on huomioida kaikkien mahdollisuus osallistua tasaveroisina, omina itsenään. Tasavertaisuuden tukemiseksi opetustilanteessa istutaan ringissä, jolloin kukaan ei asetu toisten eteen tai ei puhuta toisten selän takana.

”Pyrin omalla ulosannillani viestimään rauhallisuutta, enkä pelkää hiljaisuutta. Ensisijaisesti olen kuuntelija, enkä jaarittele omia kuulumisiani kovinkaan tarkasti, vaikka osoitankin olevani osa porukkaa. Alkuun opiskelijat voivat ihmetellä ja arastella, mutta kohtaamisen toistuvuus ja aidon kiinnostuksen osoittaminen toivottavasti ajan myötä rohkaisee opiskelijaa kohtaamaan minut ja muun ryhmän.”

Miksi rinki tai tutummin dialogirinki on tärkeä? Pitkänlinjan valmentajamme Hanna Waldén pohtii asiaa webinaarissamme Mitä on valmentavan opettajan mielenmalli? (17 min kohdalla).

Osaamisen ruutu korostaa entisestään sitä, että opiskelijat eivät koskaan tule oppimistilanteeseen täysin kokemattomina, osaamattomina tai vailla kokemuksia. Jos tämä tosiasia ohitetaan, alennetaan helposti myös opiskelijoiden kokemukset irralliseksi todellisuudesta ja opiskelun kohteena olevasta asiasta.

”Jo hankitun osaamisen osoittaminen voi tapahtua yhteisesti keskustellen. Pyrin selkeän kuvion tai muun visuaalisen keinon avulla selkeyttämään opiskelijoille osa-alueiden tavoitesisältöjä, sillä niiden nimet ja tavoitteet ovat usein opiskelijoille haastavaa ymmärtää sellaisenaan ePerusteista.”

Tiedonhankinta tapahtuu loogisesti aikaisemmin osaamisen hahmottamisen pohjalta ja pohdittaessa, millaista osaamista olisi täydennettävä. Tiedonhankintaruudun ytimessä on opiskelijoiden uteliaisuuden herättäminen uutta tietoa ja uuden oppimista kohtaan.

”Olen kokenut, että opiskelijani ovat taitavia käyttämään Wikipediaa ja kopioimaan sieltä tietoa. He ovat ehkä oppineet tiedon kopioimisen ja tiedon toistamisen olevan koulunkäynnin yksi käytetty menetelmä. Hyvin usein opiskelijat eivät kuitenkaan ymmärrä tai edes lue kopioimaansa tekstiä. Tiedonhankinnan taitojen harjoittelussa ohjaukseni korostuu.”

Yhdessä tekemisen tavoitteena on altistaa opiskelijoita käyttämään ja prosessoimaan oppimaansa käytännössä. Toiminnan taustalla voi olla esimerkiksi jokin työelämän projekti, johon YTO-osa-alueen osaamistavoitteita sovelletaan, mutta muitakin keinoja on. Tärkeintä on, että lopputulos palvelee oppijaa ja tuo esiin opiskelijan omaa ajattelua, eikä ole opettajan ajattelema vastaus. Yhdessä tekemisen ruutu myös mahdollistaa kokemusten, opittujen asioiden ja oman osaamisen jakamisen muiden kanssa.

”Uskon, että tietynlaisia luovuuden ja uudistajuuden vapauksia antamalla voidaan saavuttaa huikeita oivalluksia.

Kaikki keinot on sallittuja

E-kirjasen lopussa Niina pohtii, mitä mieltä on tiimioppimisen menetelmistä. Hän toteaa, että erityisopettajana kaikki keinot ja kaikki työkalut ovat tervetulleita. Mikä tahansa, mikä auttaa opiskelijoita etenemään oppimisen polulla, on kokeilemisen arvoista.

”Opettajankoulutus tarjosi minulle aikanaan paljon tietoa, paljon vastauksia. Minut opetettiin hyväksi kysymyksiin vastaajaksi. Se, jota haluan jatkossa itsessäni kehittää, on kysymisen taito. Sen sijaan, että minulta kysytään ja minä vastaan, haluankin olla se, joka osaa esittää oikeanlaisia kysymyksiä.”

Osaamista tiimioppimalla e-kirjasen voit ladata Tietopankki sivulta, ladattavat kirjat osiosta.

Tutustu myös Jari Jolkkosen ajatuksiin tiimioppimisesta: Tiimioppiminen – ollako vai eikö olla?

 Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Lue lisää
Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Lue lisää

Tilaa uutiskirjeemme

Blogit

Lue lisää samasta aiheesta

Tiimityössä onnistumisen ”salainen” ainesosa – tiimioppiminen?
Tiimityössä onnistumisen ”salainen” ainesosa – tiimioppiminen?

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…

Tiimimestari® -tiimivalmennus: Mistä on kyse?
Tiimimestari® -tiimivalmennus: Mistä on kyse?

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…

Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 2
Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 2

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…

Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 1
Tiimioppiminen kehittämiskulttuurin uudistajana, osa 1

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…

Tiimivalmentajan neljä keskeistä taitoa
Tiimivalmentajan neljä keskeistä taitoa

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…

Aktiivisen oppimisen käynnistäminen – ”Mikä on kun ei voi vain olla hiljaa”
Aktiivisen oppimisen käynnistäminen – ”Mikä on kun ei voi vain olla hiljaa”

Tämä teksti löytää inspiraationsa Niina Sivosen kirjoittamasta e-kirjasesta "Osaamista Tiimioppimalla…