Tiimeillä tuetaan työhyvinvointia
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Koronan aiheuttamassa tilanteessa johtaminen tarkoittaa loputtomia etäpalavereita jatkuvana virtana. Olen vieraillut useissa keittiössä tällä viikolla ja meillä on käynyt monta vierasta olohuoneessa, kirjastossa, poikamme huoneessa, kylpyhuoneessa ja jopa makuuhuoneessa ilman vaimoni lupaa.
Kaikista mahdollisista kanavista änkeää viestejä ja ideoita: sähköposti, tekstiviesti, WhatsApp, Facebook, messenger, LinkedIn, Instagram, Twitter, etäohjelmat, Slack ja joku rohkea vielä soittaakin. Häkellyttävää, että puhelinta voi käyttää jopa soittamiseen. Yleensä kukaan ei vastaa puhelimeen näinä aikoina.
Johtajana tilanne vaatii oman asenteen kriittistä tarkistelua – olenko korona-johtaja vai optimistinen kehittäjä?
Tämä tarkoittaa muutosjohtamista etänä viestitulvan, kotikoulun, ruoanlaiton, perheen, viruksen uhan ja taloudellisen epävarmuuden keskellä ilman minkäänlaista skenaariota tulevaisuudesta. Korona-johtajuus on sumussa kulkemista, tietämättä kuka olen, mitä johdan ja mihin olemme menossa? Se on reagointia viesteihin vailla tarkempaa tietämystä, mihin edes reagoin tai miten.
Korona-johtamisen arkkityypeissä joidenkin johtajien liskoaivot käskevät paniikissa lomauttamaan kaikki ja toisten teeskentelemään, ettei tässä mitään suurempia muutoksia tarvita.
Korona-johtaminen tarkoittaa, että et uskalla sanoa ääneen ja pohtia tulevaisuuden skenaarioita. Skenaario 1: syvä lama; skenaario 2: erittäin syvä lama. Pitäydyt mieluummin omassa pilvilinnassasi ja strategiassa, joka laadittiin stabiilissa tilassa, keskittyen aiemmin luotujen liiketulostavoitteiden saavuttamiseen. Voin lohduttaa: ei mitään toivoa. Kaikkien yritysten tulos tulee olemaan surkea tänä vuonna.
Itse kuulun optimististen kehittäjien luokkaan – muutos on mahdollisuus. Se on realistista asioiden tunnustamista ja tunnistamista mutta ennen kaikkea mahdollisuuksien näkemistä. Aina kannattaa yrittää – niin mahdottomasta tulee totta. Tässä tilanteessa kannattaa unohtaa operatiivinen tulos. Keskittyä kassavirtaan ja pitämään yritys hengissä yhdessä tiimin kanssa.
Optimistisen kehittäjän johtamisen periaatteet ovat:
Näitä kehittämisen periaatteita olen noudattanut omassa johtajuudessani. Tiimin kanssa luomme skenaarioita, tunnustamme tosiasiat ja keskitymme luomaan ratkaisuja – tarpeeksi hyviä ja riittäviä, kunnes taas lisää tietoa saadaan.
Optimistinen kehittäjäjohtaja tarvitsee tiimin. Kuukauden aikana tiimin voima oppia ja tehdä nopeitakin muutoksia on ollut ratkaisevaa. En ikinä uskonut, että voisimme pitää etänä tiimivalmennuksia. Nyt ensimmäiset etävalmennukset käynnistyivät viikon päästä eristyksen alkamisesta. Tiimimme on tiivistynyt. Toimimme intensiivisemmin ja itseohjautuvammin kuin ikinä.
Mitään muutosta en olisi saanut aikaiseksi yksin. Kaikki oivallukset tapahtuvat tiimin kanssa yhdessä. Siksi dialogi verkon yli on äärimmäisen tärkeässä asemassa.
Tämä poikkeuksellinen aika on erinomainen testi siihen, miten itseohjautuva tiimisi on. Kun saat tiimisi toimimaan nyt näissä poikkeusolossa, niin mietipä, miten tehokas tiimisi onkaan, kun palaamme normaaliin?
Perttu Pölönen tiivistää mainiosti: ”Yleensähän kriisi herkistää kasvulle. Älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan.”
Miten sinä ajattelit ottaa tämän mahdollisuuden?
Kirjoittaja Heikki Toivanen, CEO, Tiimiakatemia Senior Team Coach, Tiimiakatemia Global
Julkaistu 3/2020
Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan
Ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.
Heikki Toivanen määrittelee, mitä on koronajohtaminen versus optimistinen kehittäminen.