Muutoskyky syntyy tiimeissä

Muutoskyky syntyy halusta ja fokuksesta. 

Asiat ovat pääsääntöisesti tahtomisesta kiinni. Emme voi vaikuttaa siihen, mitä ympärillä tapahtuu mutta voimme päättää haluta mennä johonkin suuntaan, saada aikaan jotain.

Asioita alkaa tapahtua, kun ymmärrämme, miksi se on tärkeää. Sen sijaan että muutos olisi jotain huonompaa tai jostain pois, keskitetään energia siihen, mitä se tuo.

”Mitä saamme, kun muutumme?”
-Marjaana Eskelinen, Varalan urheiluopiston rehtori

Tarvitaan myös fokusta. Arjessa tapahtuu jatkuvaa oman työn ja tiimin tarvelähtöistä kehitystä. Sen rinnalla on tehtävä valintoja, mihin yhteisötasolla keskitytään.

”On valittava must win -jutut. Isoja muutoksia voi olla 1 – 5 menossa yhtä aikaa niiden koosta riippuen.”
-Marjaana Eskelinen

Tiimi vahvistaa osaamista

Tarpeiden jalostaminen käytännön ratkaisuiksi ja muutoksien tekeminen vaatii osaamista. Sitä syntyy harjoittelemalla ja oppimalla yhdessä.

”Kuinka tiiminä viemme asioita eteenpäin ja saamme aikaan tekoja?”  
– Minna Kaukonen, Gradia Jämsän kehittämisasiantuntija

Tiimi on kasvun ja kehityksen mahdollistaja. Yhdessä asioiden pohtimisesta sekä erilaisten näkökulmien näkyväksi tekemisestä jokainen ammentaa ajatuksia oman oppimisensa tueksi ja uudenlaisen osaamisen pohjaksi. Syntyy oppimisen kehä – tiimi ruokkii yksilön oppimista ja kasvua, yksilö ruokkii koko tiimin osaamispääomaa.

”Ei riitä, että vain yksilötason kehittymistä tapahtuu, muutokseen ja kehitystyöhön tarvitaan tiimi- ja yhteisötaso.”
– Minna Kaukonen

Osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi koulutuksilla, mutta taidot kasvavat ennen kaikkea tekemisen kautta. Sen mahdollistaa sallivuus ja vastuun jakaminen.

Sallivuutta on antaa tilaa: yhdessä tekemisen ja kehittämisen kyvyt kasvavat, kun niitä saa treenata tarpeeksi isolla kentällä – sillä kentällä on raamit, mutta silti riittävästi väljyyttä. Se antaa tiimeille vapauden muotoilla sille parhaiten sopivia reittejä, ja mennä välillä mutkienkin kautta.

Silloin jakaantuu vastuu, joka tuo tiimille osallisuuden ja vaikuttamisen tunteen – he voivat ja saavat tehdä annettujen raamien sisällä päätöksiä ja toimia. Johtajille se tuo vapautta keskittyä isompiin linjoihin.

”Jaettu vastuu on win-win -tilanne.”
– Minna Kaukonen

Aikaa voi tehdä lisää

Meitä ympäröi kiireen kulttuuri. Aikaa ei ole koskaan riittävästi eikä joskus ollenkaan. Se tarkoittaa sitä, ettei ole aikaa keskustella, ei kohdata, ei tehdä niitä tekoja, joita oikeasti pitäisi tehdä. Hienot ideat ja haaveet jäävät muistilapuille pöydän kulmaan tai hukkuvat viestintäkanavan syövereihin.

”Tiimien yhteinen aika on kaiken kehittämisen ydin. Pitää olla halua varata aikaa eteenpäin katsomiselle ja muutostarpeiden havaitsemiselle. Joskus tehokkainta on pysähtyä!” -Marjaana Eskelinen

Aito muutos ja kehitysaskeleiden ottaminen vaativat yhteistä ymmärrystä. Miksi me teemme? Se on tahtotilan luomista. Sitä ei voi tapahtua ilman, että ihmiset kohtaavat ja käyvät dialogia yhdessä.

”Usein koetaan, ettei aikaa tällaiselle ole. Meidän kokemus on se, että kun jollekin asialle on annettu aikaa, se alkaa edetä ja ratketa – se alkaakin taklata aikaongelmaa – aikaa ikään kuin syntyy lisää. Tiimitoiminnan kehittämisen myötä on saatu kiire haltuun, löydetty keinot keskittyä oleellisiin asioihin ja organisoida tekemistä.”  
-Minna Kaukonen

Tiimeissä kasvatetaan rohkeutta – ja rohkeudesta syntyy muutosta

Rohkeus kasvaa luottamuksesta. Tiimeissä tarvitaan aikaa luottamuksen rakentamiseen. Se vahvistuu, kun käydään läpi sitä, miksi tiimi on olemassa, mitä kukin siltä odottaa, miten toimimme ja ketä me tiimin jäseninä olemme. Luottamuksen myötä lisääntyy avoimuus ja rohkeus sanoa niitä keskeneräisiäkin ajatuksiaan ääneen, heitellä jopa villejä ideoita, sanoittaa tarpeita ja kehityskohteita. On helpompaa olla yhdessä rohkea kuin yksin.

”Niin kauan, kun ei ole rohkeutta tuoda asioita esille, yhteisön muutoskyvykkyys on hitaampaa.”
-Marjaana Eskelinen

Kehittämistarpeiden ja ideoiden tehokkain esilletuontikanava on ihmisten kohtaaminen. Muutoskyvykkyys vahvistuu tiimeissä, joissa on hyvä keskustelukulttuuri. Eikä vain keskustelu vaan myös tekemisen kulttuuri. Molempia tarvitaan. Siitä syntyy tyytyväisen tekemisen pöhinä:

”Kun yhteisössä saa olla tuomassa esiin tarpeita, niihin tartutaan ja näkee että tekoja ja tuloksia syntyy, se vahvistaa intoa. Se vahvistaa luottamusta, että asiat oikeasti menevät eteenpäin.”
-Marjaana Eskelinen

Tällä on suora vaikutus hyvinvointiin – joka on muutoskyvykkyyden peruspilari. Hyvinvoivalla ihmisellä, tiimillä ja yhteisöllä on voimavaroja tehdä arjen kehitys- ja muutostyötä. Syntyy positiivisen muutoksen kehä.

”Työhyvinvointi ei lisäänny välttämättä tekemällä vähemmän vaan tekemällä merkityksellisiä asioita yhdessä toisten kanssa omia vahvuuksiaan hyödyntänen ja uutta oppien.”
– Minna Kaukonen

Teksti Teija Välinoro

Tiimiakatemia Global Oy

Kiitos ajatuksista ja dialogista Minna Kaukonen ja Marjaana Eskelinen!

 

Tekstin ajatukset ja sitaatit pohjautuvat Todellista muutoskykyä ja osallisuutta oppilaitosyhteisöön -webinaariin, jonka voit katsoa täältä.