Muutos vaatii hoivaa – näin sitä on tehty ammattiopisto Sampossa

Kaikki lähtee oivalluksesta

”Se fiilis siellä, ja vaikka oli lauantai, niin porukka oli töissä. Voi vitsit, kunpa meidänkin opiskelijat olisivat näin innostuneita!” Päivi Ovaska muistelee ajatuksiaan vieraillessaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla siellä opiskelevan poikansa kutsumana. Tästä vierailusta syntyi oivallus ja haave toteuttaa Tiimiakatemia-menetelmää  omassa työssään opettajana. Kun Päivi valittiin silloisessa työpaikassaan Saimaan ammattikorkeakoulussa koulutuspäälliköksi, tuli tilaisuus vastaan – nyt hän voisi toteuttaa haavettaan ja tehdä jotain uutta! Tietotekniikka-alalle syntyi tiimioppimisen käytänteitä noudattava tiimiyrittäjyyden oppimispolku, jonka kävi läpi kolme tiimiä. Sitten tuli päätös että toiminta lopetetaan.  Myös Päivi päätti jatkaa työtään toisaalla.

Parin vuoden yrittäjänä toimimisen jälkeen tie vei Saimaan ammattiopisto Sampoon kehittämään yrittäjyysopintoja. ”Kyllähän nekin lipsahtivat tiimioppimiseen”, Päivi nauraa. Siitä askel askeleelta alkoi tiimioppimisen leviäminen Sampossa eri koulutusaloille. Tällä hetkellä Päivi toimii projektipäällikkönä. Hän on tehnyt aktiivisesti työtä tiimioppimisen käytänteiden eteenpäin viemiseksi ja sen on huomannut positiivisessa mielessä myös muu henkilöstö. Päivi valittiin joulukuussa vuoden sampolaiseksi tunnustuksena uudenlaisen toimintakulttuurin luomisesta ja kehittämistyöstä. Päivin työ osoittaa, että muutoksen hoivaamiseen vaaditaan rohkeutta tehdä tekoja.

Asioita alkaa tapahtua kun massa lähtee liikkeelle

Sampo on iso organisaatio, henkilökuntaa on vajaa 400 henkeä ja opiskelijoita noin 4500. Ammattiopisto toimii kolmella eri paikkakunnalla Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella. Iso koko aiheuttaa omat haasteensa yhtenäisen linjan rakentamiseen, eikä varsinaista päätöstä ole tehty että koko Sampo lähtisi toteuttamaan koulutusta tiimioppimisen menetelmin. Päivi kuvailee että pikemminkin muutos on lähtenyt alhaalta ylöspäin.

”Koko ajan on käynnissä erilaisia kokeiluja ja sovellutuksia eri aloilla. Suurimman harppauksen ottaa nyt vuoden alussa SOTE-ala, joka siirtyy kokonaan tiimioppimisen käytänteisiin”, Päivi kertoo.

Sote-puolella on 38 opettajaa jotka ottavat käyttöön tiimiopettajuuden ja opiskelijoita on noin 500. Se on rohkea ja ihailtava askel johon on myötävaikuttanut opettajien käymä Tiimioppimisen startti. Päivi kokee että tärkeänä tekijänä muutokseen on ollut SOTE-puolen koulutuspäällikön tuki. Vaikka muutosta tehdään alhaalta käsin, on tärkeää että johto näyttää yhteisen suunnan ja mahdollistaa teot. Toki vastustajiakin on ollut, mutta Päivi miettii että riittää kun tarpeeksi suuri massa lähtee liikkeelle, niin asioita alkaa joka tapauksessa tapahtua.

Kotoisa dialogi

Päivi kuvailee ammatillisen koulutuksen reformin luoneen mahdollisuuksia ja helpottaneen muutosta. Mutta kipinä on leiskahtanut jo ennen sitä.

”Moni sanoi ettei voinut enää jatkaa vanhalla tavalla. Opiskelijat ovat erilaisia, työelämä on erilaista, vaatimukset ovat erilaisia. Jotain pitää kehittää. Ja tiimioppiminen tarjoaa vaihtoehdon, siinä on toimintatapoja ja malleja joita voi lähteä soveltamaan. Ei ole olemassa toista yhtä konkreettista vaihtoehtoa. Toki välillä vie aikaa ennen kuin täysin tajuaa, mistä tässä on kyse”, Päivi kuvailee.

Myös eri koulutusaloilla on eroja, toiset ovat jo valmiiksi miettineet pedagogisia ratkaisuja jolloin myös muutoksen tekeminen on helpompaa. Joka tapauksessa muutos syntyy tarpeesta. Kun tarve tunnistetaan, alkaa ratkaisun etsintä. Kun ratkaisu on löydetty, on aika ruveta muutoksen hoivaustoimenpiteisiin. Niistä syntyy askeleita eteenpäin.

Vaikka välillä tuntuu että askeleet ovat pieniä, on eteenpäin kuitenkin menty. Kun Päivi nyt katselee kuljettua reittiä viiden vuoden ajalta, huomaa, että on tapahtunut hyvinkin merkittäviä steppejä: ”Itselle oli tosi iso asia että johto päätti kaikkien sampolaisten pääsevän mukaan Tiimioppimisen starttiin!”

Päivi on itse ollut mukana valmentamassa starteissa joita on läpikäynyt jo muutama ryhmä ja nyt vuoden alkupuolella aloittaa 60 henkinen joukko. ”Sillä on iso merkitys että kaikki pääsevät mukaan. Tulokset toki vaihtelevat, toiset innostuvat isosti, toiset vielä isommin ja toki on heitäkin jotka eivät aktiivisesti lähde tekemään muutoksia työssään. Silti olen kuullut että positiivinen muutos yhteisön kulttuurissa on huomattu. Dialogi on jo johtajillekin kotoisaa – enemmän niin päin että jos ei pääse rinkiin, se tuntuu oudolta”, Päivi toteaa tyytyväisenä.

Starttivalmennusten myötä jokaisella on käsitys siitä, mitä tiimioppimisella tarkoitetaan.  Se vahvistaa yhteistä ymmärrystä. Sampossa noin kymmenen esimiestä on käynyt Tiimimestari-valmennuksen  ja seuraava askel on saada myös opettajia Tiimimestariin.

Vierailujen suuri rooli

Vierailuilla on ollut suuresti merkitystä siihen, että tiimioppiminen on viety osaksi arkea Sampossa. Päivi nauraa kuinka hän vahingossa päätyi pari vuotta sitten vierailulle Kainuun ammattiopiston Yritysamikseen. Se oli niin vaikuttava kokemus että Päivi kokosi uudelle vierailulle kokonaisen bussilastillisen Sampon opettajia. Tämän retken tuloksena syntyi Yrityssampo, jossa kolme eri koulutusalaa toimivat yhdessä.

”Lähdettiin suurella innolla tekemään mutta ehkä kuitenkin lopullinen rohkeus vielä puuttui ja oli myös vastustajia, joten homma vähän lösähti”, Päivi kuvailee. Harvoin muutosta tehdessä reitti on suora ja täynnä pelkkiä onnistumisia. Prosessiin kuuluvat myös takapakit ja lopulta muutos jopa vahvistuu näistä kun virheistä otetaan opiksi. Nyt Päivi uskoo että Yrityssampo on nousemassa uudelleen.

Vierailut toisiin oppilaitoksiin ovat luoneet pohjaa Sampossa Sote-alan uudistukseen ja mallia on haettu esimerkiksi Riverian Lieksan ammattiopistosta  sekä Suomen Diakoniaopistolta. Itse Päivi koki saaneensa paljon apua aikoinaan oman tiimiyrittäjyyspolun kehittämiseen siitä, kun Tiimiakatemian opiskelijat kävivät kertomassa omasta opiskelustaan ja sparraamassa tietotekniikan tiimiyrittäjiä. ”Ei tarvitse tyhjästä keksiä, vaan voi kopioida ja soveltaa muiden malleja”, Päivi korostaa. Sillä pääsee alkuun ja pikkuhiljaa voi enemmän ja enemmän muodostaa omaa toimintatapaa. Jokainen ala ja sen toimintatavat ovat erilaisia, ei ole tarkoituskaan että kaikki soveltaisivat tismalleen samaa kaavaa. Ja se tiimioppimisen rikkaus. Se tarjoaa malleja, käytänteitä ja ideologian, jota voi loputtomasti kehittää ja muokata. Tärkeintä muutoksessa on aloittaa se, edes pienimmällä mahdollisella teolla. Se on hoivaustoimenpide numero 1.

Miten sinä voit hoivata muutoskipinää omassa yhteisössäsi?

• Etsi ympärillesi kipinäjoukko. Vahvista innostusta. Pikku hiljaa se leviää ja saavuttaa yhä useamman – se vain vaatii kärsivällisyyttä ja vastustuksen sietämistä.
• Aloita pienillä teoilla – dialogiringin järjestäminen palavereihin kuulostaa mitättömältä mutta sillä voi olla suuriakin vaikutuksia.
• Muutos lähtee tarpeesta – kuuntele tarpeita, joita yhteisössä nousee esille ja tee ne näkyviksi. Hyvinvoiva muutos vastaa näihin tarpeisiin.
• Käytä resursseja yhteisen ymmärryksen aikaansaamiseen – keskustelua, valmennuspäiviä, kohtaamisia.
• Käy vierailuilla innostavissa paikoissa ja houkuttele kollegat mukaan. Konkreettisten esimerkkien ja kokemuksien kuuleminen on korvaamatonta.
• Kopioi rohkeasti jo olemassa olevaa ja kokemuksen karttuessa ala tehdä omia sovellutuksia. Aloitus on tärkeintä ja se on helpointa tehdä kun on jotain jonka voi helposti viedä käytäntöön.
• Kertaa välillä tapahtunutta ja huomaa kaikki edistysaskeleet. Iloitse ja onnittele itseäsi ja muita niistä.
• Älä lannistu takapakeista vaan ota ne vastaan prosessin pakollisina oheistuotteina ja vahvistuksena.

Teksti Teija Välinoro, Tiimiakatemia Global

Julkaistu 1/2020