Matti Saarela: Mitä oppiminen voisi olla tulevaisuudessa?

Oppimista tapahtuu todella paljon verkostoissa joko fyysisesti kohdaten tai verkon välityksellä. Tarvitseeko oppi hakea itse vai jakaako sitä jokin robotti vai kenties tekoäly? Miltä kuulostaisi ihmisten välinen kohtaaminen eri-ikäisten kesken ilman minkäänlaisia rajoja. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa niin oppimisen suhteen kuin muutoinkin. Oppiminen voi siis olla jotain edellä kuvatun tapaista tai aivan jotain muuta.

Paikka vai aika

Tarvitseeko oppiminen fyysisen paikan? Tätä on hyvä pohtia moneltakin eri kannalta. Jossain vaiheessa elinikäisen oppimisen polkua on tärkeä, että on olemassa kotipesä, johon on turvallista tulla ja aloittaa päivä aina turvallisella ja tutulla tavalla. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman, että on fyysinen paikka jonne kokoonnutaan. Tutustuminen oppimisen maailmaan on siis hyvä aloittaa turvallisessa ympäristössä, joka on inspiroiva ja motivoiva niin ympäristön kuin siellä olevien ihmisten suhteen. Oppiminen pitäisi olla alkutaipaleella leikinomaista yhdessä tekemistä ja yhteistoiminnan harjoittelua. Virikkeitä pitää olla esillä paljon ja niitä pitää aktiivisesti tarjota, että jokainen saa sellaisia oppimiskokemuksia mitkä jäävät mieleen positiivisessa mielessä. Asiakaskokemus ja asiakastyytyväisyys on suuri osa oppimista jo alkutaipaleella. Tunnekokemuksen vaikutusta oppimiseen ei voi unohtaa, niinpä näitä kaikkia kokemuksia on tarjottava mahdollisimman monenlaisella tavalla.

Oppimisen edetessä ei ole niinkään tärkeää onko meillä yhteinen paikka missä opitaan vaan ehkä tärkeämpää on yhteinen aika, jolloin opiskellaan. Oppimista voi toteuttaa fyysisen paikan lisäksi verkon välityksellä vaikkapa toiselle puolelle maapalloa. Verkonyli oppimista tapahtuu monella eri tavalla. Se voi olla joko pelaamista tai vaikka tiedonhankintaa ja miksei jopa yhteinen virtuaalinen maailma, missä kohdataan ja synnytetään yhdessä uutta tietoa. Tästä syystä siis fyysinen paikka ei ole se oleellinen opintojen edetessä.

Peruskivet

Tulevaisuuden oppimossa on tärkeää, että on olemassa tietyt peruskivet, joille toiminta perustuu. Yksi aivan tärkein perustuskivi on yksilö. Jokainen ihminen on huomioitava yksilönä ja jokaisen omine tarpeineen. Toinen peruskivi on kohtaaminen. Oppimossa oleellista on ihmisten kohtaaminen – alkutaipaleella fyysisesti ja myöhemmin jopa virtuaalisesti. Nämä kaksi peruskiveä eivät kuitenkaan pysy toisiinsa kiinnittyneinä ilman laastia eli rohkeutta. Tosilla ihmisillä on rohkeus kohdata uusia asioita ja paikkoja tai ihmisiä, mutta toisilla ei sitä ole. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että oppimon toiminta perustuu vahvasti tiimioppimiseen ja valmentamiseen. Näiden peruskivien ja laastin päälle on hyvä rakentaa turvallinen tulevaisuuden oppimo joko fyysisesti tai virtuaalisesti.

Tiimivalmentaja työssä

Tiimivalmentajan tehtävänä on toimia kohtauttajana, joka mahdollistaa toisinajattelun. Tällä tarkoitan sitä, että jokaiselle tiiminjäsenelle muodostuu turvallinen olo omassa tiimissä ja on kokemus, että omia ajatuksia arvostetaan ja niitä uskaltaa sanoa ääneen. Niinpä dialogin perusteet on oltava jokaisella hyvin hallussa. Tämän tärkeän tehtävän lisäksi tiimivalmentajan tehtävä on saattaa yhteen erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä.

Tiimivalmentajalla on oltava hallussaan niin yhteistoiminnallisuuden periaatteet kuin tiimioppimisenkin periaatteet. Toiminta perustuu dialogiin ja ohjaukseen valmennuksen keinoin. Tiimivalmentajan tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus, avoimuus ja arvostus. Työssään tiimivalmentaja hyödyntää isompia oppimistiimejä, jotka muodostuvat eri-ikäisistä oppijoista aina varhaiskasvatusikäisestä jo työelämänsä tehneisiin. Joukkoon mahtuu siis eri koulutusasteilta ja yrityselämästä väkeä. Oppimista tapahtuu pienemmissä projektitiimeissä ja näiden opit jaetaan yhteisissä oppimisen paikoissa, treeneissä.

Toisaalta valmennettavana voi olla myös verkosto, joka toimii eripuolella maailmaa. Kohtaaminen tapahtuu verkon välityksellä hyödyntäen tulevaisuuden tekniikkaa. Tämä luo omanlaisensa haasteen valmennukseen, mutta sama arvomaailma siltikin on läsnä.

Miksi eri-ikäisiä

Tiimit on meillä perusopetuksessa muodostettu usein miten hyvin perinteisesti saman vuosiluokan kesken tai rinnakkaisen vuosiluokan kesken. Muutamia kokeiluja on kuitenkin jo olemassa eri-ikäisten lasten tiimeistä Suomessakin. Voitaisiinko sillä saavuttaa jotain etuja oppimisessa, jos tiimit muodostettaisiinkin laajemmankin ikäjakauman mukaisesti? Ajatuksella, että samassa tiimissä voisi toimia esimerkiksi esioppilaita, alakouluikäisiä, yläkouluikäisiä ja miksen jopa 2. asteen tai ylemmän asteen opiskelijoita. Mahtavaa olisi toki, jos saataisiin vielä yrittäjiä mukaan. Monessa koulussa jo toimivatkin niin sanotut lukumummot, mitä kaikkea näinkin eri-ikäisillä olisi toisilleen annettavaa. Oppimista voisi tapahtua aivan toisella tavalla tällaisissa tiimeissä. Ainakin peruskoulukontekstissa tällaista voisi helpostikin kokeilla. Jos tällaiseen jakaumaan päästäisiin voisi lapset oppia tiimeissä jo hyvin varhaisesta vaiheesta alkaen.

Olisi todella herkullista saada niitä yrityksiäkin mukaan, koska heillehän me työvoimaa tulevaisuutta ajatellen koulutamme. Onpa joku yrittäjä joskus sanonutkin, että ainoa, mitä he kouluilta odottavat, on työelämätaitojen opettaminen sekä sosiaaliset taidot. Kaiken muun he voivat itse kouluttaa. Tähän haasteeseenhan meidän olisi vastattava ja mikä olisi sen parempi vastaus kuin oppia toimimaan eri-ikäisten kanssa samoissa tiimeissä yhdessä tietoa rakentaen ja uutta oppien.

Oppimisympäristö

Tulevaisuuden oppimossa on monenlaisia erilaisia oppimistiloja, jotka ovat muuntuvia ja joustavia moneen eri tarkoitukseen. Siellä on kotipesiä pienemmille, tiimitiloja kaiken ikäisille, hiljaisia tiloja projektitiimeille, yhteyksiä ulkomaailmaan ja ties vaikka mitä. Oppiminen siellä tapahtuu rajattomasti ja joustavasti erilaisissa kokoonpanoissa toisiaan kohdaten ja arvostaen. Siellä on motivoitunutta väkeä synnyttämässä uusia ideoita ja jalostamassa niitä innovaatioiksi jotka leviävät ympäri maailmaan käytännöiksi.

Idea tulevaisuuden oppimosta

Kiitokset Tiimimestari92 ryhmälle taas huikeasta innovaatiokerrasta Ilorannassa. Mahtavaa oli olla ideoimassa mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Tiimimme synnytti huikean idean tulevaisuuden oppimosta, jossa kohtaavat eri-ikäiset oppijat. Tämän innoittamana olen jo jutellut muutaman tahon kanssa, jos vaikka tekisimme parin päivän pilotin tulevaisuuden oppimosta vielä tänä keväänä.

Teksti: Matti Saarela, Lahden kaupunki

Kuva: Tekstin kuva Matti Saarela

Julkaistu 2/2019