Kouluissa tarvitaan yhteiskehittämistä, tiimejä ja valmennusosaamista

Rehtori Heikki Laivamaa on rakentanut tiimeihin, yhteiskehittämiseen ja valmentavaan johtamiseen perustuvaa kulttuuria koululle. Hän kokee, että myös opettajat ovat strategiatyön tekijöitä.

”Kun henkilöstön hyvinvointimittausten tulokset alkoivat laskea, alkoivat omat hälytyskellot soida. Yksin ei voi hallita eikä pitää lankoja käsissä”, muistelee Heikki Laivamaa, Joutsenon koulun rehtori havahtumistaan muutama vuosi sitten. Perinteinen hierarkkinen johtaminen oli tehokasta ja muutoksia saatiin nopeasti aikaan – näennäisesti. Pinnan alla kaikki ei ollutkaan niin hyvin.

”Kun esimies hoitaa hommaa yksin tai harvojen kanssa, kuormituksen takia ajan kanssa heikkenee kyky kuunnella.” Tämän huomaaminen pakotti muuttamaan omaa johtamista ja tekemisen tapaa. Sattumalta koulun erityisopettaja Satu Harjunen oli juuri käynyt Tiimimestari-valmennuksen ja toi esille sieltä saamiaan näkökulmia tiimeissä toimimiseen ja yhteiskehittämiseen.

”Kiinnitin huomiota hänen osuviin havaintoihinsa ja pedagogisiin ratkaisuihin. Intuitio kertoi, että tässä on jotain oikeaa, vaikka en vielä täysin ymmärtänyt mistä oli kyse ja alkuun oli eripuraakin”, Heikki myöntää. Hän lähti perehtymään aiheeseen ja lopulta mukaan Tiimimestari-valmennukseen. ”Tavoitteena oli hakea keinoja lisätä työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä koko yhteisössä sekä hakea innostusta ja kyvykkyyttä muutokseen.”


Yhteispeliä tiimeissä ja rehtorin kanssa

Monesti tiimit nähdään vain työn organisoimisen välineenä. Se on kaventaa pois sen, mitä tiimit parhaimmillaan ovat: tiimi on yksilön oppimisen ja kasvun alusta. Niissä ei vain jaeta työtehtäviä vaan käydään dialogia, reflektoidaan, ajatellaan ja koetaan yhdessä, haastetaan omaa ja muiden kasvua.

Opettaminen ei ole vain yksilöiden tehtävä ja yksin toteutettava vastuu, vaan se jaetaan muiden kanssa opettajatiimissä. Esimerkkinä yhteisopettajuus, jossa kahta luokkaa opettavat yhdessä kaksi opettajaa, ja he suunnittelevat toteutuksen parina, tai opettajatiimissä voidaan rakentaa koko vuosiryhmän lukujärjestys yhdessä.

Joutsenon koulussa päätettiin lähteä rakentamaan tiimeihin perustuvaa yhteisöä – yhdessä oppivaa, tekevää ja toimivaa koulua. Se tarkoittaa, että johtajuutta jaetaan opettajatiimeille ja opettajatiimeissä on vapautta ja vastuuta suunnitella toimintaa. Tämän toteuttamiseen tarvitaan vahvaa henkilöstön ja johdon yhteispeliä.

”Tänä päivänä opettajienkin pitää olla strategiatyön tekijöitä, ei yksintekijöitä. Rehtori ei käske ja määrittele kaikkea”, Heikki toteaa. Se tarkoittaa, että opettajat ovat aktiivisia toimijoita: he luovat strategiaa, löytävät itseä innostavat keinot, luovat aikatauluja, tavoitteita ja sitoutuvat niihin, yhdessä tiimeinä ja yksilöinä. Tarvitaan yhteisöohjautuvuutta – kykyä toimia ja johtaa itse itseään.


Valmentava työote kaikilla tasoilla

Johtajan toimiminen valmentajana mahdollistaa tiimien toiminnan. Se on tarvittavan vapauden antamista, suunnan yhdessä luomista ja sinne kulkemista.

Toki joka tilanteessa valmentava ote ei toimi. Rehtorin työhön kuuluu hallintoon ja talouteen liittyviä tehtäviä ja virkavastuu. Ne ovat kuitenkin vain yksityiskohtia. ”Vaikka välillä tarvitaan kumpaakin johtamistapaa, enemmän kuitenkin valmentavaa, mahdollistavaa. Tarvitaankin taitoa tunnistaa, milloin kumpaa tarvitaan. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, heillä on osaamista – ei joka tilanteessa tarvita mikrojohtamista.”

Valmentavassa johtamisessa tärkeintä on työntekijöiden itsetunnon, uskaltamisen ja omien vahvuuksien tunnistamisen tukeminen. ”Toivon, että mahdollistaminen näkyy sisäisen motivaation kasvuna mutta se näyttäytyy myös epävarmuutena, kun voikin valita”, Heikki pohtii. Vapaus tehdä valintoja tuo mukanaan pelkoja, ei uskalleta tehdä, vaikka saisi. Pelko siitä, että epäonnistuu, on syvässä.

Siksi tarvitaan nimenomaan opettajatiimejä, joissa ratkaisuja voidaan miettiä ja toteuttaa yhdessä. Toki siinäkin tarvitaan rohkeutta ja kykyä toimia tiimin jäsenenä. Dialogi- ja vuorovaikutustaidot, ennen kaikkea kyky aitoon kuunteluun on tärkeää. Täytyy myös sietää epävarmuutta, sitä ettei kaikki ole aina täysin omissa käsissä. Täytyy pystyä luottamaan itseensä ja muihin.

Valmentava työote näkyy myös opetuksessa. Se haastaa perinteisen opettajuuden. Valmentajana opettaja ei ole tiedon hallitsija ja oikeiden vastausten kertoja vaan oivallusten mahdollistaja. Oppijat harjoittelevat toimimaan aktiivisina osallistujina. Kyky toimia itseohjautuvasti kehittyy harjoittelun myötä ja samalla opettaja harjoittelee vapauden ja tilan antamista.

”Opettajat ovat oppijoiden kanssa valmentajia – jolloin heidän pitää sietää ja kestää itseohjautuvuutta. He ovat mallina oppijoille”, Heikki toteaa.

Valmentajina ja tiimien jäseninä jokainen aikuinenkin on oppija, joka harjoittelee ja kehittää taitojaan yhdessä muiden kanssa.

”Isossa kuvassa olen tyytyväinen – valmentava toimintatapa on levinnyt oppilaskohtaamisiin, joissa on läsnä dialogi ja kuuleminen. Kun keskustelukulttuuri oppijoiden kanssa muuttuu, alkaa tuloksia syntyä – hitaammin, mutta laadukkaasti parempia. Kun opettajan arvostus oppijoita kohtaan näkyy ja hän oikeasti kuuntelee, se luo luontaisesti arvostusta opettajaa kohtaan.” Heikki on tunnistanut tämän uudenlaisena rauhana luokassa ja esimerkiksi opettajan vastustaminen on vähentynyt.


Hyväksy hitaus

Joutsenon koulussa on viimeiseen vuoteen mahtunut henkilöstöä kuormittavia tekijöitä kuten uuden koulukeskuksen rakentaminen ja koronan vaikutukset. Heikki sanookin odottavansa sitä, että normaalimpi arki alkaa ja päästään keskittymään kulttuurin kehittämiseen.

On opettajia, joille uusi toimintatapa on sopinut ja se näkyy hyvinvointina. On myös heitä, joille erilaisen tavan omaksuminen on ollut hankalampaa. ”Monet haluavat selkeitä käskyjä ja valmiita vastauksia.” Harjoittelu vie aikaa.

”Eniten on haastanut oppimisen hitauden hyväksyminen”, Heikki miettii. ”Sen kyllä ymmärtää, mutta että sen todella hyväksyy, se on vaikeaa.” Oman työtavan muutos, yhteisön työtapojen muutos ja sitä kautta koko kulttuurin muutos on hidasta. Se tapahtuu yksilö kerrallaan. Vaikka toimitaan tiimeissä ja yhdessä, on jokaisen tehtävä omat oivalluksensa ja löydettävä oma tapansa.

Tiimeissä aidon yhteisymmärryksen löytäminen ja luottamuksen syntyminen on aikaa tarvitseva prosessi. Tulee turhautumista ja kokemus ettei tämä toimi. Harva uusi asia toimii heti, tai edes huomenna. On vain jaksettava uskoa, että vaakakupissa hyvää syntyy enemmän kuin negatiivista. Kun muutos lähtee jokaisesta itsestään ja sitä tehdään yhdessä, syntyy jotain vahvempaa ja syvempää kuin mitä käskyttämällä voi saada aikaan.

Heikki kokee, että oman johtamistavan kehittäminen, uusien näkökulmien löytäminen ja yhdessä yhteisön kanssa toimiminen on vahvistanut omaa jaksamista ja hyvinvointia.

”Oma työmäärä ei ole vähentynyt mutta sisäisen rauhan löytäminen on tuonut hyvinvointia. On tullut itseluottamusta siihen, ettei tarvitsekaan tietää kaikkea, voin myöntää tietämättömyyteni, kysyä ja saada apua kollegoilta.”


Artikkeli julkaistu alunperin Rexi-lehti 1/2021, julkaisija Suomen Rehtorit Ry

Teksti Teija Välinoro, Tiimiakatemia Global

yhteistyössä Heikki Laivamaa, Joutsenon koulu

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Lue oppaistamme lisää

Lue seuraava artikkeli