Jaettua johtajuutta tiimirakenteen avulla – Case Ylöjärven lukio

Tiimit työyhteisön keskiössä?

Tiimioppisen Startti -valmennukseen osallistumisen koko yhteisölle mahdollisti lukion saama oppimisympäristöjen kehittämiseen suunnattu hankerahoitus. Valmennukseen osallistumisen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tiimioppimisesta, oppimistiimeistä sekä dialogista, mutta sitten tapahtuikin jotain enemmän.

”Henkilökunta sai todella voimakkaan kokemuksen tiimioppimisesta ja yhteisöllisyydestä. Valmennuksen jälkeen keskusteltiin, halutaanko lähteä kokeilemaan tällaista uudenlaista yhteistyön ja yhteiskehittämisen toimintamallia ja yhteisesti päätettiin, että lähdetään. Ja yhdessä ne rakenteet myös luotiin. Vuoden jälkeen henkilöstö oli sitä mieltä, että tämä on parasta tähän asti.”

Tiimistartti -valmennuksesta lähtölaukaus tiimityölle? Lue lisää valmennuksesta

Voiko olla näin yksinkertaista?

Se ’tämä’ joka on parasta viittaa työn tekemisen organisointiin ja rakenteellisiin valintoihin. Vaikkakaan tiimioppiminen ei ilmiönä tai toimintamallina ollut lukiossa uusi, (onhan Ylöjärvellä pyöritetty jo useamman vuoden ajan ensimmäisen vuoden opiskelijoille tiimijaksoa, jossa opiskelijat toimivat tiimeissä ja opettajat pääsevät toteuttamaan yhteisopettajuutta), työyhteisön organisoinnin keinona tiimioppimista ja tiimivalmentajuutta ei oltu täyspainoisesti hyödynnetty.

Systemaattiset valinnat mahdollistivatkin yhdessä tehtävän kehittämistyön sekä arjen työtä tukevan verkoston rakentumisen.

Käytännön steppejä

Jokainen opetustyötä tekevä kuuluu johonkin kolmesta oppimistiimistä (äidinkieli-reaali, matematiikka, kielet-taideaineet), joiden lisäksi on pienempiä ainetiimejä. Myös muita toiminnallisia tiimejä on perustettu tarpeen mukaan.

”Oppimistiimien rooli on esimerkiksi opettajankokouksiin valmistelun näkökulmasta iso. Oppimistiimeissä valmistellaan ja käsitellään paljon opettajankokouksen asioita, joita käymme tarkemmin läpi sitten jokaisen oppimistiimin kapteenin ja rehtorien kanssa. Oppimistiimien läpikäymistä asioista nostetaan aiheita opettajankokoukseen. Opettajankokouksen alustakin 30 minuuttia on varattu oppimistiimien keskinäiselle tapaamiselle. Näissä tapaamisissa asiat kirjataan yhteiselle jaetulle alustalle, mistä näen ne valmiiksi, ennen kuin porukka kokoontuu lopuksi 45 minuutin ajaksi yhteisten asioiden äärelle. Tämä säästää aikaa, kun opettajankokoukseen tullessa asioita on jo pureskeltu ja mahdollisesti ne ovat jo ratkenneetkin tiimien toimesta”.

Toiminnan yhtenä mahdollistavana konkreettisena toimena on kalentereihin erikseen varatut säännölliset tapaamiset. Tiistai-iltapäivä klo 14:30-15:45 on varattu tiimien kokoontumiselle. Kerran kuukaudessa tuo aika on varattu opettajankokoukselle.

Toimintamalli on erityisesti kehittänyt sellaista yhteistyön kulttuuria, jossa puhutaan paljon sekä kehitetään ja haetaan ratkaisuja yhdessä. Jokainen ottaa vastuun oman tiimin toiminnasta ja siellä käsiteltävistä asioista. Rehtorina Jarkko näkee jo pelkästään tämän erittäin isona arvona – yhteisössä suostutaan ja halutaan tehdä tällaista.

”Kyllä tää on tällaista jaettua johtajuutta. Meillä on noissa oppimistiimeissä sellaista rakentajaporukkaa, jotka nostavat esiin asioita ja minä voin myös heittää heille asioita mietittäväksi.”

Ajallako siitä selviää?

Se, että on halua ja aikaa yhdessä kehittää ja jakaa tietoa on tärkeää. Sen jälkeen kuvaan astuu kyky käydä dialogista, tasa-arvoista ja kaikki ihmiset ja näkemykset huomioivaa keskustelua; mikään näkemys ei nouse ylemmäksi yksittäisen yksilön toimesta vaan on yhteisen ajattelun ja tarpeen esiin nostamaa – tiedon jakaminen ja moninaisten näkökulmien huomioiminen ovat tiimioppimisessa keskeisessä roolissa. Yhteisistä näkemyksistä ja kokemuksista syntyy jotain uutta, yhteistä oppimista ja yhteisiä tavoitteita, joiden toteuttamiseen on jokaisen mahdollista sitoutua.

”Jossain määrin tapaamiset toimivat myös työnohjauksellisena elementtinä. Tiimeissä nostetaan paljon esiin asioita liittyen omaan tekemiseen ja työn haasteisiin. Yhdessä sitten porukka oppii toisiltaan ja ratkaisutkin monesti löytyvät siinä hetkessä”.

Aika on tärkeää, mutta yksinään se ei riitä. On ymmärrettävä tiimitoiminnan periaatteita ja tiimien rakentumisen lainalaisuuksia. Toiminnan organisoituminen vaatii myös johtajilta ja organisaatiolta valmiutta ja halukkuutta osallistaa koko työyhteisö.

”Oli hyvä, että meillä oli opettajia, jotka oli käynyt Tiimimestari® -valmennuksen jo silloin kun tähän yhteiseen starttiin osallistuttiin. Esimerkiksi tiimijakson synnyttäminen lähti opettajista, mutta johtajan täytyy myös olla mukana siinä eturintamassa ja ymmärtää mistä on kyse.”

Ylöjärven lukiossa sekä rehtori, vararehtori että useampi opettaja ovat osallistuneet myös Tiimimestari® -valmennukseen.

”Jos johtajana epäröit, et mitä tää tiimioppiminen ja tiimityöskentely on, niin ota opettajajoukosta [tai muista työntekijöistä] mukaan sellainen henkilö, jolla on halua kehittää ja joka saa myös muut mukaan toimintaan. Lähtekää yhdessä Tiimimestari® -valmennukseen. Toinen vaihtoehto on järjestää useamman päivän tarkasti mietitty tiimioppimisen startti valmennus, mikä meilläkin oli.”

Kysyttäessä Jarkolta vielä lopuksi, onko hänen työnsä rehtorina helpottunut, kun työyhteisön tekeminen on organisoitu tiimityöskentelyn mukaisesti, vastaus on selkeä ja suora ’kyllä’. Tiimityöskentelyn yksi keskeinen tulos onkin se, että jokainen pääsee olemaan mukana tekemässä ja saamassa äänensä kuuluviin. Kun dialogisuus ja yhdessä tekemisen kulttuuri työyhteisössä lisääntyy, löydetään helpommin yhteisiä ratkaisuja, eikä niin vahvasti puolusteta sitä omaa näkemystä.

”Se täytyy kyllä antaa ’negatiivisena’ palautteena tiimioppimiselle ja teille Globalillakin, että mä en enää nykyään kestä yhtään sellaisia tilaisuuksia, joissa yksi puhuu ja muut kuuntelee. Mä ajattelen niissä tilaisuuksissa koko ajan, että miksi me ei yhdessä luoda niitä juttuja, sillä siten asiat tehostuisivat, syntyisi enemmän ja laadukkaampia tuloksia sekä enemmän sitoutumista.”

Webinaarissamme ”Tiimivalmentajuuden ja tiimioppimisen hyödyt opettajalle ja oppilaitokselle”, Jarkko avaa lisää näkemyksiään tiimiorganisaation hyödyistä koko työyhteisölle ja myös hänelle johtajana.  Pääset katsomaan webinaarin täältä

Lue lisää Tiimimestari® -valmennuksesta ja katso seuraavat alkavat ryhmät täältä.

Tekstissä mainitusta tiimioppimisen jaksosta voit lukea lisää blogistamme.

Blogitekstimme Kuinka tiimioppivaa kulttuuria rakennetaan?,  Johtaminen on rikastuttavaa yhteiskehittämistä sekä Koulun rehtori tiimimäisen yhteisön mahdollistajana saattavat myös kiinnostaa sinua.