Heikki Toivanen: Dialogi luo itseohjautuvuutta

Tuolit muodostavat symmetrisen ympyrän. Minua jännittää tiimivalmentajana. Ringissä on noin 25 oppijaa ja kaksi tiimivalmentajaa. Osa oppijoista on hiljaa. Käynnissä on muutama iloinen keskustelu ja yksi vakavampi. Tunnistan kolme introverttia, jotka tuijottavat eteensä. He ovat aivan hiljaa ja tuijottavat eteensä lähes paniikinomaisesti. Puheen sorinasta voi päätellä kokonaistunnelman. Se on odottava.

Dialogi alkaa tyhjyydestä. On minä ja muut. Katkaisen puheensorinan nostamalla käden ylös. Aloitan omalla puheenvuorollani. Kertaan dialogin säännöt Isaacsin mukaan: suora puhe, kunnioitus, kuuntelu ja odotus.

Aluksi kysyn jotain, yleensä jotain vähän häröä ja avointa. Tunnelma muuttuu. Keskustelu alkaa virrata aluksi hitaasti. Tarkkailen dialogin kehketymistä. Minun haasteeni on, että kun innostun itse jostain teemasta, valtaan koko ilmatilan. Yksi haasteellisimmista tiimivalmentajan laeista on puuttumisen laki.  Kun tiimivalmentajasta tuntuu, että pitäisi puuttua, niin silloin ei pidä. Ja kun tuntuu, että ei pitäisi puutua, niin silloin juuri pitää puuttua. Tämä pätee dialogiin ja tekemiseen.

Yritän pysyttäytyä kysymisessä. Kun ensimmäinen introvertti alkaa puhumaan, ollaan saavutettu luottamuksen ensimmäinen taso. Sitten innostun ja ohjaan dialogia. Sanon itselleni mielessäni: ole hiljaa lörppäsuu ja anna muiden puhua. Puheenvuoroni jälkeen on hiljaista. Päätän pysyä hiljaa. Odotan, että dialogi virtaa jälleen. Nyt onnistun pitämään suuni kiinni. Joku kysyy, miten me laitamme tästä käytäntöön? Kysyn, kuka oppimisesta ottaa vastuun? Tiimi päättää hajaantua pieniin ryhmiin. Tiimi jakaa jokaiselle pikkutiimille vastuualueen.

Tiimivalmennus perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin eli tiedon ja käsitteiden yhteisölliseen rakentumiseen. Ajatuksena on, että tieto ei siirry automaattisesti oppijaan, vaan oppija rakentaa tiedon uudelleen omista tarpeista lähtien. Oppiminen on toiminnallista. Oppija innostuu kokeilusta, kysymyksistä, ratkaisuista ja ymmärtämisestä. Tilannesidonnainen vuorovaikutus eli dialogi tukee oppimista. Tiimi on yksilön (oppijan) oppimisen väline. Tiimi ja yksilö vahvistavat toisiensa kasvamista. Reflektio eli tekemisen, kokemisen, oivallusten, palautteen ja uuden teorian puntarointi ovat keskeisessä asemassa.

Tietoteoria. Tämä japanilaisten professoreiden, Ikujirō Nonakan ja Hirotaka Takeuchin syvällinen kaavio kuvaa tiimioppimisen sielun. Kaikki alkaa dialogista. Oppijoilla on hiljaista tietoa. Ensimmäisessä vaiheessa tieto jaetaan dialogissa sosialisaation eli höpöttämisen kautta. Toisessa vaiheessa tieto ulkoistetaan dialogin kautta ja siitä syntyy julkista tietoa, kiteytyksiä. Kolmannessa vaiheessa tiedosta yhdistyy suunnitelma valmiiksi laitettavaksi käytäntöön. Neljännessä tieto laitetaan käytäntöön eli sisäisestään.

Dialogin virratessa yritän olla läsnä. Läsnäoleva kuuntelu on vaikeaa. Aina. Mietin dialogin sääntöjä ja tietoteoriaa. Dialogin säännöistä yritän pitää huolen, jotta tiimin voima tulee esille. Tiimi on silloin vahvimmillaan, kun kaikki tiimin jäsenet osallistuvat. Tavalla tai toisella. Hiljaisemmilla on oikeus olla hiljaa. Kehon elkeestä voi joskus lukea, että nyt hän on sanomaisillaan jotain. Silloin tiimivalmentajalla on mahdollisuus saada oikein kysymällä tämä viisas ajatus dialogiin. Joskus joku puheliaampi tai muutama valtaa dialogin ilmatilan. Hyvä kysymys muille ohjaa dialogin oikeaan suuntaan.

Tietoteoria pyörii takaraivossa. Dialogin pitää muuttua tekemällä oppimiseksi. Höpötys on dialogin polttoaine. Tarkkailen esiin nousevia kiteytyksen aihioita. Edistyneessä tiimissä voi esille nousta suunnitelma. Hypätään jopa käytäntöön. Joku tai jotkut nousevat ylös ja laittavat toimeksi koko tiimin kanssa. Tietoteorian kehä on pyörähtänyt ympäri. Jo kiteyksen aihiot ovat hyviä dialogissa. Niitä yhdessä pohtimalla syntyy pikkutiimeissä kokeilun aihioita ja lupauksia käytännön toimista. Dialogin kautta tiimioppiminen synnyttää itseohjautuvuutta. 

Kirjoittaja Heikki Toivanen, Tiimiakatemia Senior Team Coach

Kuvat Tiimiakatemia Global

Julkaistu 1/2020