Case ROIHU-hanke: Opiskelijoista yrittäjämäisesti toimivia työelämäosaajia

ROIHU-hankkeen tavoitteena on saada uutta yrittäjyyttä, sukupolvenvaihdoksia ja kansainvälisiä yrityksiä Etelä-Savoon. Hankkeeseen sisältyi Tiimimestari-valmennusohjelma toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Valmennuksen taustalla oli tarve kehittää uusia opetuksen toimintamalleja:

”Opetuksen muuttuessa yhä enemmän projektiluontoiseksi ja etäopiskeluna tapahtuvaksi, tarvitaan uutta ajattelua ja erilaisia toimintamalleja, jotta opetus ammattiopistossa vastaa nykyajan muutoksiin ja haasteisiin. Opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän itsenäistä tiedon hakua, projektityöskentelyä ja erilaisissa tiimeissä tasavertaisena toimimista”, kuvaa Minna Venäläinen hankkeen taustaa.

Tiimioppiminen ja -valmentaminen linkittävät opiskelijat työelämään

Venäläinen laati valmennuksesta loppuraportin, jonka mukaan valmennusohjelman myötä syntyi opettajien yhteistyötä eri ammattialojen välille, mahdollistettiin opettajien yhteinen ajattelu sekä luotiin uusia toimintamalleja ja kokeiluja. Valmennuksen aikana opettajat tekivät omassa arjessaan kokeiluja ja sovellutuksia. Vaikka kaikki eivät aina onnistuneet toiveiden mukaan koettiin, että tiimivalmennus on oikea tapa lisätä opiskelujen linkittämistä työelämään ja yrittäjyyteen.

Hankkeessa teetettiin osallistujakysely, jossa kartoitettiin valmennukseen osallistuneiden kokemuksia. Sen tuloksista ilmenee että opettajat olivat erittäin tyytyväisiä koulutukseen, ja joidenkin mielestä se oli paras koulutus mihin he ovat osallistuneet. Monen mielestä parasta antia olivat tutustuminen paremmin eri alan opettajiin, innovointi yhdessä ja erilaisten kokemusten jakaminen. He kokivat sen antaneen uusia ajatuksia ja vahvistuksia jo olemassa oleville omille ajatuksille sekä ideoita miten opetusta tulisi tulevaisuudessa toteuttaa.

Itsetuntemus vahvistaa tiimejä

”Meidän toimintakulttuurin yksi tärkein tekijä on ammatillinen kehitys ja ihmisenä kasvaminen. Se tarkoittaa itsensä tuntemista ja itsensä johtamista. Oma henkinen kasvu on tärkeä osa toimivaa tiimiä”, Pertti toteaa. Valmennusohjelmat ovat auttaneet tunnistamaan omia vahvuuksia ja luontaisia taipumuksia, ja antaneet rohkeutta käyttää niitä. Myös kehityskohteita uskalletaan tuoda esille ja keskustella niistä oppilaidenkin kesken.

Koko tiimin ja yhteisön luottamus, itsensä tunteminen ja itseensä luottaminen ovat tärkeintä jotta koko potentiaali saadaan näkyväksi: ”Jos tiimin jäsen ei tunne itseään, kyllä siinä silloin jää potentiaalia käyttämättä”, Pertti miettii.

”Me aikuiset olemme täällä koulussa peili nuorille ja lapsille – kun opettaja oppii toimimaan uudenlaisessa toimintakulttuurissa, se väkisin tarttuu oppilaisiin. Siinä syntyy jatkumo joka on jo nähtävillä”, Pertti jatkaa. Vuorovaikutuksellinen yhdessä tekemisen ja oppimisen tapa perityy ja vahvistuu.

Valmennuksen lisäksi tarvitaan koko yhteisön tuki

Jotta uudet toimintamallit saadaan käyttöön ja opettajan rooli muuttuu valmentajaksi, tarvitaan yhteisössä siihen mahdollistamista. Valmennus antoi ideoita ja malleja joita voi viedä käytäntöön mutta kokonaisvaltaiseen muutokseen tarvitaan muutakin.

Venäläisen mukaan “Tiimivalmennukseen kouluttautuneet opettajat toivovat, että johto ja esimiehet tukevat ja kannustavat opettajia siirtymään valmentajan rooliin. Siihen tarvitaan resursseja, aikaa, yhteistyötä ja osaamisen kehittämistä sekä myös epäonnistuneiden kokeilujen sallimista. Tarvitaan rohkeutta ja uskallusta kokeilla asioiden tekemistä eri tavalla ja tahtoa ottaa oppia kokeiluista. Täytyy myös sietää vastustusta ja arvostelua. Tarvitaan koko organisaation tuki, niin ylimmästä johdosta aina kunkin alan omaan tiimiin, jotta käytännön toteutus saadaan laajemmin käyttöön koko organisaatiossa.”

Lue lisää:

Minna Venäläisen Opettajan roolista valmentajaksi – raportti valmennuksesta