Uudenlaista yhteistyökulttuuria lukioon – kuusi vinkkiä arjen kehittämistyöhön

Lukioihin, niin kuin kaikkiin nykypäivän organisaatioihin, tarvitaan uudenlaista yhteistyön tekemisen kulttuuria. Alati muuttuvat tilanteet ja ympäristö sekä kompleksiset haasteet eivät ratkea yksin pähkäilemällä, vaan kestävät ratkaisut syntyvät yhteistyöllä ja tiimeissä.

”Ei tänä päivänä rehtori voi enää pyörittää koulua niin että toimii itse oikeiden vastausten antajana. Ei niitä voi mitenkään kaikissa tilanteissa tietää. Johtajuus ei voi olla yhdellä, se ei ole edes jaettua vaan sitä pitää olla kaikessa! Tiimeissä ja yhdessä toimiessa jokaisen ääni saadaan kuuluviin. Se on tiimityön yksi suurin arvo, joka vie koko koulua eteenpäin.” – Risto Sarvilinna

Varsinkin yhteisöissä, joissa on pitkät hierarkkiset ja yksilötyöhön perustuvat perinteet, uudenlaiset toimintatavat vaativat lähes totaalista kulttuurinmuutosta. Se ei ole aina helppoa, eikä nopeaa, mutta mahdollista.

Webinaarissa Risto Sarvilinna, Jyväskylän Normaalikoulun lukion rehtori ja Osmo Polas, Gradia lukioiden pedagoginen rehtori, kertoivat kokemuksiaan muutostyön tekemisestä ja tiimilukion kehittämisestä usean vuoden ajalta. 

Tässä heiltä kuusi arjessa opittua asiaa, joita kehittämistyössä kannattaa huomioida:

1.  Tukiverkosto kuntoon

Johtajana ja uudistustyön tekijänä sinulta vaaditaan rohkeutta aloittaa ja viedä kehitystä eteenpäin. Matkalla ”altistut prosessille”, eli niin vasta- kuin myötätuulille, joita eteen tulee. Jotta oma rohkeus pysyy yllä, varmista että sinulla on oma tukiverkosto, jonka kanssa teet työtä. 

Samalla varmista, että pystyt itse toimimaan tukena ja sparraajana niille henkilöille, jotka arjessa toimivat vastuuhenkilöinä. 

”Rakenne on helppo piirtää paperille, mutta käytäntö oma juttunsa. On todella tärkeää, että vastuuhenkilöt saavat riittävästi valmennusta ja sparrausta, sen tarve on moninkertainen mitä itsekään alussa ymmärsin.” – Osmo Polas.

2. Ota vastustus vastaan

Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää – täytyy mennä läpi! Kuten lastenlaulun sanoissa sanotaan, joitain asioita ei vain voi ohittaa ja yksi niistä on vastustuksen kohtaaminen. On ihan varmaa, että muutokset ja varsinkin koko kulttuuria ja toimintamallia muokkaavat muutokset saavat kovaakin vastustusta. Osa innostuu heti, osa vähän viiveellä, jotkut jarruttavat neljän raajan voimin hyvän tovin. 

Anna vastustukselle aikaa. Voit edesauttaa eteenpäin pääsemistä puhumalla. Asioiden aukipuhumista tarvitaan todella paljon – miksi ja mitä ollaan tekemässä, ja että tätä tehdään yhdessä. Muista kuunnella. Älä vastusta vastustajia vaan kuuntele, auta eteenpäin. Anna myös jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, muotoilkaa yhdessä. 

Hyvä vinkki on myös sopia kokeilun aikarajasta: kokeillaan jotain uutta käytännettä tietty aika ja päätetään sitten yhdessä jatkosta. ”Kun kokeilimme tiimitasomallia ensimmäisen kerran, sovimme että se kestää puoli vuotta. Alun vastustuksesta huolimatta puolen vuoden päästä kukaan ei kuitenkaan halunnut palata entiseen.” – Osmo Polas

3. Luo kehitystyötä tukevia rakenteita ja rutiineja

Arki on hektistä ja aika kortilla. Ei ole helppoa varata aikaa kehitystyölle. ”Yksi isoimmista opeista itselle oli, että pitää varata edes lyhyt hetki joka viikko vastuuhenkilöiden kanssa reflektoinnille: mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja minne menossa. ” – Osmo Polas.

Kun arjen touhut ja aikaansaamisen paineet vievät mennessään, ei aina muisteta antaa arvoa toisenlaiselle ajankäytölle. Sille että pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä ollaan tekemässä ja miten.

”Tarvitaan paljon lisää pohtimiskulttuuria kouluihin!” -Risto Sarvilinna

4. Vahvista jaettua osaamista

”Me tehtiin tätä hommaa aika monta vuotta ennen kuin tajuttiin etteihän me osata tätä”, Risto Sarvilinna nauraa, kun hän muistelee tiimilukion ensiaskeleita.

Tiimityö- ja yhdessä oppimisen taidot vaativat tietoista osaamisen vahvistamista. Jo pelkästään dialogitaito, jota aito yhdessä tekeminen ja -oppiminen vaatii, ei ole automaattisesti olemassa oleva taito. Olemme omaksuneet tavat ja mallit toisenlaisesta vuorovaikutusmallista, eikä niistä ole helppo päästää irti. 

Monille keskustelu ilman että edessä on pöytää ja läppäriä, tuntuu pelottavalta. Puhumattakaan siitä, että dialogissa ollaan yhdenvertaisina läsnä. Johtaja ei ole se, joka sanoo oikeat vastaukset. Dialogissa kaikilla on oikeus puhua ja tuoda ajatuksensa näkyville. Ei ole oikeaa tai väärää ajatusta, on ajatuksia ja näkemyksiä, joita käsittelemme yhdessä. 

Kannattaa myös huomioida vaara vastakkainasettelulle, jos osa henkilöstöstä on käynyt näihin taitoihin perehdyttävää koulutusta ja osa ei. Ettei syntyisi ajattelua, että toiset ovat nyt ”parempia” kuin toiset. 

Läsnä on aina pelkoja vaikkapa omaan asiantuntijuuteen liittyen. Sen saatetaan kokea heikkenevän, mikäli jaan ajatuksiani, oppimaani ja tekemääni, tai jos joku muu on perehtynyt johonkin enemmän. Oma ammattitaito ja riittävyys mietityttävät. Tämä on juuri sitä yhteistyökulttuurin muutoksen ydintä – että päästäisiin irti ajatuksesta, että asiantuntijuus on jotain yksityistä siihen, että se on jaettua ja vahvistuu jakamisen kautta. 

5. Tue jatkuvaa tutustumista ja luottamuksen rakentumista

”Ennen kuin dialogia ja aitoa vuorovaikutusta tapahtuu, pitää tuntea toista, enemmän kuin nimi ja titteli. Ennen sitä ei synny luottamusta ja turvallisuutta. Kun tunnetaan toista ja luotetaan toisiinsa, alkaa syntyä hedelmällistä yhteistyötä. Tämä on ydinasia.” – Osmo Polas.

Sen lisäksi että tutustumme toiseen ihmisenä, meidän pitää myös tutustua yhteisön sisällä vallitseviin kulttuureihin. 

”Luottamus toisen ammattitaitoon ei ole aina helppoa, silloin kun ei tunneta toista. Myös lukioissa aineiden sisällä saattaa olla erilaisia kulttuureita.” -Risto Sarvilinna.

Kun kaksi eri kulttuuria kohtaa, syntyy väkisin eri tavoin ymmärrettyjä asioita. Mitä paremmin ymmärrämme toisen näköalaa, sitä paremmin voimme oivaltaa miten yhteistyö sujuu parhaiten.

Tutustumista ja luottamusta rakennetaan päivittäin ja ajan mittaan tulokset alkavat näkyä.

”Uskallan väittää, että opettajahuoneen tunnelma viisi vuotta sitten verrattuna tähän päivään on erilainen. Se on positiivisempi, vapautuneempi ja keskinäinen vuorovaikutus näkyy.” Osmo Polas.

6. Ole armollinen ja anna ajan kulua.

”Armollisuus on tärkeää. Eihän toimintaa pysty arvioimaan siinä hetkessä, vaan epäonnistumiset ja onnistumiset näkee ja pystyy analysoimaan vasta jälkikäteen.” -Risto Sarvilinna.

Ei siis voi lähteä oletuksesta, että oikeassa hetkessä osattaisiin tehdä aina oikeat ratkaisut. Eikä voida olettaa, että kulttuurissa ja ihmisissä näkyvä muutos tapahtuisi tietyssä ajassa. Se tapahtuu sitten kun tapahtuu, ajan kuluessa.

”Ajattelin että kyllähän me tämä parissa vuodessa valmiiksi saadaan. No, eihän se ihan niin mennyt eikä mene.” -Osmo Polas

Ajan antaminen on ohjeena aikamoinen klisee, mutta se että oikeasti oivaltaa, kuinka paljon aikaa tarvitaan, on yleensä haasteellisin osuus. 

Katso tästä webinaaritallenteelta lisää Riston ja Osmon kokemuksia muutostyöstä kohti tiimilukiota.

Teksti Teija Välinoro

Tiimiakatemia Global Oy

Ajatukset ja sitaatit Uudistuva lukio tarvitsee uudenlaista yhteistyötä -webinaarin pohjalta.

Jaa:

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Lue seuraava artikkeli