Johtaminen on rikastuttavaa yhteiskehittämistä

Yhteiskehittäminen ei ole vain yhdessä hankkeessa tai projektissa käytettävä menetelmä, vaan tapa toimia eri tilanteissa ja kaikissa toiminnoissa läpi organisaation. Parhaimmillaan myös johtaminen on yhteiskehittämistä – jaettua, osallistavaa ja uutta mahdollistavaa.

Silloin johtaminen ei ole vain yhden ihmisen tai tiettyyn titteliin kuuluva toimi, vaan jakaantuu kaikille. Jaetussa johtajuudessa johtamiseen osallistuvat ne, joita asia koskee. Lopputulos tai päätös ei ole vain yhden ihmisen näkemys, vaan siihen on yhdistynyt eri näkökulmia ja ideoita.

Tiimit tekevät arjen johtamistekoja

Rehtori Ari Isomaa johtaa Haukiputaan yhtenäiskoulua, jossa oppilaita on noin 1000 ja henkilöstöä 120. Hän on kokenut käytännössä, ettei näin suurta organisaatioita johdeta vain yhdeltä tasolta. ”Tämän kokoinen organisaatio on jo niin iso, ettei se mahdollista lähijohtamista”, Isomaa toteaa. Johtajuutta on jaettava tiimeille ja mahdollistettava niissä päätöksenteko. Tiimit toteuttavat arjen johtamista, kun johtaja keskittyy isomman kuvan tarpeisiin. 

Tiimit tekevät arjen kehitystyötä ja annetuissa raameissa myös päätöksiä. Yhteiskehittäminen jakaa tietämisen vastuuta – sen sijaan että yksi ihminen olisi asiantuntija, kaikki prosessissa mukana olevat ovat asiantuntijoita. Yhden ihmisen sijasta kaikilla on johtamisen vapaus ja vastuu. Vapaus toimia ja tehdä päätöksiä, vastuu noudattaa annettuja raameja ja pyrkiä luotuun tavoitteeseen.

Yhteiskehittäminen on jatkuvaa yhdessä oppimista – siihen kuuluu oleellisesti vuoropuhelu eri osapuolten välillä, siihen kuuluu ajatusten ja kokemusten vaihto, sekä uusien ideoiden syntyminen. Siinä aktiivisesti tuotetaan jotain uutta, joka vaatii aktiivista oppimista.

Yhteiskehittämiseen riittää yhteinen agenda

Yhteiskehittämiseen riittää, että siihen osallistuvilla on jokin yhdistävä tekijä – ollaan saman agendan, kysymyksen ja tarpeen äärellä. Oulussa Uuden aallon johtamisen valmennusohjelmaan osallistui johtajia ja tiiminvetäjiä kolmesta eri koulusta. Kaikkia yhdisti sama tavoitetila luoda jaetun johtamisen rakenteita omiin kouluihinsa. 

Valmennuksessa nämä kolme koulua tekivät kehitystyötä ja oppivat yhdessä. He vaihtoivat ajatuksia, näkemyksiä, kokemuksia. ”Valmennus on mahdollistanut vuorovaikutuksen eri työyhteisöjen välillä. Yhteistyö samaa työtä tekevien kanssa on hyvin rikastuttavaa!” Isomaa kuvailee kokemustaan. 

Rikastuttaminen – sana kuvailee oivallisesti yhteiskehittämisen syvintä olemusta. Kirjaimellisesti rikastaminen on jonkin aineen erottamista toisesta aineesta, jotta saadaan määrä tavoitteen mukaista ainetta, kuten vaikkapa kultaa. Yhtä lailla yhteiskehittäminen on ideoinnin, kokeilujen, kokemusten ja ajatusten vaihdon prosessi, jossa saadaan näkyväksi ja tuotetuksi jotain arvokasta. 

Kolme vinkkiä, miten johtajana ja tiiminvetäjänä voit mahdollistaa rikastavan yhteiskehittävän johtajuuden?

Harjoitelkaa dialogia. Isomaa kertoo, että hän on käyttänyt dialogia esimerkiksi ryhmien kehityskeskusteluissa. ”Vuorovaikutus oli heti aktiivisempaa ja osallistavampaa – dialogiringillä oli yllättävän iso merkitys!” Dialogi on yhteiskehittämisen ja arjen johtamisen perusta. Jotta tiimeissä voidaan tehdä päätöksiä, niissä on osattava käydä dialogia – eli avointa, toista kuuntelevaa ja arvostavaa vuoropuhelua ja ajatusten vaihtoa, jossa yhdessä tutkitaan asiaa. Dialogi luo pohjan päätöksenteolle. Se nostaa esiin näkökulmia, se palastelee asioita osiin, se tekee näkyväksi aiheeseen liittyvää ainesta – tietoa, pelkoja, ajatusvääristymiä ja kokemuksia. Dialogi on harjoiteltavissa oleva taito.

Anna toiminnalle mahdollisuus. Johtamisen jakaminen tiimeihin voi herättää epäilyksiä – tapahtuuko sitten mitään tai tapahtuuko oikeita asioita? Tämä vaatii luottamisen harjoittelemista. Kuten Isomaa toteaa: ”Kyllä opettajat ovat tottuneet käärimään hihat ja ryhtymään hommiin, kun se vain heille mahdollistetaan.”

Johtamisen jakaminen vaatii kaikilta osapuolilta harjoittelua ja omien mielenmallien avointa tutkailua. Mitä vaikuttimia on ajatusteni ja tekojeni taustalla, mitä pelkään, jos annan johtajuutta tai otan johtajuutta, miksi? Neuvo ”anna mahdollisuus” voi kuulostaa yleispätevältä, mutta: Perille pääsee vain matkan aloittamalla. Matka opettaa kyllä tarvittavan.

Vaali diversiteettiä sekä vertaisten kohtaamisia.

Jaetussa johtamisessa ja yhteiskehittämisessä on tärkeää, että moninaisuus tulee esille. Eri näkökulmat, eri työtavat, eri ajatusmaailmat. Siitä syntyy todellista ”rikastusaineistoa”. Mutta sen ohelle tarvitaan myös ne hetket, joissa voidaan jakaa kokemuksia vertaiselta vertaiselle. Jos tiimi on koottu niin, että siinä olevilla kaikilla on hyvin erilainen tulokulma ja työtehtävä, jää tietynlainen vertaistuki dialogista uupumaan. 

Sekin, että voi jakaa ajatuksiaan ihmisen kanssa, joka tekee samaa työtä, saattaa avata myös uutta ajattelua. Eikä vertainen tarkoita samassa organisaatiossa toimivaa. Isomaa koki hyvin merkitykselliseksi vuoropuhelun muiden koulujen johtajien kanssa: ”Olemme käyneet hyvinkin avoimia keskusteluita, joissa on pohdittu yhdessä asioita, jaettu kokemuksia ja saatu vertaiselta näkemyksiä – se on vahvistanut hyvinvointia.”

Teksti Teija Välinoro

Tiimiakatemia Global

Kiitos haastattelusta Ari Isomaa, Haukiputaan yhtenäiskoulu

Jaa:

Tutustu valmennuksiimme ja ilmoittaudu mukaan

Tiimivalmentaminen tutuksi: ilmoittaudu maksuttomalle verkkokurssille!

Lue seuraava artikkeli